Paimio

Paimio

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Paimio
Pemar
Paimio vaakuna.svgPaimio.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Paimion maatilaa talvella.
Paimion maatilaa talvella.
Sijainti60°27′25″N,022°41′10″E
MaakuntaVarsinais-Suomen maakunta
SeutukuntaTurun seutukunta
Hallinnollinen keskusVista
Perustettu1325[1][2]
(kaupungiksi 1997)
Pinta-ala ilman merialueita240,02 km²
252:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala242,26 km²
273:nneksi suurin 2019 [3]
– maa238,4 km²
– sisävesi1,62 km²
– meri2,24 km²
Väkiluku10 835
91:nneksi suurin 31.12.2018 [4]
– väestötiheys45,45 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [5]
– 0–14-v.19,0 %
– 15–64-v.60,6 %
– yli 64-v.20,5 %
Äidinkieli2016 [6]
– suomenkielisiä97,0 %
– ruotsinkielisiä1,0 %
– muut2,0 %
Kunnallisvero20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [7]
Työttömyysaste6,5 % (2013) [8]
KaupunginjohtajaJari Jussinmäki
Kaupunginvaltuusto35 paikkaa
  2017–2021[9]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
 • Ps.
9
8
8
4
3
2
1
www.paimio.fi
Paimion maaseutua talvella kuvattuna Varasvuoren suurimman hyppyrimäen tornista.
Paimio (ruots. Pemar) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä Valtatie 1:nvarrella. Kaupunkinimityksen Paimio otti käyttöönsä 1997. Paimion naapurikunnat ovat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo ja Sauvo.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimion läpi virtaavaa Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Joki laskee Paimionlahteen, joka on kapea, pitkä ja syvälle sisämaahan ulottuva merenlahti.[10] Lahden perukka eli pohjoisosa johon Paimionjoki laskee on Natura 2000 -aluetta 221 hehtaarin laajuudelta ja se kuuluu siihen lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena. Valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelmassa Paimionlahti on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.[11] Paimionlahti on ruovikoitunut, mutta umpeenkasvavia rantaniittyjä löytyy vielä. Lahtea ympäröivät metsäsaarekkeet ja laajat pellot. Lahdella on runsas pesimälinnusto ja se on tärkeä muuttoaikainen levähdysalue.[10]
Paimionjoen alaosan varrella Paimion keskustan pohjoispuolella sijaitsee Paimionjokilaakso, joka on lounaisen viljelyseudun jokilaakso. Paimionjokilaakso on 156 hehtaarin natura 2000 -alue ja se muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.[12] Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä ja siihen kuuluu myös Askalan vesivoimalaitos eli Askalankoski.[13] Laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen kohdalla kummallakin puolella jokea. Paimionjokilaakso otettiin aikoinaan viljelyskäyttöön ja kasvillisuuteen onkin vaikuttanut suuresti pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen ansiosta esimerkiksi kuusi ei ole päässyt leviämään, vaan maisema on pysynyt avoimena. Laidunnus alueella loppui kuitenkin 1950-luvulla jolloin alue alkoi kasvamaan umpeen. 1990-luvun alussa alueella aloitettiin hoitotoimenpiteet. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.[12][13]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimiossa on vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion sairaala, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi[14] ja on nimetty myös Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Paimiossa ovat Paimion kirkko ja vanha pappila, Paimion rautatieasema, Suuri Rantatie sekä Wiksbergin kartano.[15]
Paimiossa on kaksi kirkkoa, Pyhän Mikaelin kirkko keskustassa ja Pyhän Jaakobin kirkko Paimionlahden rannalla Hevonpäässä.
Paimion alueella on kaksi toimivaa vesivoimalaitosta, Juntolan ja Askalan voimalaitokset.[14] Askalankoski on ympäristöyhdistyksen ylläpitämä kulttuuri- ja luontokohde perinnemaisemineen. Paimiossa toimii myös elokuvateatteri Bio Stara, Paimion Sähkömuseo ja Käsityömuseo Miila.[16]
Kalevalla, Paimiossa on myös Livian maaseutuopisto, jossa opetuslajeina ovat eläinala ja metsätalous.lähde?

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viva Vista oli koko perheen kaupunkitapahtuma Paimiossa, joka järjestettiin vuosina 2008-2014. Paimion entisessä sahanrannassa järjestetään vuosittain leikkimielinen Kahden sillan soutu -tapahtuma.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimioon avattiin vastaanottokeskus marraskuussa 2009, mutta se suljettiin vuonna 2012.[17]
Entisessä Hotelli valtatie 1:n majoitusrakennuksessa on kuvattu pätkä Reijo Mäen romaaniin perustuvasta elokuvasta Vares – yksityisetsivä (2004).
Paimion pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunasoseesta tehty pastanttipuuro, pikkuleivät nimeltä murosmöttöset, makea varilimppusekä lahnanpääkeitto[18], jota paimiolaiset eivät tahtoneet kelpuuttaa nimikkoruoakseen[19].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimiosta tunnetaan suuri määrä pronssi- ja rautakauden muinaisjäännöksiä. Vuonna 2009 uutisoitiin maanlaajuisesti Paimiosta löydetystä 3 500 vuotta vanhasta pronssikirveestä, jota säilytetään Paimion kotiseutumuseossa.[20]
Keskiajalla alueella vaikuttivat muun muassa Pora (Spore)-suku, jonka oletettu napakairaa esittävä sukuvaakuna on antanut aiheen Paimion kaupungin vaakunalle, ja Jägerhorn af Spurila -suku. Paimiossa oli jo keskiajalla monta kartanoa, muun muassa Hevonpään(nykyään Viksberg) ja Spurilan kartanot.
Askalankoskella on ollut 1930-luvulta asti vesivoimala. Sähkö on myös yksi Paimion suurista teollisuudenaloista ja paikkakunnalla on ollut sähköalan jakelu-, tehdas- ja asennuslaitoksia. Turun ja Helsingin väliset junat ovat aiemmin pysähtyneet Paimiossa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Paimion väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
8 366
1985
  
9 020
1990
  
9 614
1995
  
9 832
2000
  
9 815
2005
  
9 876
2010
  
10 402
2015
  
10 620
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Paimiossa oli 10 730 asukasta, joista 8 454 asui taajamissa, 2 173 haja-asutusalueilla ja 103 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Paimion taajama-aste on 79,6 %.[22] Paimion taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[23]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Paimion keskustaajama, tunnetaan
toisinaan myös nimellä Vista		8 336
2Tammisilta*118
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Tammisillan taajama ulottuu puoliksi Kaarinan ja puoliksi Paimion kaupungin alueelle.[23]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Paimiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]
Vuodesta 2019 lähtien seurakunta toimii myös Sauvon kunnan alueella.
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[25]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakunta Paimion Asemaseurakunta. Paimiossa on myös Jehovan todistajien valtakunnansali.[26] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Paimion alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[27]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntamahdollisuuksia Paimiossa tarjoavat muiden muassa seuraavat kohteet:
  • Varasvuoren hyppyrimäet (K-58, K-29, K-15 sekä K-8)
  • Paimion Urheilupuisto (400m juoksurata + nurmikenttä, KHT Soikka tekonurmi, tenniskentät, jäähalli OP-Areena, valaistut hiihtoladut/pururadat)
  • Action Sport Center
  • Uimahalli Solina
  • KuntoPeimari-kuntosali
  • Ankkalampi
  • Hiekkahelmi
  • Cartingrata
  • Motocrossrata
  • Pesäpallokenttä

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia paimiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pemar (Uppslagsverket Finland)
  2. ↑ Paimio (Pemar) (Biografiakeskus)
  3. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  4. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  7. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  8. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  9. ↑ Kuntavaalit 2017, Paimio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: ”Luku 4. Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa: Paimionlahti”, Suomen 100: Lintukohteet, s. 51. Karttakeskus Oy, 2011. ISBN 978-951-593-438-3.
  11. ↑ VELHO: Paimionlahti ymparisto.fi. 27.1.2012. Varsinais-Suomen ELY. Viitattu 10.3.2012.
  12. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Natura 2000 -alueet: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 14.8.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014.
  13. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b VELHO: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 18.10.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014. (suomeksi) (ruotsiksi)
  14. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Paimion kaupunki
  15. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009. Museovirasto. Viitattu 31.1.2010.
  16. ↑ Paimion sähkömuseo Paimion kaupunki. Viitattu 7.2.2010.
  17. ↑ Paimion vastaanottokeskus avautui, Kunnallislehti, 17.11.2009
  18. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 27. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  19. ↑ Malmberg, Ilkka: Makunystyrät muutoksen kourissa. Helsingin Sanomat, 14.2.1988, s. 3.Näköislehden aukeama (tilaajille).
  20. ↑ Paimiosta löytyi 3 000 vuotta vanha pronssikirves
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  22. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  23. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  24. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  25. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  26. ↑ AsemaSeurakunta AsemaSeurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  28. ↑ http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Paimio/
  29. ↑ http://213.138.147.170/netcomm/mainframes.asp?article=949&language=FI

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)