Pukkila

Pukkila

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee uusmaalaista kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Pukkila
Pukkila.vaakuna.svgPukkila.sijainti.suomi.2010.svg
sijainti
Sijainti60°38′40″N025°34′55″E
MaakuntaUudenmaan maakunta
SeutukuntaPorvoon seutukunta
Hallinnollinen keskusPukkilan kirkonkylä
Perustettu1898
Kokonaispinta-ala145,94 km²
298:nneksi suurin 2019 [1]
– maa145,03 km²
– sisävesi0,91 km²
Väkiluku1 900
270:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys13,10 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.17,2 %
– 15–64-v.60,7 %
– yli 64-v.22,1 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,1 %
– ruotsinkielisiä0,8 %
– muut3,1 %
Kunnallisvero21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaJuha Myyryläinen
Kunnanvaltuusto17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • Vihr.

9
5
1
1
1
www.pukkila.fi
Pukkila (ruots. Pukkila, vanh. Buckila) on Uudellamaalla sijaitseva kunta. Kunnassa asuu 1 900 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 145,94 km², josta 145,03 km² on maata ja loput 0,91 km² sisävesialueita.[1] Pukkilaa on kutsuttu myös nykyiseksi kyläkseen Savijoeksi sekä puhekielessä Vähä-Porvooksi. [7] Pukkila on väkiluvultaan Uudenmaan maakunnan pienin kunta.
Pukkila sai oman kirkon noin 1606, sai Porvoon evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeliseurakunnan aseman noin 1640. Oma pappi kappeliseurakuntaan saatiin 1676. Pukkilan ensimmäinen kirkko peruskorjattiin 1677. Papin virkatalo valmistui 1701. Kappeliseurakunta itsenäistyi Pukkilan seurakunnaksi 1896. Pukkilan toinen kirkko rakennettiin 1814, se laudoitettiin 1834. Samalla 1814 purettiin Pukkilan ensimmäinen kirkko, joka oli kolmesataa metriä toisen pohjoispuolella. Pukkilan toisen kirkon ensimmäinen peruskorjaus tapahtui 1885 ja toinen 1914, jolloin kirkkoon asennettiin lämmityslaitteet. Alttaritaulun maalasi 1915 Wilhelm SjöströmUrut Pukkilan toiseen kirkkoon tulivat 1901. [8]
Pukkilassa on muun muassa Naarkoski putouksineen ja kalateineen, Pukkilan kirkko, Pukkilan villisikatarha Kanteleella ja japanilaisen majatalon Yado Oikawan vanha ja uusi osa.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan naapurikuntia ovat pohjoisessa Orimattila, idässä Myrskylä, etelässä Askola ja lännessä Mäntsälä.
Naarkosken suvanto
Pukkilassa on neljä järveä, Kanteleenjärvi, Kokkusa, Savijärvi ja Iilijärvi.[10] Porvoonjoki virtaa pukkilan läpi. Kunnan pohjoisosassa sen kulku on tasaista, mutta keskustan lähellä on ensin Naarkoski ja sitten Myllykoski, Roiponkoski eli Syvänojankoski, Kivikoski ja Haudankoski.[11]
Pukkilassa on kaksi Natura 2000 -aluetta: Kanteleenjärven lintuvesi ja Venunmetsä.[12]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numero[13]Maarekisterikylä[13]Kylän osia
616-401Kantele (aikaisemmin Kanteleenkylä)JukuriLetkunkulma
616-402kirkonkylä
616-403Naarkoski
616-404Savijoki
616-405Syvänoja
616-406Torppi

