Pälkäne

Pälkäne
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°20′20″N, 024°16′05″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Hallinnollinen keskus	Onkkaala
Perustettu	1866
Kuntaliitokset	Luopioinen (2007)
Kokonaispinta-ala	738,14 km²; 162:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	560,6 km²
– sisävesi	177,54 km²
Väkiluku	6 499; 149:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	11,59 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	15,3 %
– 15–64-v.	56,8 %
– yli 64-v.	27,9 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	97,4 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	21,50 %; 71:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Janita Koivisto
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021[6]; • Kok.; • Kesk.; • SDP; • Vihr.; • Vas.	; 11; 7; 6; 2; 1
	www.palkane.fi

Kostianvirta virtaa Pälkäneen läpi.

Pälkäne on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa.

Pälkäneen naapurikuntia ovat Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Padasjoki ja Valkeakoski. Aikaisempia naapurikuntia ovat Pälkäneeseen liitetyn Luopioisen lisäksi olleet Hämeenlinnaan liitetty Hauho, Kangasalaan liitetyt Kuhmalahti ja Sahalahti, Valkeakoskeen liitetty Sääksmäki sekä Hattulaan liitetty Tyrväntö.

Kunnassa asuu 6 499 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 738,14 km², josta 177,54 km² on vesistöjä.[1]

Väestötiheys on 11,59 asukasta/km². Kirkonkylästä Onkkaalasta on matkaa Valkeakoskelle 23 kilometriä, Hämeenlinnaan 44 kilometriä, Tampereelle 35 kilometriä, Lahteen 91 kilometriä ja Helsinkiin 145 kilometriä. Onkkaalan ohella Pälkäneen suurimpia asutuskeskittymiä ovat Iltasmäki ja Laitikkala sekä Luopioisten kirkonkylä, Aitoo, Puutikkala, Rautajärvi ja Kyynärö.^lähde?

Pälkäneen kautta kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12. Myös valtatie 3:n Hämeenlinnan ja Tampereen välinen osuus kulki 1960-luvulle asti Pälkäneen kautta; valtatiet yhtyivät Laitikkalassa. Tuolloin vielä sorapintainen tie rakennettiin uudelleen 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ja nykyisin se on kantatie 57. Valtatie 3:n vanha linjaus noudattaa historiallisen, Hämeestä Pohjanmaallekulkeneen maantien reittiä. Pälkäneeltä lähtevät seututiet Sahalahdelle ja Kuhmalahdelle (molemmat kuuluvat nykyisin Kangasalaan), Valkeakoskelle, Hauholle (nykyisin osa Hämeenlinnaa) ja Padasjoelle.^lähde?

Pälkäneellä on 1400- ja 1500-lukujen vaihteen tienoilla rakennettu kivikirkko, joka hylättiin uuden kirkon valmistuttua. Nykyisin käytössä oleva tiilikirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel, valmistui kesällä 1839. Sappeen kylässä on hiihtokeskus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Hämeen tutkimusasema toimi Myttäälän entisessä sotilasvirkatalossa vuosina 1927–2005. Muita huomattavia maatiloja ovat Ruotsilan, Ruokolan ja Kuiseman kartanot.^lähde?

Sisällysluettelo

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pälkäneen maisemakuvaa hallitsevat useat järvet, joista suurimmat ovat Mallasvesi Onkkaalan länsipuolella ja Pälkänevesi sen itäpuolella, sekä osittain Kangasalan puolella oleva Roine ja Hauhon (Hämeenlinnan) puolella oleva Ilmoilanselkä. Luopioisten järvistä huomattavin on Kukkia.^lähde?

Pälkäneen kautta kulkee Salpausselältä Pohjanmaalle ulottuva harjujakso, jonka selväpiirteisin ja korkein osa kunnan alueella on Onkkaalan luoteispuolella oleva Syrjänharju. Syrjänharjun korkeimmalla kohdalla (67 m Mallasveden yläpuolella) on vesitorni. Iltasmäessä harju on vielä selvästi näkyvissä, mutta kunnan etelärajaa kohti harjujakso muuttuu vähitellen melko huomaamattomaksi.^lähde?

Onkkaalan länsipuolella Mallasveden rannassa on Suomen suurin yhtenäinen tervaleppämetsikkö.^lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmin luultavasti Sääksmäkeen kuulunut Pälkäne mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1405 ja ainakin jo vuonna 1445 sillä oli oma kirkkoherra. Sahalahden seurakunta erotettiin Pälkäneestä vuonna 1581.[7]

Kostianvirta syntyi luonnonmullistuksessa vuonna 1604, kun Pälkänevesi puhkaisi itselleen uuden lasku-uoman Mallasveteen harjujakson matalimmasta kohdasta. Aikaisemmin Pälkänevesi oli laskenut Längelmäveteen ja sen vanhan lasku-uoman Sarsanvirran kautta Roineeseen. Luonnonmullistuksen seurauksena Sarsanvirta kuivui ja Längelmävesi alkoi laskea samassa yhteydessä syntyneen Iharinkosken kautta Pälkäneveteen.^lähde?

Pälkäneellä käytiin vuonna 1713 Kostianvirran taistelu. Se oli osa suurta Pohjan sotaa.^lähde?

Pälkäneelle asutettiin toisen maailmansodan jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.[8]

Pälkäneeseen aikaisemmin kuulunut Roineen länsipuolella sijaitseva, muusta kunnasta erillään ollut Painon kylä siirrettiin Valkeakoskeen vuonna 1975. Pälkäne ja Luopioinenyhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007. Uuden kunnan nimeksi tuli Pälkäne ja vaakunaksi Luopioisten vaakuna. Kuntaliitokseen saakka käytössä olleen vaakunan oli suunnitellut Gustaf von Numers ja se oli vahvistettu vuonna 1956.[9] Kuntien yhdistyessä Pälkäneen 27-jäseninen ja Luopioisten 21-jäseninen kunnanvaltuusto yhdistyivät. Kunnanvaltuusto toimi 48-jäsenisenä vaalikauden 2005–2008 loppuun, minkä jälkeen aloitti uusi 27-jäseninen valtuusto^lähde?.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pälkäneen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			6 551
1985			6 497
1990			6 573
1995			6 708
2000			6 682
2005			6 861
2010			6 950
2015			6 676
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pälkäneellä oli 6 567 asukasta, joista 3 665 asui taajamissa, 2 833 haja-asutusalueilla ja 69 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pälkäneen taajama-aste on 56,4 %.[11] Pälkäneen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[12]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Onkkaala	2 637
2	Luopioisten kirkonkylä	613
3	Aitoo	415

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pälkäneellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Pälkäneen seurakunta
- Luopioisten kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pälkäneen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[14]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Pälkäneen kunnan nykyisellä alueella.[13]

Luopioisten seurakunta (liitetty Pälkäneen seurakuntaan 2007)

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pälkäneen vaakuna ennen vuotta 2007. Pälkäneen nykyinen vaakuna on entinen Luopioisten vaakuna.

Seuraavassa Pälkäneen kylät on jaoteltu kahteen ryhmään vuonna 2007 tehtyä kuntaliitosta edeltäneen kuntajaon mukaan.

Pälkäne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epaala, Harhala, Huhtioinen, Huntila, Kaitamo, Kankahainen, Kantokylä, Kinnala, Kirpu, Kollola, Kotila, Kuisema, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttäälä, Mälkilä, Mällinoja, Oksala, Onkkaala, Pappila, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Ruokola, Ruotsila, Salmentaka, Sappee, Seitsye, Tauriala, Tausti, Tommola, Töyräniemi, Vuolijoki ja Äimälä.

Asutusalueita, jotka eivät ole rekisterikyliä: Iltasmäki, Ohveno ja Vimmu.

Luopioinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haltia, Luopioinen, Kuohijoki, Kyynärö, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Ämmätsä, Evinsalo, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Lemmettylä, Miemola, Mustilahti, Okerla, Sairiala, Säynäjärvi ja Vahdermetsä.

Asutusalueita, jotka eivät ole rekisterikyliä: Aitoo, Holja ja Vihavuosi.