Punkalaidun

Punkalaidun

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Punkalaidun
Punkalaidun.vaakuna.svgPunkalaidun.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°06′40″N, 023°06′20″E
MaakuntaPirkanmaan maakunta
SeutukuntaLounais-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskusPunkalaitumen kirkonkylä
Perustettu1639
Kokonaispinta-ala364,02 km²
247:nneksi suurin 2019 [1]
– maa361,08 km²
– sisävesi2,94 km²
Väkiluku2 900
229:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys8,03 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.12,8 %
– 15–64-v.55,6 %
– yli 64-v.31,7 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,3 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut3,6 %
Kunnallisvero22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaTuija Ojala
Kunnanvaltuusto21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
7
5
5
3
1
www.punkalaidun.fi
Punkalaitumen kunnantalo loppukesällä 2006.
Punkalaidun (epäv. ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 900 ihmistä,[2]ja sen pinta-ala on 364,02 km2, josta 2,94 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,03 asukasta/km2. Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala. Aikaisempia rajanaapureita ovat olleet Keikyä, Kiikka (yhdistyneinä vuodesta 1981 Äetsä), Alastaro, Metsämaa ja Tyrvää (vuodesta 1973 Vammala).
Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.[7]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta Pirkanmaahan vuoden 2005 alussa.
Punkalaidun selvitti 2007 mahdollisuutta osallistua uuden Sastamalan kaupungin perustamiseen. Kunnanvaltuusto päätti 10.12.2007 olla osallistumatta hankkeeseen ja jatkaa edelleen itsenäisenä kuntana. Palvelurakenteitaan Punkalaidun uudisti liittymällä vuoden 2009 alusta Sastamalan perusturvakuntayhtymään ja siirtämällä sille myös vanhustenhuollon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

370 vuotta vanhan Punkalaitumen kunnan nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen kautta myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää.[8]
Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.[8]
Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan allekirjoitti kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31.7.1639. Seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta. [8] Punkalaitumen kunta pitää seurakunnan itsenäistymisajankohtaa myös kuntakehityksen alkuna.
Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkalaitumen halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten Punkalaitumella on vähän vesistöjä. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi.
Taikayöntie (seututiet 230 ja 232) kulkee Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan alueella. Se on historiallisesti arvokas matkailutie ja sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä.[10] Seututie 230 oli aiemmin osa kantatietä 57. Kanteenmaan kautta kulkee Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Humppilaan, Sastamalaan ja Vesilahteen. Lähimmät rautatieasemat ovat Vammalan rautatieasema Tampere–Pori-radalla ja Humppilan rautatieasema Toijala–Turku-radalla. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Etäisyyksiä Punkalaitumelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Punkalaitumen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
4 606
1985
  
4 415
1990
  
4 138
1995
  
3 931
2000
  
3 743
2005
  
3 450
2010
  
3 281
2015
  
3 049
Lähde: Tilastokeskus.[11]
Punkalaitumen väestö vähenee keskimäärin 44 henkilöllä vuodessa eli suurin piirtein saman verran kuin lukiosta ja yläasteelta valmistuu oppilaita, jotka muuttavat muualle työpaikkojen ja koulutuksen perässä. Väestön vähetessä trendi on tosin laskeva, mutta kuitenkin jatkuva. Punkalaitumen kunnan liittämisestä naapurikaupunki Sastamalaan on käyty keskustelua. Liitospaineiden vuoksi kunta on aloittanut monia hankkeita, joiden toivotaan elävöittävän keskustaa. Tällaisia hankkeita ovat mm. uuden koulurakennuksen ja päiväkodin rakentaminen ja nykyisen koulurakennuksen purkaminen. Punkalaidunta halkovan Punkalaitumenjoen suistoon rakennettiin aiemmin puistobulevardi ja laituri. Keskustaan vanhan huoltoaseman tontille rakennettiin niin sanottu Pietarinaukio, jossa on mm. penkkejä, lasten leikkilaitteita ja jonkinlainen estradi mahdollisille viihdetaittelijoille ja komeljanttareille. Hankkeet on rahoitettu yhteisistä verovaroista, mutta myös EU:n maaseuturahasto on osallistunut kuluihin.[12] Hankkeet on toteutettu sen suurempaa kansalaiskeskustelua käymättä kunnanhallituksen demokraattista toimintakaavaa kuitenkin noudattaen.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Punkalaitumella oli 2 949 asukasta, joista 1 219 asui taajamissa, 1 697 haja-asutusalueilla ja 33 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Punkalaitumen taajama-aste on 41,8 %.[14] Punkalaitumen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Punkalaitumen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 219 asukasta.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Punkalaitumella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Punkalaitumen alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[17] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[18].

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkalaitumen kunnan väestöstä saa elantonsa palveluista 51,4 prosenttia, alkutuotannosta 26,2 prosenttia ja jalostuksesta 20,8 prosenttia.[19]
Suurimmat työnantajat työntekijämäärällä mitattuna:[19]
  1. Punkalaitumen kunta, n.130 henkilöä
  2. SHT-Tukku Oy, n.130 henkilöä,[20] Suomen suurin hauta-arkkuja valmistava yritys
  3. Kaskenoja Oy, 30 henkilöä
  4. Rakennusliike Paavo Hällfors, 18 henkilöä
Kanteenmaan kylään, valtatie 2:n varteen on kohoamassa uusi biokaasulaitos[21]
Vuonna 2008 Punkalaitumella avattiin (kolmannen kerran) turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Aluksi perustettiin 24-paikkainen ryhmäkoti alaikäisille, ilman huoltajaa maahan tulleille turvapaikanhakijoille. Vähän myöhemmin perustettiin myös tukiasunnot itsenäistyville nuorille sekä vastaanottokeskus perheitä varten. Tällä hetkellä keskuksessa on noin 120 turvapaikanhakijaa ympäri maailman ja henkilökuntaa 12 henkilöä. Toimintaa ylläpitää Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja keskus on osa Turun vastaanottokeskusta. Koulutusta kaikille -strategiansa mukaisesti kunta on järjestänyt perusopetukseen valmistavan koulutuksen perusopetusikäisille lapsille. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen. Esikouluikäisille järjestetään esikouluopetusta. Länsi-Suomen opisto ja Sastamalan seudun koulutuskuntayhtymä sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä tuottavat koulutuspalveluja aikuisille turvapaikanhakijoille. Koulutus aloitetaan jo turvapaikanhakuprosessin aikana. Sisäasiainministeriö on 2009 valinnut Punkalaitumen kunnan maahanmuuton valtakunnallisten pilottipaikkakuntien joukkoon.
Maahanmuuttovirasto ilmoitti toukokuussa 2014 lakkauttavansa Punkalaitumen vastaanottokeskuksen saman vuoden elokuun lopussa perustellen päätöstä turvapaikanhakijoiden vähentyneellä majoituspaikkojen tarpeella. Vastaanottokeskus avattiin uudelleen toimintaan vuonna 2015, kun ennätysmäärä turvapaikanhakijoita hakeutui Suomeen. Toiminnan ylläpitäjänä on edelleen SPR:n Varsinais-Suomen piiri. [22]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauri Kunnaksen luoman Koiramäen maalaisympäristö on saanut hahmonsa Yli-Kirran talossa Punkalaitumen Talalan kylässä. Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museon pihapiiri on edelleen samassa asussa kuin Koiramäen kirjoissa. "Koiramäen talo" Punkalaitumella on kesäisin kanatarhoineen ja kahviloineen varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Kotiseutuyhdistyksen lähes 30 kertaa järjestämä Kaikkien aikojen maatalousnäyttely Yli-Kirran laajalla alueella kokoaa vuosittain tuhansia kävijöitä ihailemaan vanhoja puksuttavia maatalouskoneita, lankojen värjäystä, kakon paistoa ja muita satakuntalaiseen talonpoikaiseen elämään kuuluneita työtapoja. Ja luonnollisesti maistuvat ohrakryynipuuro ja väskynäsoppa.
Hyvin suosittu on myös Suomen kauneimpana lavana palkittu Särkän tanssilava,[23] jota ylläpitää Punkalaitumen Kunto. Kunnassa sijaitsee Punkalaitumen Golfin pay and play -kenttä. Hyvin hoidetulle kentälle pääsee pelaamaan ilman seurajäsenyyttä tai green cardia, opetustakin on tarjolla. Koulutintti Oy tarjoaa majoitus- ja kokoustilaa vanhassa Sarkkilan kansakoulutalossa kirkon tuntumassa. Matkailukohde on myös KokkonKota, jonka kotaympäristö tarjoaa vaihtoehdon perinteisille juhlatiloille erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Punkalaitumen keskustan kylämaisema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Punkalaitumen keskustan kylämaisema
Punkalaitumen keskustan kylämaisema on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen[24] luettelossa. Punkalaitumen kirkonseudun vaikuttavan kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren avointa viljelymaisemaa seurailevat tiet, niihin liittyvät talonpoikaistilat ja pienasutus sekä maisemallisina kohokohtina kirkko, pappila, työväentalo ja kansakoulu. Hyvin säilynyt kokonaisuus on jokivarsiasutuksen ydinaluetta Satakunnassa. [25]
Punkalaitumen seurakunnan kiinteistöt muodostavat kokonaisuuden Punkalaitumenjoen molemmin puolin. Punkalaitumen kirkko vuodelta 1774 on länsisuomalaista pitkäkirkkoperinnettä jatkava puinen, länsitornillinen kirkkorakennus. Kiviaidan rajaamalla kirkkomaalla on paljon vanhoja sukuhautoja muistomerkkeineen. Kirkon vieressä on 1954 valmistunut, sodanjälkeistä modernismia edustava seurakuntatalo. Joen puolella, kirkon alapuolella on niin kutsuttu alahautausmaa, jonka merkittävin osa on sankarihautausmaa. Polvistunutta nuorta sotilasta kuvaava sankaripatsas on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon.[26] Sankarihautausmaan vieritse kulkee polku valkoisen riippusillan yli kohti uusrenessanssiasuista kirkkoherranpappilaa, joka nykyisin on paitsi pappila myös kirkkoherranvirasto ja monien toimintojen kokoontumistila.
Punkalaitumen kunnantalo valittiin (Suomen Kuntaliitto) kesällä 2009 kolmen Suomen kauneimman kunnantalon joukkoon (Kuopion kaupungintalo, Pälkäneen kunnantalo).
Punkalaitumen kunnantalo on rakennettu vuonna 1923 Jugend-henkisesti kaksikerroksiseksi puurakennukseksi, josta ensimmäinen kerros on hirttä. Toinen kerros on laajan mansardikaton peittämä, jonka laella on soma lanterniini. Taloa on remontoitu useaan otteeseen. Vuosina 1992-1998 talossa tehtiin täydellinen peruskorjaus. Viimeisin korjaustyö tehtiin vuonna 2000. Kunnantalon pinta-ala on 915 m² ja keskimäärin sen huoneet ovat 15 m².[27]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkalaitumen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolavesiliha sekä sitruunankuorella ja pölysokerilla maustetut pitopaakelssit, jotka tarjoillaan luumukräämin kera.[28]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Punkalaidun Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 168
  8. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Punkalaitumen kunta – historia
  9. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
  10. ↑ Taikayöntie johdattaa aitoon maalaisidylliin Taikayöntie. Viitattu 2.1.2010.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201628.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  12. ↑ Keskustan elävöittämis- ja kehittämishankkeet 1.8.2015 - 31.7.2016 punkalaidun.fi. Viitattu 4.12.2016.
  13. ↑ Punkalaidun Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 3.12.2015.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  18. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  19. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Elinkeinojakauma maalisk. 2007. Punkalaitumen kunta. Viitattu 28.9.2007.
  20. ↑ SHT-Tukku Oy, Taloussanomien yrityshaku. Viitattu 10.8.2014.
  21. ↑ Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy:n biokaasulaitos - BioGTS BioGTS. 15.2.2017. Viitattu 20.2.2018.
  22. ↑ Mika Lampi: Parin miljoonan lovi: keskuksen lopetus veisi euroja. Tyrvään Sanomat 8. toukokuuta 2014.
  23. ↑ Nähtävyydet Punkalaitumen kunta. Viitattu 4.12.2016.
  24. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt www.nba.fi. Museovirasto. Viitattu 20.2.2018.
  25. ↑ Punkalaitumen keskustan kylämaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museovirasto. Viitattu 20.2.2018.
  26. ↑ Punkalaidun, kirkkomaa Sotasampo. Viitattu 20.2.2018.
  27. ↑ Kunnantalo Punkalaitumen kunta. Viitattu 2.1.2010.
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 44. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)