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pukkilassa oli 1 940 asukasta, joista 771 asui taajamissa, 1 150 haja-asutusalueilla ja 19 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pukkilan taajama-aste on 40,1 %.[14] Pukkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Pukkilan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 771 asukasta.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pukkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pukkilan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[17]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilasta on löydetty mesoliittisen kivikauden pyyntiasuinpaikkoja suunnitteeln ajalta 7000 – 6500 eaa., yksi luultavasti rauta- tai keskiaikainen kuppikivi ja kaksi esihistoriallista röykkiötä. Kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat Porvoonjoen tuntumassa ja Kanteleen alueella.[18]
Pukkilan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1606. Nykyinen kirkko on vuodelta 1814.[19]
Pukkilassa on ollut kruunun, valtion, virkataloja Naarkosken Eskola ja Syvänojan Pekkala. Kirkollinen virkatalo on ollut kirkkoherran virkatalo. Kanteleella on ollut 1915 perustettu Kanteleen meijeri, joka on nykyään Kanteleenjärven rannalla yksityinen asumiskiinteistö. 1915 Pukkilassa oli yksi höyryjauhomylly ja viisi vesijauhomyllyä. Sahoja oli kolme: 17-hevosvoimainen Kanteleen höyrysaha, 30-hevosvoimainen Naarkosken vesivoimasaha sekä 20-hevosvoimainen Syvänojan vesivoimasaha. Pukkilassa oli tuolloin Naarkosken sähkölaitos ja kymmenen kauppiasta 1916. [20]
Pukkilassa vuonna 1885 syntynyt Onni Nurmi testamenttasi kotikunnalleen Suomen Gummitehtaan osakkeita. Yrityksestä kehittyi Nokia, ja testamenttilahjoituksen arvoksi kasvoi 30 miljoonaa markkaa. Testamentin määräysten mukaan testamentattujen osakkeiden tuotto tuli käyttää Pukkilan vanhainkodissa olevien vanhusten virkistykseksi.[21] Vuosituhannen vaihteesa Osakkeet myytiin ja perustettiin Onni Nurmen Säätiö, ja Hyvinvointikeskus Onni.[22]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan kunnanjohtajana on ollut vuodesta 1997 Juha Myyryläinen.[23] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan ja kuusi kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 508 työpaikkaa. Niistä 18% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55% palveluissa ja 25% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3%).[24]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Myllylän Betoni, Pukkilan osuuspankki ja konsultointiyhtiö ClinResOps.[25]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Pukkilan väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
1 678
1985
  
1 659
1990
  
1 840
1995
  
1 867
2000
  
1 921
2005
  
2 024
2010
  
2 024
2015
  
1 971
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulukyläaluevuosipaikkalakkautettu
Kanteleen kansakouluKantele18782009 [27]
kirkonkylän kansakoulu1883
SavijoenSavijoki1898
Torpinkylän kansakoulu1901[28]

Pelastustoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan pelastustoimesta vastaa Porvoon kaupungin Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Pukkila kuuluu pelöastuslaitoksen Porvoon lohkoon toisen lohkon ollessa Loviisa. Pukkilan VPK on Myrskylä-johtoinen. Myrskylässä on Myrskylän puolivakinainen palokunta ja virka-aikana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastajan päivystys.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa ja luumukreemi.[29]

Meijerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MeijerikyläaluevuosirekisterinumeropaikkaTuottajain Maitolakkautettu
Kanteleen OsuusmeijeriKantele191432.0981956 [30]1956
Pukkilan Osuusmeijeri rlPukkilan kirkonkylä1922 [31]46.914 [32]1956 [33]1956

Tunnettuja pukkilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3.  Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4.  Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5.  Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Pukkila Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7.  Suomi I, 1919, sivu 130
  8.  Suomi I, 1919, sivu 132
  9.  http://www.pukkila.fi/index.php/palvelut/naehtaevyydet-ja-tapahtumat
  10.  Pukkila Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  11.  Porvoonjoen melontareitti Pukkila. Viitattu 4.3.2018.
  12.  Uudenmaan Natura 2000-alueet http://www.ymparisto.fi. Viitattu 6.7.2011.
  13. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 18.12.2015.
  14.  Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15.  Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  16.  Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17.  https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  18.  Vesa Laulumaa: Torpin osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Museovirasto. 2006. Viitattu 4.3.2018.
  19.  Kirkko Pukkilan seurakunta. Viitattu 23.1.2018.
  20.  Suomi I, 1919, sivu 131
  21.  Onni Nurmen elämästä Pukkila. Viitattu 23.1.2018.
  22.  Kun Nurmen Onni vanhuksille Nokia-miljoonat testamenttasi Helsingin Sanomat. 2013. Viitattu 23.1.2018.
  23.  Juha Myyryläinen Pukkilan kunnanjohtajaksi Helsingin Sanomat. 1997. Viitattu 23.1.2018.
  24.  Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  25.  Alueen Pukkila yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  26.  Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  27.  http://digi.kirjastot.fi/items/show/7138
  28.  http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93788/xkansak_1900-1901_1902_dig.pdf?sequence=1
  29.  Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  30.  http://www.tuottajainmaito.fi/osuuskunta/historia.html
  31.  http://digi.kirjastot.fi/items/show/7116
  32.  http://www.kolumbus.fi/drillsoft/online-katka/lakanneet-7f8543f6c19ed7cc909867353d26d946.html
  33.  http://www.tuottajainmaito.fi/osuuskunta/historia.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti