Porvoo

Porvoo

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Porvoo
Borgå
Porvoo.vaakuna.svgPorvoo.sijainti.suomi.2010.svg
sijainti
Porvoonjoen maisemaa ranta-aittoineen vanhan Porvoon kohdalla.
Porvoonjoen maisemaa ranta-aittoineen vanhan Porvoonkohdalla.
Sijainti60°23′35″N,025°39′50″E
MaakuntaUudenmaan maakunta
SeutukuntaPorvoon seutukunta
Hallinnollinen keskusPorvoon keskustaajama
Perustettunoin 1380
KuntaliitoksetPorvoon mlk (1997)
Pinta-ala ilman merialueita664,53 km²
152:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala2 139,81 km²
41:nneksi suurin 2019 [1]
– maa654,42 km²
– sisävesi10,11 km²
– meri1 475,28 km²
Väkiluku50 290
21:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys76,85 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.17,5 %
– 15–64-v.62,8 %
– yli 64-v.19,7 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä64,1 %
– ruotsinkielisiä29,6 %
– muut6,3 %
Kunnallisvero19,75 %
261:nneksi suurin 2019 [5]
KaupunginjohtajaJukka-Pekka Ujula
Kaupunginvaltuusto51 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD
16
12
8
7
4
2
1
1
www.porvoo.fi
Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 50 290[2]. Kaupunki on kaksikielinen; 64,1 prosenttia asukkaista on suomenkielisiä, 29,6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 6,3 prosenttia muunkielisiä.[4] Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 54,7 prosenttia porvoolaisista puhui äidinkielenään ruotsia.[7] Porvoon naapurikunnat ovat Askola, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. Porvoo oli Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntakeskus.
Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana on toiminut vuoden 2010 alusta Björn Vikström.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Vanhasta Porvoosta.
Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta, jolta on tehty esihistoriallisia löytöjä kivikauden lopulta asti. Joen suu toimi kauppapaikkana.[8] Porvoonjoki on ollut alun perin hämäläisten kauppareitti ja sen alkuperäinen nimi on mahdollisesti ollut Kukinjoki. On oletettu, että nimi juontaisi juurensa friisiläisperäiseen kugg-nimistöön (vrt. Koggi) joka näin vastaisi muita rannikon samankaltaisia kauppapaikkoja.[9] Porvoon varhainen keskus oli Saksala, eli saksalaisten kylä jonka nimi juontui paikalla käyneistä saksalaisista kauppiaista.[10]
Nimistön perusteella alueella on ollut rautakaudella suhteellisen vankka suomalaisasutus. Porvoonjoki toimi hämäläisten reittinä merelle ja hämäläistä asutusta on ollut mm. Kallolan, Teisalan, Vessilän, Finbyn, Kiialan ja Hattulan kylissä.[11] Myös Hattulan (myöhemmin Strömsberg) kylä on saanut nimensä sisämaan samannimisestä pitäjästä Hämeessä. Porvoon pitäjän pohjoisosassa sijaitsi suomalaisten kylä (myöhemmin Karlsby) jossa tiedetään sijainneen Vilppulan, Klemolan, Airolan, Pietilän, Peltolan ja SIhvolan tilat. Myös Pernajan pitäjässä nykyiseltä nimeltään Forsbyssä on sijainnut varhastaan suomalaisasutusta.[10] Hämäläisten lisäksi paikannimet kertovat varsinaissuomalaisten purjehtineen alueelle jo varhain. Porvoota ovat asuttaneen erityisesti Varsinais-Suomen länsiosasta mm. Nousiaisista ja Lemusta peräisin ollut väestö.[11]
Porvoon seudun ruotsalainen asutus sai alkunsa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla. Ruotsista saapuneella siirtolaisuus oli ylhäältä johdettua. Väkeä kuljetettiin Porvoon alueelle vankoissa aluksissa Svean valtakunnan monilta alueilta kuten Uplannista, Smoolannista, Gästriklandista ja Hälsinglandista. Siirtolaiset saivat Ruotsin kuninkaalta apua, siemenviljaa ja pienkarjaa sekä neljän vuoden verovapauden. Ruotsalaisten Itäisen Uudenmaan kolonisaatio alkoi todennäköisesti yhdestä suuresta väestönsiirrosta Porvoon seudulle, mistä he levittäytyivät eri puolille.[10]
Porvoon tuomiokirkko tammikuussa 2006
Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1351.[10] Varhaisimpina aikoina pitäjään kuuluivat myös nykyiset Askola, Pornainen ja Pukkila. Suomeen perustettiin keskiajalla kuusi kaupunkia, joista Porvoo oli yksi. Kaupunkioikeudet se sain noin vuonna 1380. Porvoo sai nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen Iso Linnanmäen linnoituksen ruotsinkielisen nimen Borgåperusteella (borg = linna, å = joki).[12] Kaupunkia sanotaan Suomen toiseksi vanhimmaksi.[13] Samaa nimitystä tosin käytetään myös Ulvilasta,[14] joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1347, mutta menetti ne Porille vuonna 1558.[15] Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.lähde?
Tanskalaiset merirosvot tuhosivat kaupungin 1500-luvun alussa.[12] Vuonna 1550 Kustaa Vaasa määräsi, että kaupungissa asuvien porvarien on muutettava vastaperustettuun Helsinkiin.[8] 1500-luvun lopussa venäläiset polttivat Porvoon kahdesti Pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan aikana. Vuosisadan aikana kaupunki lakkautettiin kaksi kertaa.[12]
Vuonna 1602 Porvoolle annettiin lopulliset kaupunkioikeudet, mikä vilkastutti kauppaa muun muassa Räävelin eli Tallinnan kanssa, kun muun muassa Hämeen koko turkiskauppa käytiin Porvoon kautta. Vuoteen 1620 asti Porvoo oli Porvoon linnaläänin keskus. Lääni ulottui Pyhtäältä Espooseen.[8][12]
1700-luvun alussa Isonvihan aikana venäläiset polttivat Porvoon maan tasalle. 1750-luvulla Porvoo oli Suomen suurimpia kaupunkeja, asukkaita oli noin 1500. Kaupunki oli kasvanut, kun Venäjälle sodassa menetetystä Viipurista oli siirretty kaupunkiin piispanistuin ja lukio. Borgå Gymnasiumin yhteyteen perustettu kirjasto on Suomen vanhin julkinen kirjasto ja sillä on merkittävä arvo myös tieteellisenä kirjastona. Kesäkuussa 1760 alkoi eräässä Vuorikadun talossa tulipalo, joka tuhosi 2/3 kaupungin rakennuksista. Palon aiheutti kalan keittäminen. Vanhan Porvoon nykyiset talot rakennettiin palon jälkeen noudattamaan kaupungin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa. Rakennushistoriallisesti vanhan kaupungin rakennuskanta, jossa on 1760-luvulla pystytettyjä kivirakennuksia, on erittäin merkittävä.[12]
Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjään autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui Porvooseen koolle valtiopäivät, jotka avattiin maaliskuussa. Hän antoi hallitsijanvakuutuksensa avajaisten yhteydessä Porvoon tuomiokirkossa, ja vahvisti maan vanhan uskonnon, perustuslait ja säätyjen oikeudet. Valtiopäivien päätöspuheessaan 19. heinäkuuta hän korotti Suomen kansakuntien joukkoon ”sen omien lakien suojaamana”. Kaikki valtiopäivien kokousrakennukset ja talo, jossa keisari seurueineen majoittui, ovat yhä olemassa.[12] Venäjän vallan aikana 1840-luvulla Porvooseen perustettiin uusi kaupunginosa, empirekaupunki. Se oli ensimmäinen kerta keskiajan jälkeen, kun kaupungin alue merkittävästi kasvoi.[12]
Vuonna 1992 solmittiin niin sanottu Porvoon sopimus kahdentoista eurooppalaisen anglikaanisen ja luterilaisen kirkon välillä. Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki sekä perustamalla uusi kunta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lautta Pellingissä.
Helsingin itärajalta Porvoon keskustaan on matkaa noin 35 kilometriä.
Kaupungin keskusta sijaitsee soraisten mäkien välissä Porvoonjokilaaksossa Porvoonlahden (Kaupunginselkä) rannalla. Kaupunkia halkoo kolme jokea: Mustijoki, Porvoonjoki ja Ilolanjoki, jonka vesistöön kuuluvat muun muassa Viksberginjärvi ja Veckjärvi. Savipohjaisen, viljellyn jokilaakson ympärillä on kallioisia tai moreenipeitteisiä mäkimaita. Kaupungin itäosassa on pitkä Tirmon niemimaa, jonka etelä- ja länsipuolella on useita selkiä: Stensbölenselkä, Orrbynselkä, Äggskärsinselkä, Svartbäckinselkä ja Esthamninselkä. Siellä on myös suuria saaria ja saaristoja käsittävä rikkonainen vesialue. Suurimpia saaria ovat kapeiden salmien mantereesta erottamat Kråkö, lähes 15 kilometriä pitkät Vessölandet ja Emäsalo ja sadoista saarista muodostuva Pellingin saaristo. Kaupungin lounaisosassa taas on hajanainen Onaksen saaristo.[8]
Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö [16], Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.lähde?

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon kujia.
Porvoon tuomiokirkko Porvoonjoen vastarannalta kuvattuna
Porvoon keskiaikaisesta asemakaavasta muistuttaa Vanhassa Porvoossa olevat sokkeloiset kujat, puutalot ja ranta-aitat. Nykyiset puurakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Jokivarressa maisemaa hallitsee jyrkkäkattoinen goottilainen tuomiokirkko, joka sai nykyisen muotonsa 1400-luvulla. Samalla paikalla oli jo 1200-luvulla puukirkko, jossa oli kivisakasti, 1300-luvulla taas pieni harmaakivikirkko. Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantienvarrella. Se on laajahkon puutalokaupungin, Vanhan Porvoon, ympäröimä. Porvoon uusi keskusta rakennettiin vanhankaupungin eteläpuolelle 1800-luvulla empiretyyliin Carl Ludvig Engelin vuonna 1832 laatiman ruutuasemakaavan mukaan. Se purettiin osittain modernien liikerakennusten tieltä 1960-luvun tietämissä. Uudemmissa kaupunginosissa on kerrostaloja, mutta kaupunkikuvaa hallitsevat pientaloalueet. Keskustasta löytyviä viheralueita ovat Kaupunginpuisto, ja Runeberginpuisto, Porvoonjoen suulla taas sijaitsee Ruskiksen luonnonsuojelualue.[8]
Talvinen maisema Vanhassa Porvoossa.
Porvoon nähtävyyksiä ovat muun muassa Vanha Porvoo, Porvoon tuomiokirkko ja Runebergin kotimuseo. Matkailijoita houkuttelevat kaupunkiin myös ravintolat, kahvilat, saaristo ja veneily. Kaupungissa sijaitsee runsaasti historiallisia kartanoita.[8] Vuonna 2012 Porvoossa oli yli 3700 kesämökkiä.[17] Porvoo on myös kokousmatkailukaupunki. Vuonna 2012 avattiin kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehdas.[18]
Porvoolaisia museoita ovat: Albert Edelfeltin ateljeemuseo, kotiseutumuseoHörbergsgården, J. L. Runebergin koti, perämoottorimuseo Outboard museum, Porvoon nukke- ja lelumuseo, Postimäen ulkoilmamuseo, Walter Runebergin veistoskokoelma, sekä Porvoon museon Holmin talo ja Vanha raatihuone.[19]
Porvoossa toimivat seuraavat galleriat: Colmio Slow House, Galleria Sofia, Galleria ArtMarina, Galleria Vanha Kappalaisentalo, Kulttuuritalo Grand (teatteri- ja konserttisali, juhla- ja kokoustiloja), Noark pienoismallimaailma, Sirkka Turkki - Taidepuisto, Staffaksen kartanon puutarhagalleria, Porvoon Taidehalli, Yrjö A. Jäntin taidekokoelma ja Taidelainaamo Konsta ja Taidemakasiini Art . [20]

Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon keskusta Näsinmäen näkökalliolta kuvattuna
Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat ovat Hornhattula, Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja Vanha Porvoo (Gamla Borgå).[21]
Porvoossa on muitakin alueita, jotka mielletään yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksi. Nämä ovat Hamari (Hammars), Aunela (Ånäs), Eestinmäki (Estbacka), Gammelbacka, Huhtinen (Huktis), Katajamäki (Ensbacka), Kevätkumpu (Vårberga), Kokonniemi (Uddas), Kuninkaanportti (Kungsporten), Pappilanpelto, Peippola (Pepot), Tarkkinen (Tarkis) ja Tarmola (Östermalm).lähde? [22]
Kirjailija Erkki Valan isoisä oli maineikas porvoolainen kanttori jonka mukaan on nimetty Pappilanmäen Vadenströminkuja.[23]
Oleellinen osa Porvoon kaupunkia on niin sanottu kansallinen kaupunkipuisto, johon kuuluu 25 erilliskohdeta. Ne ovat merkittäviä kulttuurihistoriallisesti mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueeseen kuuluu 1122 hehtaaria maapinta-alaa ja 1030 hehtaaria vesialueita.[24]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon kaupungin alueella sijaitsevat viralliset maarekisterikylät ovat Ali-Vekkoski (Söderveckoski), Anttila (Andersböle), Baggböle, Bengtsby (Pentinkylä), Bjurböle, Boe (Häihä), Bosgård, Brattnäs, Eerola (Eriksdal), Eestinmäki (Estbacka), Emäsalo (Emsalö), Epoo (Ebbo), Fagersta, Gammelbacka, Grännäs, Gäddrag, Haikkoo (Haiko), Henttala, Hinthaara(Hindhår), Hommanäs, Huhtinen, Hummelsund, Ilola (Illby), Jakari (Jackarby), Järnböle, Kaarenkylä (Karsby), Kalax (Kaalahti), Kallola, Kardrag, Karleby (Kaarlenkylä), Kerkkoo(Kerko), Kiiala (Kiala), Kilpilahti (Sköldvik), Klemetti (Klemetsby), Kortisbacka, Kreppelby, Kroksnäs, Kråkö, Kulloo (Kullo), Kurböle, Kuris, Londböle, Mickelsböle, Munkkala (Munkby), Mustijoki (Svartså), Myllykylä (Molnby), Norike, Nygård, Onas, Orrby (Orrenkylä), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Peippola (Pepot), Pellinki (Pellinge), Piirlahti (Pirlax), Ramsholmen, Renum, Saksala (Saxby), Sannainen (Sannäs), Seitlahti (Seitlax), Sikilä (Siggböle), Skavarböle, Sondby, Stensböle, Sundö (Suni), Suomenkylä (Finnby), Svartbäck, Tamminiemi (Eknäs), Tarkkinen (Tarkis), Teissala (Teisala), Tolkkinen (Tolkis), Tirmo (Tirmoo), Treksilä (Drägsby), Tuorila (Torasbacka), Tyysteri (Tjusterby), Vaarlahti (Varlax), Vanhamoisio (Gammelgård), Veckjärvi (Vekjärvi), Virtaala (Strömsberg), Virvik, Voolahti (Vålax), Västermunkby, Ylike, Yli-Vekkoski (Norrveckoski), Åby ja Åminsby.[21]
Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien epävirallisia suomenkielisiä nimiä[25]lähde?, mutta joiden ruotsinkieliset nimet ovat tavallisimpia.
Osa kylännimistä esiintyy myös kaupunginosaluettelossa[21].
Porvoosta löytyy myös muita alueita, jotka mielletään myös yleisesti omiksi haja-asutuskyliksi tai taajamiksi: Hakasalo (Haxalö), Hamari (Hammars), Haksi (Hax), Kalastajakylä (Fiskarbyn), Kankaanmäki, Lehtimäki (Lövkulla), Lehtihamari (Lövhammars), Linnanpekki (Linnanbäck), Metsäkylä, Mörtnäs, Nyby, Pirttisaari (Pörtö), Pitkäniitty, Rita, Söderby, Tolkkinen (Tolkis).lähde?

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Porvoossa oli 50 159 asukasta, joista 41 756 asui taajamissa, 7 812 haja-asutusalueilla ja 591 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Porvoon taajama-aste on 84,2 %.[26] Porvoon taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[27]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Porvoon keskustaajama38 235
2Hinthaara902
3Kerkkoo707
4Kilpilahti523
5Ilola348
6Voolahti297
7Renum-Jakari276
8Girsnäs246
9Blinkan222
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen [28] toimialueella sijaitsevista 105 Natura 2000 -alueesta kuusi: Boxin suot, Emäsalon suot, Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue, Porvoonjoen suisto - Stensböle, Söderskärin ja Långörenin saaristo ja Tungträsketin vanha metsä.[29]
Boxin suot ulottuvat myös Sipoon kuntaan ja Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Loviisaan, Ruotsinpyhtäälle ja Pernajaan.
Porvooseen on perustettu luonnonsuojelualueita jo vuodesta 1930 lähtien. Ensimmäinen perustettu alue oli Söderskär (1930) ja toinen Tunnholmen (1932). Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana perustettiin Ruskis (1945), Mjåviken (1948), Telegrafberget (1961), Långgören (1970), Gåsholmen-Sandö (1972), Klobbudden (1973), Stora Fårholmen (1982), Kurmalmen (1984), Hasselholmen (1986, 1994), Sikosaari (1990), Sannaisten Ekbacka (1991), Stensböle I (1992), Stormossen I (1993) ja Stensböle II (1994).
Suomen liittyttyä Euroopan unioniin on alueiden perustamistahti kiihtynyt. Jäsenyyden aikana on perustettu lisäksi Stensböle III (1996), Stensböle IV (1996), Stensböle V (1998), Stormossen II (1998), Stensböle VI (1999), Stormossen III (1999), Stensböle VII (1999), Stormossen IV (1999), Bjurmossaträsket (2004), Piparviksmossen I (2004), Piparviksmossen II (2004), Sommarträsket (2005), Stor-Pellinge yttre hällar (2005), Stensbölen kalliot (2007), Venjärven metsä (2008), Lövsta (2008), Pieni Pernajanlahti (2008), Dalgård (2008), Fågelmossen (2008), Tungträsketin metsä (2008), Kalax Stormossen (2009), Fågelmossen (2009), Kaupunginselkä-Stensbölefjärden (2009) ja Nietoonmetsä (2010).

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalitpaikatäänestys-
aktiivisuus
RKPSDPKok.SKDL
Vas.		Kesk.SKL
KD		Vihr.Muut
1976151384--12a75,0 %
198014159111276,5 %
1984161582----2--72,4 %
1988161491--111b68,1 %
1992151581--13--68,9 %
1996201581214--61,5 %
2000171691215--59,6 %
20041815823--5--61,4 %
20081614812--55c64,2 %
20121612912146c59,4 %
a Liberaalinen kansanpuolue
b Kommunistien ja demokraattien yhteislista[30]
c Perussuomalaiset
Lähteet: Tilastokeskus[31], Oikeusministeriö[32]
Jukka-Pekka Ujula on ollut Porvoon kaupunginjohtaja vuodesta 2009.[33]
Taloudesta ja kaupungin palvelujen järjestämisestä vastaavat valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat sekä viranhaltijaorganisaatio. Valtuusto pitää kokouksensa Porvoon kaupungintalolla ja ne ovat julkisia ja yleisölle avoimia.[34]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Porvoossa oli 20 312 työpaikkaa, jotka jakaantuivat seuraavasti: alkutuotanto 1,6 prosenttia, jalostus 32,5 prosenttia ja palvelut 64,7 prosenttia. Joulukuussa 2012 Porvoon työttömyysaste oli 8,4 prosenttia kun se oli muussa maassa keskimäärin 10,7 prosenttia. Tuolloin kaupungissa oli 3389 yritystoimipaikkaa.[17] Tilastokeskuksen mukaan Porvooseen on vuosina 2009-2013 perustettu enemmän yrityksiä kuin lopetettu, yritysten määrä on vuosittain kasvanut noin 140 kappaleella.[18] Itä-Uudenmaan elinvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2013 Porvoon alueella toimi muutama suuri yritys ja muutamia keskisuuria, mutta suurin osa (86 prosenttia) oli alle viiden hengen yrityksiä.[18]
Vuonna 2014 Porvoon suurimmat työnantajat olivat Neste (2000 työpaikkaa Porvoossa), Borealis Polymers (962), Ensto (430), Norpe (414), Varuboden-Osla (300) ja Bilfinger Industrial Services Finland (299).[18]
Satakuntaliiton Satamittarilla mitataan vuosittain Suomen seutukuntien kilpailukykyä. Vuonna 2012 Porvoon seutukunta sijoittui ykköseksi. Vuonna 2013 mukana oli 70 seutukuntaa, joita arvioitiin kuuden tekijän avulla: työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Porvoon seutukunta sijoittui vertailussa neljänneksi Vaasan, Helsingin ja Tampereen jälkeen. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus olivat Suomen korkeimmat, mutta myös työllisyysaste ja koulutustaso olivat huipputasoa.[35]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon vanha silta Näsinmäeltä.

Tieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoota palvelee valtatie 7 (Helsinkiin ja Kotkan kautta Vaalimaalle) ja kantatie 55 (Mäntsälään ja Hyvinkäälle). Lisäksi Porvoon kautta kulkee seututie 170 (Helsinkiin ja Loviisaan, entinen valtatie 7) ja kuusi yhdystietä: yhdystie 1531 (Sipooseen), yhdystie 1543(Tolkkisiin), yhdystie 1552 (Epooseen), yhdystie 1571 (Pernajan Isnäsiin), yhdystie 1601 (Kerkkooseen) ja yhdystie 1605 (Myrskylään).
Entisen valtatien, Mannerheiminkadun, lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.

Satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa sijaitsee tavaramäärältään Suomen suurin satama Kilpilahti eli Sköldvik[36] ja Tolkkisten satama.[18]
Porvoonjoessa, joen itäisellä rannalla aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama. Myös Hamarissa on vieraileville veneille varattu mahdollisuus ankkuroida aallonmurtajaan.[37]

Muu liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon radan kaupallinen henkilöliikenne on lopetettu. Radan alkuosa Ollin vaihteelle on tavaraliikenteen käytössä ja loppuosasta on tehty Porvoon museorautatie.[38] Porvoo on Suomen suurin kaupunki ilman rautateiden henkilöliikennettä.
Porvoon Backakseen on kaavailtu Helsingin seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.[39]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva taulukko kuvaa Porvoon asukasluvun kehitystä vuosina 1815–1939. Porvoon maalaiskunta ei ole mukana näissä luvuissa.
Vuosi1815[40]1840[40]1850[40]1860[40]1870[40]1880[40]1890[40]1900[40]1910[40]1920[40]1923[40]1930[41]1938[41]1939[41]
Väkiluku2 2232 7672 9503 1883 4783 8764 2145 0355 4666 2446 2996 8217 0547 149
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Porvoon kaupungin ja maalaiskunnan luvut on tässä laskettu yhteen myös kuntaliitosta edeltäneinä vuosina.
Porvoon väestönkehitys 1980–2016
VuosiAsukkaita
1980
  
38 296
1985
  
39 833
1990
  
41 930
1995
  
43 315
2000
  
44 969
2005
  
46 982
2010
  
48 768
2016
  
50 144
Lähde: Tilastokeskus.[42]
Kaupungin väkiluku on kasvanut yli 10 000 hengellä vuoden 1980 jälkeen, vuosittainen kasvu on vaihdellut välillä 0,3 ja 1 prosentin välillä, keskimäärin väestömäärä on kasvanut 322 henkilöllä vuodessa. Taloustutkimus teki vuonna 2012 muuttohalukkuustutkimuksen, jonka mukaan 18 prosenttia suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Porvooseen. Tutkittujen 37 kaupungin joukossa Porvoo oli sijalla 11., kun mitattiin kaupunkien kokonaismielikuvaa. Tutkimuksen mukaan Porvoon vahvuuksina pidettiin sijaintia ja viihtyisää ja lapsille sopivaa asuin- ja kasvuympäristöä.[18]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Porvoossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[43]
Nämä seurakunnat muodostavat Porvoon seurakuntayhtymän (ruots. Borgå kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Porvoon alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[44]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa on 12 suomenkielistä ja 11 ruotsinkielistä alakoulua. Kummallekin kielelle on kaksi yläkoulua. Lisäksi on yksi suomenkielinen yhtenäinen peruskoulu. Porvoossa toimii myös kaksi lukiota: suomenkielinen Linnankosken lukio ja ruotsinkielinen Borgå gymnasium.[45] Kaupungista löytyy myös ammatillista peruskoulutusta ja täydennyskoulutusta tarjoavia ammatillisia oppilaitoksia ja erityisoppilaitoksia. Korkea-asteen koulutusta antavat ammattikorkeakoulut Haaga-Helia ja Laurea ja avoimen yliopiston opintoja voi suorittaa Porvoon kansalaisopistossa.[46]
Porvoossa on kaksi terveysasemaa, läntinen ja itäinen sekä Porvoon sairaala.[47]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albert Edelfelt - Borgaflicka, 1895.
Albert Edelfeltin nimikkokoulu.
Walter Runeberg (1838–1920) oli Suomen varhaisimpia kuvanveistäjiä, jonka julkisista muistomerkeistä tunnetuimmat ovat J. L. Runebergin patsaat Helsingissä ja Porvoossa, Aleksanteri II muistomerkki Helsingissä ja Pietari Brahen patsas Turussa.[12]
Kuvataiteilija Albert Edelfelt (1854-1905) syntyi Kiialan kartanossa. Lukuisissa maalauksissaan hän kuvaa Porvoon kaupungin ja Haikkoon kylän maisemia.[12]
Kuvanveistäjä Ville Vallgren (1855-1940) syntyi Porvoossa, mutta asui suuren osan elämästään Ranskassa.[12]
Suomalaisen taideteollisuuden ja muotoilun uranuurtaja Louis Sparre (1863-1964) perusti Porvooseen vuonna 1897 Iris-tehtaan, jossa valmistettiin hänen suunnittelemiaan huonekaluja ja Alfred William Finchin (1854-1930) muotoilemaa keramiikkaa.[12]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen Avanti! Suvisoitto musiikkijuhla. Porvoossa järjestetään myös RuneBar musiikkifestivaali, sekä esiintymistaiteen festivaali EPMEF (Ensimmäinen Porvoon Musiikillisen Esiintymistaiteen Festivaali).
Tirmossa järjestetään kesäisin Tirmo Blues-festivaaleja.[48]
Osuuskauppa Varuboden-Osla on järjestänyt Porvoossa nuorten Popfest-musiikkitapahtuman vuodesta 2015 alkaen. Festivaali on jatkoa vuosina 2008–2012 järjestetylle Osla Live -tapahtumalle. [49]
Porvoo Jazz festival järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Tapahtuman pääkonsertit pidetään Kulttuuritalo Grandissa ja niiden jälkeisiä jazzjameja useissa paikallisissa ravintoloissa.[50]

Teatteri, tanssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat yhteisöt ja oppilaitokset Porvoossa tuottavat tanssi- ja teatteriesityksiä. Porvoossa ei ole kaupunginteatteria, joten teatteritoiminta nojaa erilaisten ammattimaisten ja harrastajateattereiden toimintaan. Teatteritoimintaa harjoittaa Akilleen-talossa Porvoon Teatteri ry. Ammattimaisia nomaditeattereita ovat mm. Teatteri Soittorasia, jonka TeatteriTalo sijaitsee Suomenkylässä, kaksikielinen ammattiteatteri Itä-Uudenmaan teatteri - Östra Nylands teater ja Jokiteatteri. Harrastajateatteri toimintaa järjestävät mm. Teaterskolan för barn och unga i Borgå, Teatterikuume ry ja Teatteri Soittorasia, esiintyvät muun muassa Taidetehtaalla ja Kultturitalo Grandissa.[51]
Porvoossa toimivia tanssikouluja ja -studioita ovat Taidetehtaan tanssikoulu, Porvoon Tanssiopisto ja Tanssiva Porvoo.[51]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J. L. Runebergin koti.
Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) asui Porvoossa vuodesta 1837 alkaen kuolemaansa asti. Hänen kotinsa on toiminut museona vuodesta 1882 lähtien.[12] Runoilijakodissa on vuodesta 1921 asunut suomenruotsalainen kirjailija tai runoilija.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa ilmestyy suomenkielinen sanomalehti Uusimaa (perustettu 1894) ja ruotsinkielinen sanomalehti Östnyland, joka perustettiin vuonna 2015 porvoolaisen Borgåbladetin ja loviisalaisen Östra Nylandin yhdistyessä. Uusimaan ja Östnylandin lisäksi Porvoossa ilmestyy suomenkielinen ilmaisjakelulehti Itäväylä. Aiemmin Porvoossa sijaitsi maakuntaradio Radio Itä-Uusimaan toimitus.

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetun porvoolaisen herkun, runebergintortun, kehitteli paikallinen kondiittorimestari, ja kerrotaan, että J.L. Runeberg söi niitä aamiaiseksi. Myös kansallisrunoilijan vaimo Fredrika teki leivoksia miehelleen käyttämällä niitä aineita, joita kaapeista sattui löytymään: vehnä- ja korppujauhoja, keksimuruja, manteleita, omenahilloa ja sokeria.[52]
Runebergintortun ohella toiseksi Porvoon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla pariloidut silakat sipulirenkaiden ja tillin kera. Porvoon maalaiskunnan pitäjäruoiksi valittiin Pellingin kalakeitto ja nokkoskeitto.[53]

Tunnettuja porvoolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista porvoolaisista

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa toimii noin 140 seuraa ja liikuntatoimintaa järjestävää yhdistystä, minkä lisäksi osalla seuroilla on eri lajien jaostoja. Porvoon urheiluseuroissa voi harrastaa noin 70 eri lajia ja seuroissa on yhteensä yli 17 000 jäsentä.[54]
Porvoon urheiluhalleja ovat keskustassa sijaitseva Urheiluhalli, Kokonhalli, Salibandyhalli Aurora, Suistohalli sekä uimahalli. Jäähalleja on kaksi: Kokonniemen jäähalli ja sen vieressä sijaitseva Nuorisojäähalli.[55][56] Kokonniemessä toimii myös Kokonniemen laskettelukeskus.
Ulkokenttiä ovat muun muassa Porvoon keskuskenttä ja Porvoon pallokenttä.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Porvoo Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 15. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö, 1964.
  8. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f Vihtaranta, Pertti et al.: Suomalainen tietosanakirja, osa 6, s. 385-387. Vantaa: Weilin+Göös ja Almagest Oy, 1992. ISBN 951-35-4644-6 (koko sarja, Miradur).
  9. ↑ Jaakko Masonen: Hämeen Härkätie, s. 160. Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki., 1989.
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 132-134. Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki., 2010.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 45-47. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  12. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k l Porvoon historia 13.10.2011. Porvoo. Viitattu 29.10.2015.
  13. ↑ Matkailijan Porvoo Porvoon kaupungin matkailutoimisto. Viitattu 19.6.2012.
  14. ↑ Tiivistelmä Ulvilan historiasta 2006. Ulvilan kaupunki. Viitattu 19.6.2012.
  15. ↑ Leena Valkeapää: Käyttökelpoinen keskiaika: Historiakulttuuria nykypäivän Ulvilassa ja Raumalla. Alue ja ympäristö, 2006, 35. vsk, nro 2, s. 79–91. Artikkelin verkkoversioViitattu 19.6.2012.
  16. ↑ Vessöön saaren kotisivut
  17. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kaupunki lukuina 8.10.2015. Porvoon kaupunki. Viitattu 20.10.2015.
  18. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f Porvoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyohjelma 2014-2017 (pdf) 2014. Porvoon kaupunki. Viitattu 20.10.2015.
  19. ↑ Museot Visit Porvoo. Viitattu 10.11.2015.
  20. ↑ Galleriat Visit Porvoo. Viitattu 10.11.2015.
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Porvoon kaupunki - Bordå stad. Kyläjaotus - Byindelning 1.1.1997 -
  22. ↑ https://kartta.porvoo.fi/
  23. ↑ Människor och minnen, Yle Areena 11.5.2015, viitattu 23.3.2016
  24. ↑ Porvoon kansallinen kaupunkipuisto 23.10.2015. Porvoon kaupunki. Viitattu 3.11.2015.
  25. ↑ Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 16.9.2012.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  28. ↑ ely-keskukset http://www.ely-keskus.fi. Viitattu 6.7.2011.
  29. ↑ Uudenmaan Natura 2000-alueet http://www.ymparisto.fi. Viitattu 6.7.2011.
  30. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 38–39, 178.
  31. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  32. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008(Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  33. ↑ Kuka kukin on 2015, s. 959. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  34. ↑ Hallinto 19.10.2015. Porvoon kaupunki Sanomat. Viitattu 3.11.2015.
  35. ↑ Suomen seutukuntien kilpailukyky 2013 25.6.2015. Satamittari, Satakuntaliitto. Viitattu 20.10.2015.
  36. ↑ Tavaraliikenne Liikennevirasto. Liikennevirasto. Viitattu 10.11.2015.
  37. ↑ Porvoon vierassatama viitattu 17.7.2008
  38. ↑ Porvoon radan historiaa
  39. ↑ Lentokenttäkysymys palaa takaisin lähtöruutuun Uusimaa. 14.3.2012. Uusimaa. Viitattu 10.11.2015.
  40. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  41. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  42. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  43. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  44. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  45. ↑ Koulut ja opiskelu Porvoon kaupunki. Viitattu 11.7.2016.
  46. ↑ Opetus ja koulutus 19.10.2015. Porvoon kaupunki. Viitattu 3.11.2015.
  47. ↑ Terveyspalvelut 2.11.2015. Porvoon kaupunki. Viitattu 3.11.2015.
  48. ↑ Tirmo Blues 1.2.2014. Tirmon saaristokeskus. Viitattu 3.11.2015.
  49. ↑ Porvoo Popfest, historia (Tapahtuman historiaa) porvoopopfest.fi. Viitattu 24.9.2016.
  50. ↑ Porvoo Jazz Festival, press info 2015. Porvoo Jazz Festival. Viitattu 3.11.2015.
  51. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Teatteri ja tanssi 13.10.2014. Porvoon kaupunki. Viitattu 10.11.2015.
  52. ↑ Runebergintorttu Visit Porvoo. Viitattu 3.11.2015.
  53. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 61–62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  54. ↑ Liikunta- ja urheilualan seuratoiminta 2.3.2015. Porvoon kaupunki. Viitattu 10.11.2015.
  55. ↑ Liikuntahallit 4.3.2015. Porvoon kaupunki. Viitattu 10.11.2015.
  56. ↑ Uimahalli 2.11.2015. Porvoon kaupunki. Viitattu 10.11.2015.
  57. ↑ Porvoon kaupunki kaupunkiopas.com. Viitattu 13.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)