Polvijärvi

Polvijärvi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Polvijärvi
Polvijärvi.vaakuna.svgPolvijärvi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti62°51′15″N029°22′10″E
MaakuntaPohjois-Karjalan maakunta
SeutukuntaJoensuun seutukunta
Hallinnollinen keskusPolvijärven kirkonkylä
Perustettu1876
Kokonaispinta-ala958,32 km²
117:nneksi suurin 2019 [1]
– maa804,16 km²
– sisävesi154,16 km²
Väkiluku4 309
192:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys5,36 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.13,0 %
– 15–64-v.58,4 %
– yli 64-v.28,6 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä99,1 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut0,9 %
Kunnallisvero20,25 %
242:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaJari Tuononen
Kunnanvaltuusto21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.

12
7
1
1
www.polvijarvi.fi
Ortodoksinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko
Lomakeskus Huhmari
Polvijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 309 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 958,32 km2, josta 154,16 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,36 asukasta/km2. Kunta on perustettu vuonna 1876, ja sen kuntakeskus sijaitsee noin 40 kilometriä Joensuusta luoteeseen Höytiäisen länsipuolella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylästä on matkaa Joensuuhun 42 km, Joensuun lentoasemalle 34 km. Kunnan naapurikuntia ovat JuukaKaaviKontiolahtiLiperi ja Outokumpu.[7]
Polvijärven Natura-kohteita ovat Viklinrimpi, Sisuslahti Höytiäisen Teerisaaressa, Saariniemi-Tervalahti ja Hanhisuo.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi on maaseutumainen kunta, joka muodostuu kuntakeskuksen (Kirkonkylä) lisäksi kylistä, joista suurimat ovat Sotkuma ja Kinahmo.[7] Muita kyliä ovat HorsmanahoHukkalaKinahmoKuorevaaraMartonvaaraRuvaslahtiSola ja SotkumaHuhmarin lomakeskus voidaan katsoa myös yhdeksi kyläksi.
Kunnan maarekisterikylät ovat Kinahmo, Martonvaara, Saarivaara ja Sotkuma.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Polvijärvellä oli 4 414 asukasta, joista 1 336 asui taajamissa, 3 003 haja-asutusalueilla ja 75 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Polvijärven taajama-aste on 30,8 %.[10] Polvijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Polvijärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 336 asukasta.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi kuului aikoinaan Liperin seurakuntaan. Hankalien kulkuyhteyksien takia se halusi oman kirkon ja papin, ja saikin hautausmaan ja suunnitelmat rukoushuoneeksi vuonna 1805. Rukoushuone valmistui v. 1847 ja pappi kävi siellä Liperistä kuusi kertaa vuodessa.[12]
Vuonna 1859 Höytiäinen purkautui hallitsemattomasti järvenlaskun yhteydessä. Veden alta paljastui tuhansia hehtaareja hyvää viljelysmaata. Näille maille Höytiäisen ja Viinijärven väliin perustettiin vaajaa parikymmentä vuotta myöhemmin Polvijärven kunta.[13]
Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1875 Kuorevaarassa.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven kunnanjohtaja on Jari Tuononen. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laminaattitasoja ja liukuovia tuottava Ecolam, Koneurakointi Tanskanen ja vuonna 2012 avattu kuparikaivos, Boliden Kylylahti.[15]
Polvijärvellä toimivat Mondo Minerals Oy:n talkkikaivokset Horsmanahossa ja Pehmytkivessä sekä Kylylahden kaivos kirkonkylän lähellä.[16]
Polvijärvellä louhitaan leopardikiveä eli serpentiinitäpläistä vuolukiveä Sara-Ahon louhokselta.[17] Vuoleri Oy valmisti tästä kivestä vuolukiviuuneja, kunnes yritys hakeutui konkurssiin vuoden 2013 alussa. Sen seuraaja Lappi-Uuni kaatui 2015.[18]
Lipasvaarassa on laaja talkkiesiintymä, ja myös siellä on ollut kaivostoimintaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Polvijärven väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
6 167
1985
  
6 006
1990
  
6 001
1995
  
5 730
2000
  
5 411
2005
  
5 008
2010
  
4 804
2015
  
4 556
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Polvijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Polvijärven alueella toimii Taipaleen ortodoksinen seurakunta.[21]

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimii ala-asteet Kirkonkylällä ja Sotkumassa. Kirkonkylällä on yläaste ja lukio.
Hukkalan ja Horsmanahon koulut lakkautettiin vuonna 2011.[22] Vuonna 2015 Kinahmon, Kuorevaaran ja Ruvaslahden koulut lakkautettiin.lähde?

Kuntaliitoshankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalla ei ole suunnitelmia liittyä naapurikuntiin. Syksyllä 2007 kunnanvaltuusto päätti osallistua Joensuun seudun kuntaliitosselvitykseen, mutta seuraavassa kokouksessa äänesti itsenäisyyden puolesta.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhmarisvaaran huipulla on vanha kahden tykin asema.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla mykyrokka, paistettu kala ja karpalokiisseli.[23]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimivia urheiluseuroja ovat Polvijärven Urheilijat, Polvijärven Vauhti, Polvijärven Palloseura -78 ja KLC Polvijärvi. Polvijärven Urheilijoiden lajeina ovat yleisurheilu, hiihto ja jääkiekko. Polvijärven Urheilijoiden miesten jääkiekkojoukkue pelaa II-divisioonassa. Polvijärven Vauhti on keskittynyt yleisurheilun ja hiihdon lisäksi sulkapalloon. KLC on salibandyseura, jonka miesten edustusjoukkue pelasi kaudella 2012-2013 II-divisioonassa, mutta jäi sarjassa viimeiseksi, ja näin ollen tippui seuraavalle kaudelle sarjaporrasta alemmaksi. PoPS-78:n miesten jalkapallojoukkue pelaa V-divisioonassa ja futsal-joukkue II-divisioonassa.
Kirkonkylällä on vuonna 1997 valmistunut jäähalli, valaistu latu, urheilukenttä, pururata ja vapaa-aikatalo.
Tunnettu urheilutapahtuma on Huhmari-hiihto helmi–maaliskuun vaihteen tienoilla.

Tunnettuja polvijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasukkaita

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3.  Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4.  Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5.  Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Polvijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Perustietoa Polvijärvestä Polvijärvi. Viitattu 13.1.2018.
  8.  Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  9.  Polvijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 18.3.2016.
  10.  Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11.  Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12.  Toivo Immonen: Polvijärven seurakunnan ja pitäjän synty Polvijärven seurakunta. Viitattu 12.10.2018.
  13.  Kaikki alkoi, kun vesi karkasi... Polvijärven kunta. Viitattu 12.10.2018.
  14.  Kansakoulu Polvijärven seurakunta. Viitattu 12.10.2018.
  15.  Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16.  http://yle.fi/uutiset/kylylahden_kaivoksessa_pian_maan_alle/2191685
  17.  Serpentiini-vuolukivilouhos Polvijärven Sara-aholla. Hakku. 2002. Viitattu 13.1.2018.
  18.  Vuolerin seuraaja Lappi Uuni haettiin konkurssiin Karjalainen. 2015. Viitattu 13.1.2018.
  19.  Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  20.  Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21.  https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/taipaleen-ortodoksinen-seurakunta
  22.  http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/12/hukkalan_ja_horsmanahon_koulut_lakkautetaan_2237997.html
  23.  Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  24.  Mustakallio, Hannu: Professori Eeva Martikainen 1949–2010 Teologia.fi. 4.5.2010. Viitattu 20.3.2014.
  25.  Martikainen Unto Olavi Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli. Joensuun seutukirjasto. Viitattu 20.3.2014.
  26.  Polvijärvi-päivistä lauantailta 19.7.2008 Polvijärvi.fi. Viitattu 20.3.2014.
  27.  Polvijärven pastori: Esittely Polvijärvenpastori.fi. Viitattu 20.3.2014.
  28.  Innostus pitää hengissä. Karjalainen, 18.1.2014, s. 14.
  29.  Karjalainen 1.10.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti