Pirkkala

Pirkkala

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Pirkanmaalla sijaitsevasta kunnasta. Kaupunginosasta ja kylästä katso artikkeli Pirkkala (Harjavalta).
Pirkkala
Birkala
Pirkkala.vaakuna.svgPirkkala.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°27′55″N, 23°38′35″E
MaakuntaPirkanmaan maakunta
SeutukuntaTampereen seutukunta
Hallinnollinen keskusNaistenmatka
Perustettu1922 (1237)
Kokonaispinta-ala103,97 km²
304:nneksi suurin 2019 [1]
– maa81,42 km²
– sisävesi22,55 km²
Väkiluku19 363
59:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys237,8 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.21,2 %
– 15–64-v.61,9 %
– yli 64-v.16,8 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,1 %
– ruotsinkielisiä0,4 %
– muut3,5 %
Kunnallisvero20,00 %
250:nneksi suurin 2019 [5]
PormestariMarko Jarva
Kunnanvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD
14
12
7
3
3
2
2
pirkkala.fi
Pirkkala (1922–1938 Etelä-Pirkkala, ruots. Birkala) on noin 19 400 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin kyljessä sijaitsevana se on viime vuosikymmeninä muuttunut entistä paljon kaupunkimaisemmaksi, vaikkei olekaan ottanut virallisesti käyttöön kaupunkinimitystä. Pirkkala on ollut 2000-luvun alussa Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta[7]. Pirkkalassa sijaitsevat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennoston päätukikohta. Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat. Pirkkala on Suomen tiheimmin asuttu kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Pirkkala (ruots. Birkala) mainitaan ensimmäisen kerran Turussa 9.5.1374 päivätyssä asiakirjassa, johon on kirjattu Ulvilan, Kokemäen ja Pirkkalan asukkaiden todistukset Peräpohjolan hiippakuntarajoja koskeneessa asiassa.[8]
Nimen Pirkkala on arveltu liittyneen Ruotsissa sijainneeseen viikinkiaikaiseen kauppapaikkaan Birkaan, mutta tätä pidetään nykyään mm. äännehistoriallisista syistä epätodennäköisenä. Pirkkala on todennäköisesti tyypillinen suomalainen -la-pääteinen asutusnimi joka on alunperin viitannut yhteen alueella sijainneeseen taloon. Todennäköisenä vaihtoehtona pidetään nimen juontumista ensimmäisellä vuosituhannella käytössä olleesta vanhasta saksalaisesta henkilönimestä Biricke, joka on viitannut karhuun.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan alueella on ollut asutusta esihistoriasta asti. Kiinteää maanviljelykseen perustuvaa asutusta on ollut viimeistään 300–400-luvuilta. Pirkkalan kirkkopitäjä on perustettu tiettävästi vuosien 1209-1237 välisenä aikana, mutta ensimmäiset kirjalliset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla. Nykyinen Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta.[9][10]
Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja Gustaf von Numersin 1951 piirtämän kunnan vaakunan (Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen) turkiseläinkuvio viittaa tähän kaupankäyntiin.[11] Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.
Pirkkalasta erosi vuosien mittaan useita kuntia. Vuoteen 1346 siitä oli eronnut Vesilahden pitäjä. Vuonna 1366 erosi Kangasalan suurpitäjä, 1576 Ruovesi, 1666 Messukylä, 1895 Ylöjärvi, ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.[10]
Pirkkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.
Pirkkalan sijainti oli liikenteellisesti melko syrjäinen 1970-luvulle saakka, kunnes vuonna 1973 valmistui uusi tieyhteys Pirkkalan ja Nokian välille Pyhäjärven yli. Kymmenkunta vuotta myöhemmin yhdystietä jatkettiin moottoriliikennetienä Tampereen Lakalaivaan saakka. Ennen pitkää liikennekuormitus kasvoi siinä määrin, että tie ruuhkautui yhä pahemmin ja varsinkin Pirkkalan ja Nokian väli muodostui yhdeksi Etelä-Suomen tieverkon pahimmista pullonkauloista, jonka vuoksi tieyhteyttä kehitettiin edelleen osana Tampereen kehätietä.

Alueellinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan kylät: 1-Partola, 2-Nuoliala, 3-Haikka, 4-Naistenmatka, 5-Sankila, 6-Kataisto, 7-Tanila, 8-Sionkylä, 9-Pappila, 10-Pirkkalankylä, 11-Toppari, 12-Ania, 13-Sorkkala. Vaaleankeltaiset kunnan ulkopuolisten kylien alueita.
Pirkkala jakaantuu kolmeen alueeseen: kuntakeskukseen kunnan pohjoisosassa, Nuolialan alueeseen Tampereen rajalla ja haja-asutusalueeseen.[12]
Kuntakeskuksen alueita ovat Turri, Niemenmaa, Rantaniitty, Haikka, Kyösti, Lepomoisio, Naistenmatka, Kurikka, Huovi, Vähäjärvi ja Takamaa. Alueet ovat enimmäkseen asutuskeskittymiä. Naistenmatkalla sijaitsee kuntakeskus Suuppa ja sen yritykset, tori, pääkirjasto, ala- ja yläasteesta sekä lukiosta koostuva koulukeskus, terveyskeskus, Pirkkalan uusi kirkko, liikuntatalo ja keskusurheilukenttä. Vähäjärven ja Kurikan alueella on valaistu kuntoilureitti. Kurikassa on Pirkkalan uusin koulu, vuonna 2004 valmistunut Kurikankulman koulu.
Pirkkalan kunnan Vähäjärvi-alue Panorama-kuvana.
Nuolialan alueeseen kuuluvat Nikkilänniemi, Loukonlahti, Pere, Killo, Pakkalankulma, Partolan kauppa-alue ja Toivio. Partolaan on 2000-luvullarakennettu useita ostoskeskuksia. Toiviossa ja Loukonlahdessa sijaitsevat Toivion ja Nuolialan alakoulut.
Haja-asutusalueen Ania on Pirkkalan laajin alue kunnan lounaisosassa. Sen itäpuolella on lentokentän alue, jolla sijaitsee lentokenttä ja Satakunnan lennosto. Alueen muita alueita ovat Huovin teollisuusalue (Turkkirata), Ahvenisto, Vähä-Vaitti, Pirkkalankylä, Sankila, Hyrsinki, Koivisto ja Sääksjärvi. Pirkkalankylässä sijaitsee vanha kirkko, Sankilassa Kirkonkylän ala-aste ja Hyrsingissä Hyrsingin alakoulu.

Kunnanosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pirkkalassa oli 19 237 asukasta, joista 18 601 asui taajamissa, 455 haja-asutusalueilla ja 181 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pirkkalan taajama-aste on 97,6 %.[14] Pirkkalan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[15] Pirkkalan keskuspaikka Naistenmatka ja muut kunnanosat eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Pirkkalan lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 18 601 asukasta.[15] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[16]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pirkkalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pirkkalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[18]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkala on yksikielinen suomenkielinen kunta, ruotsinkielisiä on 0,4 prosenttia väestöstä. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvun alussa parin prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2007 kasvua oli 379 henkilöä eli 3,4 prosenttia. Vuodesta 1951 väkiluku on lähes nelinkertaistunut[19]. Kunnan ikärakenne on nuori (2007: 0-14 v - 22,0 %; 15-64 v - 66,3 %; yli 65 v - 11,6 %).[20] Vuoden 2004 väestöennusteen mukaan Pirkkalassa on asukkaita 17 241 vuonna 2010 ja 20 265 vuonna 2020. Pirkkalan vuoden 2004 työttömyysaste on 9,5 % ja työpaikkaomavaraisuus vähäinen: yli puolet eli 56,6 prosenttia asukkaista käy töissä toisella paikkakunnalla. Maa- ja metsätalouden työpaikkoja on 0,6 %, jalostuksen 30,6 % ja palveluiden 67,0 %. Väestö on hyvin koulutettua.[21]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Pirkkalan väestönkehitys 1980–2010
VuosiAsukkaita
1980
  
9 634
1985
  
10 723
1990
  
11 409
1995
  
11 723
2000
  
12 736
2005
  
14 875
2010
  
17 237
2015
  
18 913
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Kunnallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalitpaikatäänestys-
aktiivisuus
Kok.SDPKesk.Vihr.SKDL
Vas.		SMP
PS		SKL
KD		PPPaLKP,LIBMuut
197610122601483,8 %
198012131602183,2 %
198414112251078,2 %
19881411225100073,2 %
1992911225024076,1 %
19961210244365,0 %
2000109364120b, c61,1 %
2004111036311065,3 %
2008161037312169,0 %
201215113634165,3 %
a Paremman Pirkkalan Puolesta -yhteislista
b Vapaan Suomen liitto, 0 paikkaa
c Valitsijayhdistys Ingman Hannu, 0 paikkaa
Lähteet: Tilastokeskus[23] Oikeusministeriö[24] Pirkkalainen 9.7.2008[25]
Kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa kaudella 2009–2011. Paikkaluku nousi 35:stä 43:een vuoden 2008 vaaleissa. Valtuutetuista 25 on miehiä ja 18 naisia.
Vuoden 2008 kunnallisvaalissa valitut 43 valtuutettua valitsivat kuntaan Suomen toisen pormestarinväistyvän kunnanjohtaja Risto Koiviston tilalle. Pirkkalan ensimmäinen pormestari vuosina 2009–2010 oli kokoomuksen Antero Saksala[26]. Saksala oli myös ensimmäinen pormestari, joka menetti valtuuston luottamuksen ja erotettiin; näin kävi maaliskuussa 2010.[27]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalassa on ollut kivi- ja rautakautista asutusta, ja alueella on tehty runsaasti muinaislöytöjä.[28]
Punatiilisen vanhan kirkon on suunnitellut vuonna 1921 Ilmari Launis, ja se on tiettävästi rakennettu vanhan Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle[29]. Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema valkoinen uusi kirkko vuodelta 1994 sijaitsee nykyisen keskustan tuntumassa. Ulkoasultaan moderni kirkko valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.
Vuosien 2001 ja 2003 kansainvälisten valurautasymposiumien taideteoksista on lähelle kuntakeskusta muodostettu Veistospuisto. Se koostuu nykytaiteen veistoksista, jotka on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Valurautasymposien idea on pirkkalalaisen taiteilijan, Virosta Suomeen muuttaneen Villu Jaanisoon. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin muitakin materiaaleja.[30]Nähtävyyksistä kenties näkyvimmällä paikalla on keskustan Suupantorin laidalla sijaitseva Jaanisoon Peruspirkkalalainen-patsas eli mallinsa mukaan Valte-patsas.[31]

Liike-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan yrityskeskittymät sijaitsevat Huovin ja Turkkiradan teollisuusalueella, kuntakeskuksessa, lentokentän ympäristössä ja Partolassa Tampereen rajalla.[32] Erityisesti Partolasta on 2000-luvulla kehittynyt kauppakeskittymä, jossa on muun muassa K-Citymarket, Bauhaus sekä kauppakeskus Veska.lähde?
Pirkkalalaisia yrityksiä ovat muun muassa Hämeen Laaturemontti Oy, Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd, Johnson Metall Oy Ab ja GaV Group Oy.lähde?
Pirkkalassa sijaitsee myös Suomen toiseksi suurin Postin terminaali.lähde?

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sisälmyssyltty ja höystösoosi.[33]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalassa on toistakymmentä palloilukenttää, joista monelle jäädytetään kaukalo talvisin. Kentistä kolme on nurmikenttiä, lisäksi keskuskentällä on kesällä 2016 valmistunut tekonurmi. Keskuskentän vieressä on kolme tenniskenttää ja liikuntatalo, ja puolen kilometrin päässä jäähalli Keva-areena. Kunta järjestää lapsille liikuntaohjausta kesäisin. Vähäjärven ympäristössä lähellä keskustaa on valaistu kuntoilureitti.[34] Myös uimahallia, uutta yleisurheilukenttää sekä uusia ulkoilureittejä on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2008–2015 aikana[35].
Pirkkalassa toimivat urheiluseurat:

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalassa on kuusi alakoulua (Naistenmatkan, Nuolialan, Kirkonkylän, Toivion, Kurikankulman ja Hyrsingin alakoulut), yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Nuolialan koulua ollaan laajentamassa luokat 0-9 käsittäväksi yhtenäiskouluksi. Naistenmatkan koulu on yksi Suomen suurimmista ala-asteista lähes 700 oppilaallaan.[36] Esiopetusta Pirkkalassa on järjestetty vuodesta 1971, jolloin alkoi esikoulukokeilu.[37]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-Pirkkalan lentoasema
Pirkkalan läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan. Valtatie on äskettäinmilloin? parannettu moottoritieksi osana Tampereen läntistä kehätietä. Alkuperäinen, vuonna 1973 valmistunut tieyhteys Pyhäjärven yli on nykyisin Pirkkalan ja Nokian välisen paikallisliikenteen käytössä.
Pirkkalan itärajaa sivuaa Helsingin ja Tampereen välinen rautatie. Alustavissa suunnitelmissa on uuden, Tampereen ohittavan oikoradan rakentaminen Lempäälän Kuljusta Pirkkalan alueen kautta Ylöjärvelle, jolloin se kulkisi Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheltä.[38] Lentoasemalta Lempäälän Sääksjärvelle suunniteltua tieosaa kutsutaan Tampereen toiseksi kehätieksi.
Pirkkalan kunnan alueella joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa Tampereen seudun joukkoliikenne. Naistenmatkantietä pitkin kulkee tiheällä vuorovälillä runkolinja 1 reitillä Pirkkala – Vatiala. Lisäksi Pereelle, Toivioon ja Kurikkaan on omat yhteytensä, ja poikittaisliikennettä on Nokian ja Hervannan suuntaan. Aiemmin ennen heinäkuun 2014 joukkoliikenneuudistusta kunnan reitistöstä vastasi Väinö Paunu, joka myös operoi reitit. Kunnan alueella on myös kaksi palveluliikennelinjaa.[39]
Tampereen seudullisista pyöräilyn laatukäytävistä reitit 7 (Tampereelle), 12 (Lempäälään), 13 (Nokialle) ja 14 (Ylöjärvelle) lähtevät Pirkkalan keskustasta. Osa reittejä 7 ja 12 oleva Naistenmatkantien eteläpuolella kulkeva väylä Suupantien ja Tampereen rajan välillä peruskorjattiin osana seudullista laatukäytävien kehittämisprojektia kesällä 2015.

Tiedonvälitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen. Kuntaan jaetaan myös Tamperelainen, Tori ja Pirkanmaan Sanomat. Seudullinen valtalehti on Aamulehti. Valtakunnallisten radioasemien lisäksi kunnassa kuuluvat myös Radio Moreeni ja Radio City Tampere.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa. Ystävyyskuntatoiminta näkyy muun muassa vierailuina puolin ja toisin.[40]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkala on voimakkaasti kasvava kunta, ja asukasluku on kasvanut tuhansilla muutamassa vuodessa. Kurikan asuinalueen rakentamisen jälkeen asutuksen sijoittamisessa on keskitytty täydennysrakentamiseen erityisesti Nuolialassa, Killossa ja kuntakeskuksessa, joihin on noussut korkeita kerrostaloja sekä muuta tiheää asutusta. Myös Pereeseen on toteutettu täydennysrakentamista, mukaan lukien uusi Pikku-Venetsian asuinalue Pyhäjärven rannalle. Pikku-Venetsia tulee myös laajentumaan tulevaisuudessa länteen. Sinne on suunnitteilla myös uusi ala-aste.
Tampereelle suunniteltua raitiotiejärjestelmää on ehdotettu laajennettavaksi Pirkkalaan muun muassa raitiotiehankkeen yleissuunnitelmassa.
CLX-Pirkkala on projekti, jonka tavoitteena on luoda Pirkkalaan neljä seudullisesti merkittävää yritysaluetta: Partola, Linnakallio, Lentokenttä ja Lentokentän risteys. Näistä aktiivisimmin on kehittynyt Linnakallion alue, jonne muun muassa Posti ja Also ovat rakentaneet uudet terminaalinsa. Myös Partolaa on täydennysrakennettu.

Tunnettuja pirkkalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Pirkkala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Pirkkala kiihdyttää kasvua, Tampereen kauppakamarilehti 1/2005
  8. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Mikko Heikkilä: Birkan koivut vai Saksan karhu hiiden ja vesihiiden naapurina Pirkkalankylässä?. Pirkan maan alta 15,, 2018. Tampereen museot - Pirkanmaan maakuntamuseo. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Olavi Horsma-aho: Kuinka vanha Pirkkala on, Pirkkalainen 11.1. 2006, s. 6 [1] (pdf)
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Jouko Hillukka: Suur-Pirkkalasta Pirkkalaksi [2], viitattu 24.8. 2006
  11. ↑ Pirkkalan kunta: Vaakuna [3], viitattu 1.9.2007
  12. ↑ Pirkkalan kunta: Aluejako [4] www.pirkkala.fi (pdf)
  13. ↑ Ajantasa-asemakaavat - Pirkkalan kunta
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Tilastokeskus: Tampereen seutukunta (ppt)
  20. ↑ Tilastokeskus Pirkkala – Birkala
  21. ↑ Kuntaliitto: Aluetietopankki: yleistilastot, Pirkkalan kuntakortti
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  23. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  24. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008(Oikeusministeriö 30.10.2008).
  25. ↑ Antti Jokinen: Harri Aalto PPP:n pormestariehdokkaaksi. Pirkkalainen 9.7.2008.
  26. ↑ Yle.fi: Saksalasta Pirkkalan ensimmäinen pormestari. Viitattu 19.1.2009.
  27. ↑ http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/pirkkalan-kunnanvaltuusto-erotti-saksalan-aanin-23-11/174710
  28. ↑ Pirkkalan kunta: Pirkkalan muinaisuudesta – Suur-Pirkkalasta Pirkkalaksi [5], viitattu 1.9.2007
  29. ↑ Pirkkalan kunta: Pirkkalan kunnan historiaa Pirkkalankylä [6], viitattu 1.9.2007
  30. ↑ Pirkkalan kunta: Pirkkala Sculpture 03 [7], viitattu 1.9.2007
  31. ↑ Pirkkalan kunta: Peruspirkkalalainen [8], viitattu 1.9.2007
  32. ↑ Pirkkalan kunta: Yritysalueet [9], viitattu 1.9.2007
  33. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 75. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  34. ↑ Pirkkalan kunta: Liikunta [10], viitattu 1.9.2007
  35. ↑ Pirkkalan kunta. Liikutaan Pirkkalassa. Pirkkalan kunnan liikuntapoliittinen ohjelma 2006-2015. s. 21–22 (verkossa: [11], doc-muoto)
  36. ↑ Pirkkalan kunta: [12]. Viitattu 27.9.2017.
  37. ↑ Esiopetusta 1960-luvulta vuoden 2000 taitteeseen
  38. ↑ Tampereen läntiset väylähankkeet – Pirkanmaan maakuntakaava 2040
  39. ↑ Palvelubussi Pirkkalan kunta. Viitattu 6.3.2016.
  40. ↑ Pirkkalan kunta: Ystävyyskunnat [13], viitattu 1.9.2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pirkkala.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)