Parkano

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Parkano
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°00′35″N, 023°01′30″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Parkanon keskustaajama
Perustettu	1867
– kauppalaksi	1972
– kaupungiksi	1977
Kokonaispinta-ala	909,67 km² 125:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	852,93 km²
– sisävesi	56,74 km²
Väkiluku	6 473 150:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	7,59 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	14,4 %
– 15–64-v.	56,1 %
– yli 64-v.	29,5 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	98,0 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,9 %
Kunnallisvero	22,00 % 11:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Jari Heiniluoma[6]
Kaupunginvaltuusto	31 paikkaa
2017–2021[7]  • Kesk.  • SDP  • Ps.  • Kok.  • Vas.  • KD	12 6 5 5 2 1
www.parkano.fi

Parkano on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 473 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 909,67 km², josta 56,74 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,59 asukasta/km².

Parkanon naapurikuntia ovat Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kurikka ja Ylöjärvi.

Parkano sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla, valtateiden 3 ja 23 risteyksessä sekä Tampere–Seinäjoki-radan varrella. Kaupungin keskustasta seitsemän kilometrin päässä sijaitsee Parkanon rautatieasema. Suurin osa Parkanon kaupoista ja marketeista on siirtynyt Kolmoskeskuksen alueelle valtatie 3:n varrelle. Kaupungintalo, sairaala,apteekki, pankit, matkahuolto, kirjasto, kirkko ja hautausmaa sijaitsevat Parkanon vanhassa keskustassa Parkanontien varrella. Parkano on tunnettu kone-, metalli- ja puuteollisuudesta, Parkanon paronista, kulttuuri- luonto- ja urheilutapahtumistaan. Kaupunkikuvaa hallitsee teräksinen vesitorni, joka on maalattu männyn väreihin. Kaupungin läpi virtaava Viinikanjoki on merkittävä[8] virkistyskalastuskohde.

Sisällysluettelo

• 1Ympäristö
• 2Perustaminen ja kuntamuodon muutokset
• 3Historia
  • 3.1Parkanon kunnan-, kauppalan- ja kaupunginjohtajat
  • 3.2Tunnettuja Parkanossa syntyneitä tai asuneita henkilöitä
• 4Kuntaliitosselvitys
• 5Väestönkehitys
• 6Kristilliset yhteisöt Parkanossa
• 7Talous ja työllisyys
• 8Liikenneyhteydet
  • 8.1Etäisyyksiä Parkanosta
• 9Palvelut ja vapaa-ajan palvelut
• 10Kirjasto
• 11Yritystoiminta
• 12Kaupunginosat
• 13Kylät
  • 13.1Taajamat
• 14Oppilaitokset
• 15Matkailu ja luonto
• 16Ruokakulttuuri
• 17Katso myös
• 18Lähteet
• 19Aiheesta muualla
  • 19.1Kirjallisuutta

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkano sijaitsee Satakunnan, Pirkanmaan ja Pohjanmaan välisellä vedenjakajaseudulla, mikä vuoksi maisemakuva on melko karu. Leimaa-antavia ovat laajat metsät ja suot, paikoin kallioiset moreenimäet ja -selänteet, pohjois-eteläsuuntaiset harjujaksot sekä pienet koskiset joki- ja järvireitit. Kaupungin pohjoisosassa kulkee Suomenselkä. Pääosa Parkanon alueesta kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kyrösjärven reittiin, mutta länsiosastaan osittain Karvianjoen ja pohjoisosastaan Kyrönjokeen laskevan Jalasjoenvesialueeseen. Parkanon korkein maastonkohta on 201 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Alkkianvuori [9] lähellä Karvian rajaa, matalin (87 m mpy.) sijaitsee Vääräjoen laaksossa Ikaalisten rajalla.[10]

Perustaminen ja kuntamuodon muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teräksinen vesitorni pystytettiin Pahkalan kaupunginosaan 1970. Vesitorni on 40 metriä korkea ja vetoisuus 600 kuutiota.[11]

Parkano vuoden 2008 joulukuulla

Suur-Ikaalisten pitäjä perustettiin vuonna 1641. Parkanosta muodostettiin itsenäinen seurakunta ja samalla kunta 1. toukokuuta1867. Kauppalaksi Parkano muuttui 1. tammikuuta 1972 ja kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Kihniö erosi Parkanosta 1. tammikuuta 1920, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanon kirkko ja kellotapuli

Parkano on ollut osa Ikaalisten emäpitäjää n. 1640–1867 (pitäjään kuuluivat mm. Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia ja Honkajoki) ja sitä ennen osa Kyrön muinaispitäjää, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Kyrön pitäjään kuuluivat mm. Hämeenkyrö, ent. Viljakkala, ent. Kuru, Parkano, Ikaalinen, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia, Honkajoki. Kyrön pitäjä piti laajimmillaan sisällään myös ns. Pohjan Kyrön (kunnat Kyröjoensuusta Viljakkalaan). Kyrön pitäjän keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala mutta laajan pitäjän hallinnan vaikeus johti pitäjän hajautumiseen. Kyrö erottautui varhais-keskiajalla Sastamalan pitäjästä.

Parkano mainitaan asutettuna Kustaa Vaasan ajalta peräisin olevassa maakirjassa vuodelta 1540. Nimi esiintyy muodossa Parckana. Parkana-muotoon nimi kirjoitettiin vuosina 1553–1630, mutta vuodesta 1656 asti nimi on esiintynyt nykyisessä muodossaan.

Kansantarinan mukaan nimi tulee parkatusta männystä (parkkamänty), joka oli paikassa nimeltään Haaparo. Siellä Kirkkojärvestälaskeva joki yhtyy Viinikanjokeen. Puu oli erämiesten kohtaamispaikka. [12]

Perimätiedon mukaan Parkanossa lappalaisasutus on jatkunut varsin myöhäisille ajoille,[13] lappalaisväestön sulautuessa vähitellen valtaväestöön. Lappalaishistoriasta kertovat Parkanon seudulla edelleen monet paikannimet.

Keskiajalla Parkano oli Kyrön suurpitäjän pohjoisin kylä ja Linnanjärvelle perustettu Linna koko Satakunnan maakunnan pohjoisin talo vielä uuden ajan alussa. Pysyvä asutus seudulle tuli pääasiassa etelän suunnasta, mutta joitakin asukkaita tuli idästä savolaisten suuren asutusvirran myötä. 1600-luvun lopun nälkävuosina Parkano menetti noin neljäsosan väestöstään, jonka määräksi on arvioitu noin 200 henkeä. Paljon suurempi väestönmenetys koettiin vuonna 1868, jolloin jouduttiin hautaamaan yli 750 nälkään menehtynyttä pitäjän asukasta.[10]

Vuonna 1796 Ikaalisten pitäjänapulaisen asuinpaikaksi määrättiin Parkano, jonne rakennettiin oma saarnahuone muutamaa vuotta myöhemmin. Parkanosta tuli Ikaalisten kappeli vuonna 1841 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1867. Kunnallishallinto alkoi Parkanossa jo varhain, kun pitäjässä päätettiin vuonna 1866 perustaa kunnallishallitus ja -lautakunta. Parkanon kunnanvaltuusto aloitti toimintansa uuden kunnallislain nojalla vuonna 1919. Ensimmäinen parkanolainen kansanedustaja oli maanviljelijä Ivar Alanen (Kok.), joka oli eduskunnan jäsenenä vuodet 1917–1922.[10]

Juhannuspäivänä 1928 salama iski Parkanon kirkon kellotapuliin ja siitä edelleen itse kirkkoon kesken konfirmaatiojumalanpalveluksen. Ääriään myöten täydessä kirkossa syntyi pakokauhu, jossa yksi ihminen sai surmansa välittömästi ja kolme kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin. Loukkaantuneita oli useita kymmeniä. Rankkasade sammutti kuitenkin palonalun. Tapaus herätti valtakunnallistakin huomiota.[10]

Jatkosodan jälkeen Parkanoon asutettiin Kaukolan siirtoväkeä.[14]

Parkano oli pinta-alaltaan Turun ja Porin läänin suurin kunta[10] vuoden 1993 alkuun saakka. Tällöin Parkanon ja Ikaalisten kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön, Mouhijärven ja Viljakkalan kunnat siirrettiin valtioneuvoston päätöksellä Hämeen lääniin.[15]Läänin kannalta vaihdoksella ei ollut kovin suurta merkitystä, koska vanhat läänit lakkautettiin syyskuun alussa 1997.[16] Edellä mainittujen kuntien sijoittumisen myöhemmin perustettuun Pirkanmaan maakuntaan vaihdos sen sijaan vaikutti.

Parkanon kunnan-, kauppalan- ja kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkano sai ensimmäisen kunnanjohtajansa vuonna 1961. [17]

• Väinö Toivanen[18] 1961 - 1984
• Matti Linna [19]1984-1997
• Tarmo Aarnio 1997 aloitti vt. kaupunginjohtajana  
• Tarmo Aarnio 1998-2000
• Kari Karjalainen 2000 - 2006 
• Jarkko Malmberg 2006–2013
• Jari Heiniluoma 2013 –

Tunnettuja Parkanossa syntyneitä tai asuneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Gustaf Wrede af Elimä (1853-1939). ’Parkanon paroni’, metsänhoitaja, vapaaherra. Toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana ja suojeluskunta-aktiivina.
• Ivar Alanen (1863-1936), kansanedustaja 1917 – 1922 (kansallinen kokoomus).
• Yrjö Pulkkinen (1875-1945), juristi, kansanedustaja 1922–1929 ja valtiovarainministeri (kansallinen kokoomus).
• Walto Tuomioja (1888-1931), varatuomari, päätoimittaja Helsingin Sanomissa, kansanedustaja 1924–1929 ja 1930–1931 (kansallisen edistyspuolue) sekä Erkki Tuomiojan isoisä.
• Aulis Juvela (1927-1999), kansanedustaja 1966-1983 (SKDL) ja ja toimittaja
• Martti Katajisto (1926-2000i), suomalainen näyttelijä.
• Heikki  Leppänen (1946-), entinen yleisurheilija. Voitti kymmenotteluissa kolme SM-mitalia. Osallistui Montrealin olympialaisiin 1976.
• Kai Suikkanen (1959-), jääkiekkovalmentaja ja entinen jääkiekkoilija.
• Annmari Viljanmaa (1973-), entinen maastohiihtäjä ja kestävyysjuoksija. Osallistui Salt Lake Cityn olympialaisiin 2002, MM-kisoihin 2003 ja 2005.
• Saija Varjus (1965-) tangokuningatar 1967. Aiemmin musiikin- ja luokanopettajana.

Kuntaliitosselvitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkano on aloittanut kuntaliitosselvityksen Kankaanpään ja Jämijärven kanssa. Kankaanpäässä, Jämijärvellä ja Parkanossa järjestettiin marraskuussa 2011 mielipidekysely kuntaliitoksesta. Vain 38 % vastasi kyselyyn. Vastanneista 65 % Parkanossa vastusti ja 17 % kannatti ja 17 % ei osannut sanoa kantaansa. [20] Uuden kaupungin nimeksi on suunnitteilla Niinisalo, Hämeenmetsä, Pohjankangas, Hämeenkangas ja Kyrönkangas. Kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus ehdottaa uutta nimeä muodostettavalle kaupungille.[21]Ajateltu kuntaliitos on nyttemmin jäädytetty Parkanon jättäydyttyä sen ulkopuolelle viime hetkillä ennen lopullista asian viemistä valtioneuvostoon. Keskeisenä syynä pidettiin kuntaministeriön kantaa olla antamatta sitoumusta siitä mihin maakuntaan uusi kunta sijoittuu. Kolmen kunnan kesken oli tehty kirjallinen sopimus, että uusi kaupunkikokonaisuus hakee Pirkanmaan liiton jäsenyyttä ja kaupunginjohtaja tulee Kankaanpään kaupunginjohtajasta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Parkanon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			8 779
1985			8 692
1990			8 446
1995			8 226
2000			7 807
2005			7 340
2010			6 978
2015			6 766
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Kristilliset yhteisöt Parkanossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Parkanon seurakunta
• Suomen ortodoksinen kirkko, Parkanon toimialue kuuluu Tampereen ortodoksinen seurakuntaan [23]
• Suomen helluntaiherätys, Parkanon helluntaiseurakunta [24]
• Suomen Vapaakirkko, Parkanon Vapaaseurakunta [25]
• Pelastusarmeija, Parkanon osssto [26]

Talous ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilaston mukaan työttömyysaste on syyskuun lopusta 2017 syyskuun loppuun 2018 alentunut koko maassa 1,7 prosenttia ja tullut alas kaikissa 12 suurimmassa kaupungeissa. Parkanossa työttömyyden laskua oli yli 40 prosenttia. Vuoden 2018 syyskuun lopussa Parkanossa oli työttömänä 6,5%. [27]

Parkanon kaupungin vuoden 2018 tulos oli lähes 1,7 miljoonaa euroa odotettua parempi. Syy positiiviseen tulokseen on Parkanon kaupungin sote-kumppanuus Pihlajalinnan kanssa ja koulukampus Kaarnan toteuttaminen leasing-rahoituksella.[28]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanon rautatieasema

Parkanosta on kehittynyt tärkeä liikenteen solmukohta. Se sijaitsee valtatie 3 (Helsinki-Tampere-Vaasa) ja valtatie 23 (Pori-Jyväskylä-Joensuu) risteyksessä sekä pääradan (Tampere–Seinäjoki) varrella.  Sen lisäksi Parkanosta erkautuu seututie 332 (Parkano-Kuru) ja seututie 274 (Parkano-Karvia).

• Omalla autolla Parkanosta ajaa Tampereelle, Seinäjoelle ja Poriin noin 1 tunnissa.
• Linja-autolla Parkanosta pääsee Tampereelle ja Seinäjoelle noin 2 tunnissa. Parkanosta on kaukobussiyhteydet Helsinkiin, Tampereelle, Jyväskylään, Poriin ja Vaasaan. Parkano kuuluu Tampereen läntiseen seutulippualueeseen. Matkareitit ja aikataulut löytyvät Matkahuollon aikatauluhaun avuilta.
• Onnibussilla matkustetaan Tampereelle ja Seinäjoelle noin 1,5 tunnissa. Onnibussin pysäkki on valtatie 3 varrella.
• Junamatka Tampereelle ja Seinäjoelle kestää noin 40 minuuttia. Parkanon rautatieasema sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Parkanon keskustaajamasta. Asemalla pysähtyvät InterCity- ja Pendolino-junat. Juna-aikataulut löytyvät VR-aikatauluhausta.

Pori–Haapamäki-rata vihittiin käyttöön vuonna 1938 ja Parkanon rautatieasema valmistui vuonna 1934. Aseman nimi muutettiin Kairokoskeksi vuonna 1970. Porin ja Haapamäen välinen rataosuus on ollut pois käytöstä 1980-luvun lopulta lähtien ja se on paikoin  huonossa kunnossa. [29]

Radan alueen kunnilla on ollut halukkuutta avata rata uudestaan rahtiliikenteelle vähäpäästöisillä kaasuvetureilla.  Myös Porin satama on kiinnostunut radan avaamista. Kaasuvetureiden käyttö on huomattavasti taloudellisempaa ja ekologisempaa kuin dieselvetureiden. Toistaiseksi radan kunnostus uudelleen rahtiliikenteelle ei ole kannattanut. [30]

Tampere–Seinäjoki-rata Suomen rataverkon pääradan osuus Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle valmistui vuonna 1971. Rataosuus tunnetaan myös nimillä Parkanon rata ja Parkanon oikorata. Se toimii osana Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun johtavaa päärataa, jolla kulkee tiheästi junia. Parkanon rautatieasema sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Parkanon keskustasta. Parkanon rautatieasemaa käytetään alueella, jossa asuu lähes 100 000 ihmistä. Aseman matkustajamäärä on vuositasolla noin 90 000. Etenkin asiointi- ja työmatkaliikenne Helsinkiin ja Tampereelle on koettu tärkeäksi Pirkanmaan liiton kyselyssä  vuonna 2017. [31]

Etäisyyksiä Parkanosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Helsinki 260 km
• Hämeenlinna 160 km
• Jyväskylä 175 km
• Kankaanpää 45 km
• Pori 90 km
• Seinäjoki 95 km
• Tampere 85 km
• Turku 200 km
• Vaasa 160 km
• Virrat 60 km

Palvelut ja vapaa-ajan palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanon terveyskeskuksessa on ympärivuorokautinen lääkäripäivystys. Tavarataloja, marketteja ja erikoisliikkeitä paikkakunnalla on etenkin Valtatie 3:n lähettyvillä. Parkanossa on myös Alko.

Vapaa-ajanmahdollisuuksia Parkanossa tarjoavat kirjasto, jäähalli, hiihtokeskus (kesäisin pururataverkko), useat kalastuskohteet, moderni urheilutalo, urheilukenttä ja jalkapallokentät sekä kuntosalit. Paikkakunnalla on myös pesäpallokenttä, mutta seuratoiminta on pesäpallossa viime vuosina hiipunut.

Golfkentälle Ikaalisten puolelle Riitialaan (Ikaalisten Golf) on matkaa Parkanon keskustasta n. 15 km.

Uusimpana harrastemahdollisuutena on lentokenttä, joka on yksityisomisteinen.

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanon kaupunginkirjasto remontoitiin perusteellisesti ja avattiin uudelleen vuonna 2017. Kirjojen lainauksen rinnalla kirjasto tarjoaa elävää musiikkia ja muita tapahtumia.

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanon yrittäjillä on noin 200 jäsenyritystä [32]. Tarkempia tietoja löytyy yritysten kotisivuilta. Alla olevassa luettelossa on Parkanon suurimpia yrityksiä (henkilöstön määrä suluissa):

• Kolmostien Terveys Oy, Pihlajalinna-konsernin ja Parkanon kaupungin yhteisyritys
• Kopar Oy, metallialan vientiyritys (62/2017)    
• FennoSteel Oy, metallialan vientiyritys (76/2017)
• TM-Rauta Oy, terästukkuliike    
• Aureskosken Jalostetehdas Oy Tammisto Yhtiöt, puunjalostuksen vientiyritys (noin 40/2019)
• Suomen Tekojää Oy, jäähdytys-, ilmanvaihto ja lämpöpumppuratkaisujen vientiyritys  (22/2018)
• Sähkösuomilammi Oy, sähköasennusyritys (36/2017)
• Mestarintori, K-Supermarket  (16/2018)

• XO Metal Oy, metallin työstö  (11/2017)     
• Parkanon Listatehdas Oy, puun sahaus, höyläys ja kyllästys, vientiyritys (26/2018)
• Supersteel Oy, metallialan yritys   (33/2017)
• Laurinaho-Yhtiöt Oy, metallialan yritys (12/2017)
• Kuljetusliike Sami Koskinen Oy, tieliikenteen tavarankuljetus (20/2018)

• Parkano Steel Oy, metallialan yritys
• Teollisuusasennus P. Kaskenviita Oy, teollisuuden putkisto- ja laiteasennukset (12/2018)

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi	Kaupunginosat
Keskusta	1. kaupunginosa
Haapanen	2. kaupunginosa
Viinikka	.3. kaupunginosa
Kallio	4. kaupunginosa
Pahkala	5. kaupunginosa
Vatunen	6. kaupunginosa
Pentti	7. kaupunginosa
Kissakivi	8. kaupunginosa
Haukkala	9. kaupunginosa

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaskylä, Aurejärvi, Jaakkolankylä, Jokiharju, Kairokoski, Kirjaskylä, Kovesjoki, Kuivasjärvi, Lamminkoski, Lapinneva, Linnankylä, Raivala, Sydänmaa, Vahojärvi, Viitalankylä, Vuorijärvi ja Yliskylä.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Parkanossa oli 6 562 asukasta, joista 4 369 asui taajamissa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 65 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Parkanon taajama-aste on 67,2 %.[33] Parkanon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Parkanon keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa 4 369 asukasta.[34]

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkano sulki viimeisen kyläkoulunsa Pohjois-Parkanossa vuonna 2017 [35]. Keskustaan on valmistumassa uusi koulukampus Kaarna, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 syksyllä [36]. Parkanossa on peruskoulutuksen lisäksi musiikkiteatterilinjan sisältävä lukio sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluvat ammattioppilaitos Iisakki, Ylä-Satakunnan Musiikkiopisto, Petäjä-opisto (ent. Parkanon kansalaisopisto) sekä Pirkanmaan aikuislukio. Kansalaisopisto ja aikuislukio ovat voittaneet niin opetusministeriön kuin Suomen laatupalkintoja vuosina 2003 ja 2006.

Matkailu ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 3:n (ja 23:n) varrella Parkanon kohdalla on kaksi huoltoasemaa, joiden lähellä on teräksinen Parkanon vesitorni. Parkanon rautatieasema sijaitsee Tampere–Seinäjoki-radanvarressa keskustan ulkopuolella.

Aseman suunnassa keskustasta päin lähdettäessä, 3-tien lähettyvillä Kaitojen vetten, tarkemmin Riuttasjärven rannalla sijaitsee tanssi- ja huvikeskuspaikka Käenkoskikeskus. Talvisin Käenkoskella pääsee myös avantouimaan ja hiihtämään, kesällä reitit toimivat pururatoina. Kaitojen vetten rannalla sijaitsee myös Metsämuseo, jossa voi tutustua metsätyön historiaan ulkomuseoalueella.

Parkanon maisemien ominaispiirteisiin kuuluvat vedenjakaja-alueena mäkiset maisemat ja korkeusvaihtelut ovat suomalaisittain varsin suuria^lähde?.

Varsinaisista matkailukohteista kenties omaleimaisin kohde on Parkanon ja Karvian rajalla oleva 201 metriä korkea Alkkianvuori, joka oli 9 000 vuotta sitten saari Itämeressä. Vuorella pääsee tutustumaan muinaisiin rantakivikkoihin ja sen rinteillä kulkee luontopolku, jonka varrella on vuoren luonnosta kertovia opastauluja.

Parkanon länsiosassa Karvian rajalla sijaitsee vuonna 1958 perustettu Häädetkeitaan luonnonpuisto, jossa liikkuminen on luvanvaraista.

Parkanossa on myös kotiseutumuseo. Museon vieressä sijaitsee Parkanon kirkko, joka täytti 200 vuotta vuonna 2000. Kotiseutumuseossa voi tutustua myös originelliin Parkanon paroniin, Gustav Wrede af Elimään.

Kalastusmatkailijoille Parkano tarjoaa useita kohteita perho- ja uistinkalastukseen. Parkanoa halkova Viinikanjoki on suosittu luvanvarainen kalastuskohde pääasiassa runsaan taimenkantansa ja monipuolisen ympäristönsä vuoksi^lähde?. Paikallinen urheilukalastusseura on toteuttanut joen varrelle myös kalastuslaitureita, joissa pääsevät myös liikuntarajoitteiset henkilöt kalastamaan. Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat Kairokoski, jonka rannassa sijaitsee vanha vesivoimalla toiminut historiallinen mylly- ja saharakennus sekä Haapas- ja Lehtiskosket. Leijonapuisto keskustan tuntumassa on kesäisin perheiden suosiossa^lähde?. Viinikanjoen kalastuskohdetta pitää yllä Parkanon Urheilukalastajat ry. Joessa on luontainen taimenkanta, jota täydennetään istutuksin. Luontaisten hauen, ahvenen ja säyneen lisäksi joessa on myös harjusta, sekä kirjolohta säännöllisten istutusten tuloksena.

