Pyhtää

Pyhtää

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Pyhtää
Pyttis
Pyhtää.vaakuna.svgPyhtää.sijainti.suomi.2010.svg
sijainti
Pyhän Henrikin kirkko
Pyhän Henrikin kirkko
Sijainti60°29′31.7″N,026°32′34.9″E
MaakuntaKymenlaakson maakunta
SeutukuntaKotka–Haminan seutukunta
Hallinnollinen keskusSiltakylä
Perustettun. 1347lähde?
Pinta-ala ilman merialueita336,40 km²
231:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala780,96 km²
147:nneksi suurin 2019 [1]
– maa324,75 km²
– sisävesi11,65 km²
– meri444,56 km²
Väkiluku5 194
169:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys15,99 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,7 %
– 15–64-v.59,0 %
– yli 64-v.24,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä88,4 %
– ruotsinkielisiä7,8 %
– muut3,8 %
Kunnallisvero20,25 %
242:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaJouni Eho
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • Kesk.
 • RKP
 • Vihr.
 • Vas.
7
5
5
4
3
2
1
www.pyhtaa.fi
Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa. Kunnan asukasluku on 5 194.[2] Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta[7] ja myös Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta[8], josta syystä Pyhtää kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta. Pyhtään naapurikunnat ovat Loviisa, Kotka ja Kouvola.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään pinta-ala 743,26 km², josta 9,01 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltakylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltakylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosat kuuluvat Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi, Kärsäjärvi ja Teutjärvi.
Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa Suomen rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.[9]
Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.
Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.[10]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään kunnanjohtaja on vuodesta 2018 Jouni Eho.[11] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista seitsemän on kokoomuksen, viisi SDP:n ja viisi perussuomalaisten hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Intermarketing, lääkärikeskus ATA-Diagnostiikka ja toimitiloja vuokraava Tuusulan Yrityskeskus.[12] Suurin työnantaja on paperin jatkojalostusta tekevä Pyroll, alkujaan Pyhtään Paperi Oy.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtää on kaksikielinen, 88,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 7,8 prosenttia ruotsia.[13] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voimakkaimmin suomenkielisiä. Väestön suurimmat keskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Pyhtään väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
5 218
1985
  
5 372
1990
  
5 482
1995
  
5 428
2000
  
5 253
2005
  
5 138
2010
  
5 355
2015
  
5 321
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhtäällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhtään alueella toimii Kotkan ortodoksinen seurakunta.[16]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään tärkein tieväylä on moottoritie E18. Ennen sen valmistumista tärkein tie oli Valtatie 7, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Valtatie 7 noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet myös tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905–1971.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Pyttis svenska skolan oppilaat siirtyvät 7. vuosiluokalle Loviisaan tai Kotkaan. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy nykyään noin 470 oppilasta. Koulun ensimmäisenä vuotena koulussa oli yli 520 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole. Lähimmät lukiot ovat Loviisassa ja Kotkassa.
Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltakylän silta Siltakylänjoen yli.
  • Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko.
  • Pyhtäällä sijaitsee kahden kansallispuiston alueita. Valkmusan kansallispuisto kunnan pohjoisosissa on suurimmaksi osaksi Pyhtäällä ja ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
  • Kaunissaari. [17]
  • Sirius Sport Resort tarjoaa tuulitunnelilentoa, sisäsurffausta ja kesäisin myös köysikiipeilyä
  • Strukan kanava ja käsikäyttöiset sulut. Kanavasta on mahdollista kulkea veneellä Pyhtään kirkonkylästä Suomenlahdelle. Strukan sulut rakennettiin yli sata vuotta sitten munkkien lohiapajille – nyt siellä on Suomen ainoa käsikäyttöinen sulkuportti merelle.
  • Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii nyt monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä. Alueella sijaitsee pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata. Kaarihallissa on järjestetty myös tanssitapahtumia.

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenkoski (Abborfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Mutankylä (Mudasbyn), Pirtnuora (Pörtnor), Purola(Svartbäck), Roones (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn).

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pyhtäällä oli 5 264 asukasta, joista 3 827 asui taajamissa, 1 350 haja-asutusalueilla ja 87 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pyhtään taajama-aste on 73,9 %.[18] Pyhtään taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[19]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Siltakylä2 878
2Pyhtään kirkonkylä694
3Purola255
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohikeitto, suolasilakat ja klimppisoppa.[20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Pyhtää Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Perustietoa Pyhtäästä Pyhtään kunta. Viitattu 22.1.2013.
  8. ↑ Aluehallinnon uudistamishanke
  9. ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
  10. ↑ Pyhtää esittää vaatimuksia Haavisto-Vastila -alueesta 19.1.2009. YLE Kymenlaakso.
  11. ↑ Jouni Eho on Pyhtään uusi kunnanjohtaja Yle Uutiset. 11.9.2018. Viitattu 25.12.2018.
  12. ↑ Alueen Pyhtää yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 4.3.2018.
  13. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2016 2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  15. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kotkan-ortodoksinen-seurakunta
  17. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 288, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  20. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 102–103. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)