Pello

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Pello
vaakuna	sijainti
Sijainti	66°46′30″N, 023°57′55″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Torniolaakson seutukunta
Hallinnollinen keskus	Turtola (–1949) Pellon kirkonkylä (1949–)
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	1 864,66 km² 51:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	1 738,64 km²
– sisävesi	126,02 km²
Väkiluku	3 439 209:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	1,98 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	9,8 %
– 15–64-v.	54,0 %
– yli 64-v.	36,2 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– saamenkielisiä	0,1 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	21,25 % 123:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Eero Ylitalo
Kunnanvaltuusto	13 paikkaa
2017–2021[6]  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • Ps.  • Kok.	6 4 1 1 1
www.pello.fi

Pello (vuoteen 1949 Turtola[7][8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa Tornionlaaksossa. Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on Pellon kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan. Kunnassa asuu 3 439 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 864,66 km², josta 126,02 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,98 asukasta/km². Naapurikuntia ovat Suomen puolella Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi sekä Ruotsinpuolella Övertorneå ja Pajala.

Pellon kunnanraja.

Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla.

Tornionjoki on tärkeä osa Pelloa.

Nykyisen Pellon kunnan alueella on syntynyt kaksi Suomen pääministeriä: Kaarlo Castrén sekä Paavo Lipponen; tosin kummankin syntymäkunta oli nimeltään Turtola, jona Pello tunnettiin vuoteen 1949 asti.

Sisällysluettelo

• 1Ilmasto
• 2Kunnan talous
• 3Kulttuuri ja perinteet
• 4Vaakuna
• 5Väestönkehitys
  • 5.1Taajamat
• 6Kylät
• 7Uskonnolliset yhteisöt
• 8Elinkeinot
• 9Liikenneyhteydet
  • 9.1Etäisyyksiä kirkonkylältä
• 10Kuuluisia pellolaisia tai pellolaissyntyisiä
• 11Katso myös
• 12Lähteet
• 13Aiheesta muualla

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -8,5 -7,5 -1,6 4,7 12,0 17,4 20,4 17,5 11,4 3,9 -3,1 -7,0 ka. 5 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -18,0 -17,4 -12,3 -5,4 1,5 7,4 10,3 7,9 3,0 -2,2 -9,8 -15,6 ka. -4,2 Sademäärä (mm) 36 28 31 25 34 48 74 65 45 43 41 32 Σ 502 Sadepäivät (d) 18 17 16 11 13 13 15 15 15 17 19 18 Σ 187 L ä m p ö t i l a -8,5 -18,0 -7,5 -17,4 -1,6 -12,3 4,7 -5,4 12,0 1,5 17,4 7,4 20,4 10,3 17,5 7,9 11,4 3,0 3,9 -2,2 -3,1 -9,8 -7,0 -15,6 S a d a n t a 36 28 31 25 34 48 74 65 45 43 41 32 Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Kunnan talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pello on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta 1980-luvulta lähtien, mikä on heijastunut myös kunnan talouteen. Kunnan asukasluku onkin pudonnut jo pienemmäksi kuin koskaan sotien jälkeen. Vuosina 1995–2007 Pellosta on kadonnut 171 valtion työpaikkaa, mikä on lukumäärällisesti 13:nneksi eniten (yhdessä kolmen muun kunnan kanssa) koko maassa tuona ajanjaksona. Asukaslukuun suhteutettuna sijoitus lienee suurempi.[9] Valtion työpaikkoja paikkakunnalla on ollut etenkin Telellä, Tielaitoksella, Tullilla sekä Rajavartiolaitoksella. Telen työpaikat vähenivät automaation myötä, Tullin ja Rajavartioston lopullisesti viimeistään Schengenin sopimuksen vuoksi. Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi ja se joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viimeisen vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää. [10] Tällä hetkellä kunta ei ole minkään yhden suuren työllistäjän varassa, vaan suurin työnantaja on kunta itse. Paikkakunnalla on paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kuten Pantsarin Saha, muovijalosteiden valmistaja PelloPlast, paperinjalostaja Potma, Pellopuun hirsitehdas sekä useita metsäkone- ja kuljetusliikkeitä. Pellon sijainti Norjaan menevän valtaväylän varressa onkin luonut hyvät edellytykset logistiikka-alan yrityksille.

Kulttuuri ja perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa vuonna 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki = yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät-kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät-kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.

Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa. Näiden innoittamina vuonna 2004 esitettiinkin ensi kertaa Kaj Chydeniuksensäveltämä ja Bengt Pohjasen kirjoittama Joppausooppera. Rooleissa oli muiden muassa Kai Hyttinen.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuis'n retkikunnan 1700-luvun alussa Tornionlaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pellon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			5 624
1985			5 855
1990			5 665
1995			5 420
2000			4 830
2005			4 477
2010			3 980
2015			3 623
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pellossa oli 3 510 asukasta, joista 1 840 asui taajamissa, 1 634 haja-asutusalueilla ja 36 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pellon taajama-aste on 53,0 %.[12] Pellon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Pellon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 840 asukasta.[13]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon kirkonkylä sijaitsee kunnan länsirajalla, Tornionjoen varressa, kutakuinkin kunnan puolivälissä. Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatien 21 varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Sen kupeessa on myös pieni Ratasjärven kylä, joka usein mielletään osaksi Juoksenkia. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.