Vahojärven kylässä sijaitsevat myös luvanvaraiset kalastuskohteet Vesakoski, Lierunkoski, Riihikoski ja Lehtiniemenkoski. Koskissa on runsas taimenkanta^lähde?, jota täydennetään istutuksin ja joita pitää yllä Vahojärven kalastuskunta.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianlihakeitto, lipeäkalakeitto, paistinjuusto ja Parkanon pernakakko.[37]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Parkanon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Martikainen, Niina: Ulkopuolelta tuleva Heiniluoma aloittaa puhtaalta pöydältä. Ylä-Satakunta -lehti, 4.7.2013. Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy. Artikkelin verkkoversioViitattu 7.12.2013.
7. ↑ Kuntavaalit 2017, Parkano Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
8. ↑ Parkanon Urheilukalastajat Ry: Jokiesittely Viinikanjoki. 2019.
9. ↑ Metsähallitus: Alkkianvuori luontoon.fi. Viitattu 23.4.2019.
10. ↑ Siirry ylös kohtaan:^{a b c d e} Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 89–95. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
11. ↑ Jari Heiskanen: Parkanon vesitorni PARKANON RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS. 10.10.2010. Viitattu 23.4.2019.
12. ↑ Martti Vatunen: Rytilän sukuseuran esittely rytilan.sivut.net. Viitattu 23.4.2019.
13. ↑ Gustaf Retzius: Finska kranier, s. 149–150.
14. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
15. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1994, s. 55. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12765-9.
16. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998, s. 42. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14838-9.
17. ↑ Rantatupa Heikki: Parkanon ja Kihniön kirja. Parkanon kunta ja seurakunta, 1971.
18. ↑ Työväenmuseo Werstas: Parkanon kunnanjohtaja Väinö Toivanen pitää puhetta Satapohjan tavaratalon harjannostajaisissa, Arjenhistoria. 23.8.1963. Viitattu 22,4,2019.
19. ↑ Suuri juhlapäivä 27 vuotta sitten Ylä-Satakunta. 16. 5. 2017. Viitattu 22.4.2019.
20. ↑ MIKKO KESÄ, ETTA PARTANEN: Kankaanpää, Parkano, Jämijärvi Kuntaliitosselvitysparkano.fi. 1.12.2011. Viitattu 23.4.2019.
21. ↑ Länsi-Suomen vaakunat, s. 44. Nousiainen: Helvi Blomqvist, Väriteos Henna Oy, 2011.
22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
23. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta, toimialue Parkano 2019. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.4.2019.
24. ↑ Parkanon helluntaiseurakunta parkano.helluntaisrk.net. Viitattu 23.4.2019.
25. ↑ Parkanon Vapaaseurakun parkano.svk.fi. Viitattu 23.4.2019.
26. ↑ Parkanon osasto Pelastusarmeijan päämaja. Viitattu 23.4.2019.
27. ↑ TEM: Kaupunkien työttömyysasteet laskussa - Pirkanmaan työttömyysaste laski alle valtakunnallisen tason Kuntalehti. 24.10.2018. Viitattu 23.4.2019.
28. ↑ Jari Heiniluoma: Parkanon kaupungin tilinpäätös 2018 parkano.fi. 09.04.2019. Viitattu 23.4.2019.
29. ↑ Antti Laakso: Vuosikymmeniä sitten suljettu junarata halutaan avata kaasuvetureille Yle Uutiset. 10.2.2017. Viitattu 24.4.209.
30. ↑ Ramboll Finland Oy: Pori-Parkano-Haapamäki-radan uudelleen käyttöönoton toteutettavuusselvitys perustuen kaasuveturien käyttöön tavaraliikenteessäsatakuntaliitto.fi. 2017. Viitattu 24.4.2019.
31. ↑ Marja Tuomisaari: Parkanon rautatieasema koetaan erittäin tärkeäksi Radio SUN. 23.2.2017. Viitattu 24.4.2019.
32. ↑ PirkanmaanYrittäjät: Parkanon Yrittäjät yrittajat.fi.
33. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
34. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
35. ↑ Aamulehti: Parkanon viimeinen kyläkoulu kiinni aamulehti.fi. 25.3.2017.
36. ↑ Koulukampuksesta tulee Parkanon uusi nähtävyys – vastaavaa ei ole muualla Suomessa Aamulehti. 04.10.2016.
37. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 43. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Parkano.

• Parkanon kaupunki
• Parkanon kartta

• Parkanon kaupungikirjasto
• Parkanon koulukampus

• Tilastokeskus – Parkanon avainluvut

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Viitasalo, Väinö (toim.): Parkanon keskusalueiden kyläkirja : Parkano käsittäen Kanan, Kivelän, Raiskionrannan, Käenmäken ja Rantalan eli Pappilan. Omakustanne, 2008.

[Näytä] n • k • m Pirkanmaan maakunnan kunnat

Näytä

Parkanon kaupunginosat

Luokka: 

• Parkano