Itään (eli Rovaniemen suuntaan kantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylät, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi sekä Rattosjärvi, jotka sijaitsevat Saukkoriipillä Rovaniementiestä Meltaukseen haarautuvan kantatien 935 varrella. Toisen kyläkeskittymän muodostavat Lankojärven, Sirkkakosken (Sirkan), Alposjärven ja Lampsijärven kylät Lankojärven ja Miekojärven tuntumassa. Aivan kunnan itäisellä rajalla Raanujärven rannalla on Ylipään kylä.

Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.

Pellon lukio sekä peruskoulu (yläkoulu ja alakoulu) ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylän koulukeskuksessa. Ahjolan teollisuusalueella on Ammattiopisto Lappian Pellon toimipiste. Kyläkouluja (peruskoulun luokat 1–6) on kunnassa nykyisin kaksi, Turtolassa ja Lankojärvellä. Enimmillään kyläkouluja on ollut lähes joka kylässä, jopa 16 koulua kerralla.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pellossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

• Pellon seurakunta (ent. Turtolan seurakunta)

Seurakunnan nimenmuutos tapahtui vasta vuonna 1975, 26 vuotta kunnan jälkeen.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä paikallisyhdistys Pellon Rauhan Sana[15] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[16]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Pellon helluntaiseurakunta[17]. Lisäksi Pellossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pellon alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[18]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellossa toimii kirja- ja kontaktimuovien sekä pintasuojakalvojen valmistaja Pelloplast[19].

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi Tornionjoen vartta ja siten kunnan länsirajaa myötäillen kulkee valtatie 21 Torniosta Kilpisjärven kautta Norjaan. Kirkonkylältä alkaa poikittaisyhteys kantatie 83 Sinetänkautta Rovaniemelle. Pellon halki kulkee myös Tornio–Kolari-rautatie, ja VR:n henkilöliikenteen Kolarin yöjunat pysähtyvät Pellossa. Junia kulkee tammi–huhtikuussa sekä kesä–joulukuussa ja vuoroväli vaihtelee kahdesta junasta viikossa kahteen junaan päivässä matkailusesongin mukaan.

Pellosta on suoria linja-autoyhteyksiä Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin ja Muonioon sekä etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti. Ruotsin puolella Ruotsin Pellon kylän kautta kulkevat Haaparannan ja Pajalan väliset linja-autot.

Lähin lentoasema Suomen puolella on Rovaniemen lentoasema, Ruotsin puolella Pajala-Ylläksen lentoasema. Myös Kemi-Tornion kenttä on kohtuullisen ajomatkan päässä.

Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin (Seututie 937, 1972 valmistunut silta). Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli muun muassa Turtolaan ja Juoksenkiin.

Etäisyyksiä kirkonkylältä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naapurikuntiin:

• Kolari 70 km
• Rovaniemi 100 km
• Ylitornio 60 km
• Övertorneå (Matarenki) 45 km
• Pajala 60 km

Etelään:

• Tornio ja Haaparanta 120 km
• Kemi 145 km
• Oulu 250 km
• Luulaja 210 km

Pohjoiseen:

• Muonio 145 km
• Kilpisjärvi 340 km
• Tromssa 500 km
• Kiiruna 250 km

Matkailukeskuksiin:

• Ylläs, (Kolari) 105 km (Äkäslompolo) / 100 km (Ylläsjärvi)
• Levi, (Kittilä) 150 km
• Pallas, (Muonio) 175 km
• Olos, (Muonio) 150 km

Kuuluisia pellolaisia tai pellolaissyntyisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1949 syntyneiden syntymäpaikkana on Turtola kunnan aiemman nimen mukaisesti.

Eero Mäntyrannan patsasPellon keskustassa.

• Kaarlo Castrén, pääministeri
• Risto Johnson, tv-toimittaja
• Maija Junno, näyttelijä
• Sari Eero (o.s. Keskitalo), juoksija
• Paavo Lipponen, pääministeri, poliitikko
• Timo K. Mukka, kirjailija
• Jussi Niva, kuvataiteilija
• Eero Mäntyranta, hiihtäjä
• Eini, laulaja
• Maria Peura, kirjailija
• Olof Pellander, valtiopäiväedustaja
• Tarja Ylitalo, laulaja
• Jari Vanha, säveltäjä
• Olli-Markus Taivainen, suunnistaja, hiihtosuunnistaja
• Ossi Korteniemi, kansanedustaja, opettaja
• Toivo Mäkikyrö, ampumahiihtäjä
• Eero Ylitalo, Pellon kunnanjohtaja

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Pierre Louis Maupertuis
• Luettelo Pellon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kuntavaalit 2017, Pello Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
7. ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 385. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
8. ↑ Pello- Luontoihmiselle paljon nähtävää Naamisuvanto.net. Viitattu 23.9.2011.
9. ↑ Taloussanomat "Hallitus veikin työt etelään" 17.9.2010. Taloussanomat. Viitattu 2.9.2011.
10. ↑ Lapin Radio "Utsjoki Lapin ainoa kriisikunta" 5.8.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 5.8.2010.
11. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
14. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
15. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
16. ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
17. ↑ Pellon helluntaiseurakunta Pellon helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
19. ↑ http://www.itella.fi/kokonaisratkaisut/menestystarinoita/alykaslogistiikka/pelloplast.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pello Wikimedia Commonsissa

• Pellon kunnan kotisivut
• Pellon matkailun kotisivut
• Tilastokeskus - Pellon avainluvut

[Näytä] n • k • m Lapin maakunnan kunnat

Luokka: 

• Pello