Raahe

Raahe

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Raahe
Brahestad
Raahe.vaakuna.svgRaahe.sijainti.suomi.2013.svg
sijainti
Raahen kirkko ja vanhaa Raahea vuonna 2008
Raahen kirkko ja vanhaa Raahea vuonna 2008
Sijainti64°41′N, 024°28′E
MaakuntaPohjois-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaRaahen seutukunta
Hallinnollinen keskusRaahen keskustaajama
Perustettu1649
KuntaliitoksetSaloinen (1973)
Pattijoki (2003)
Vihanti (2013)
Pinta-ala ilman merialueita1 027,21 km²
87:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala1 888,97 km²
48:nneksi suurin 2019 [1]
– maa1 014,38 km²
– sisävesi12,83 km²
– meri861,76 km²
Väkiluku24 822
41:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys24,47 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.19,3 %
– 15–64-v.58,5 %
– yli 64-v.22,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,5 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut2,4 %
Kunnallisvero21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
KaupunginjohtajaAri Nurkkala[6]
Kaupunginvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
19
10
7
3
2
1
1
www.raahe.fi
Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, ja on Raahen seutukunnan keskus. Kreivi Pietari Brahe perusti nimeänsä kantavan kaupungin vuonna 1649kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.[8] Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.[9]
Raahen väkiluku on, tehtyjen kuntaliitosten tuloksena, 24 822 henkilöä.[2] Kaupungin pinta-ala on 1 888,97 km², josta 12,83 km² on vesistöjä (1. tammikuuta 2019).[1] Väestötiheys on 24,5 asukasta/km². Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alueen yhteinen asukasmäärä on noin 35 000. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen. Raahessa ilmestyvät paikallislehti Raahen Seutu ja ilmaisjakelulehti Raahelainen.
Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen (1973), Pattijoki (2003) ja Vihanti (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kirkko ja Pekkatori, jossa Pietari Brahen patsas.

Aika ennen kaupungin perustamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen huomattavin muinaisjäännös on Pattijoen Kastelli, joka on suurin Pohjois-Pohjanmaalla tavattavista luonnonkivistä ladotuista kivilatomuksista. Jätinkirkon yhtenäiset vallit ovat noin 7–11 metrin vahvuiset ja lähes 2 metriä korkeat ja ne muodostavat 36 × 62 m suuruisen suorakaiteen. Linnan tarkoitusta ei ole pystytty selvittämään. Se on saattanut olla hylkeenpyytäjien tukikohta.[10]
Raahen seutu oli keskiajalla satakuntalaisten ja karjalaisten eräomistusten kiista-aluetta. Keskiajalla satakuntalaisten eräomistukset vahvistuivat alueella ja jotkut tutkijat arvelevat 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajan kulkeneen Pattijokea pitkin.[10]
Varhaisin tieto Raahen seudun asutuksesta on vuodelta 1413, jolloin Rannan, myöhemmin Salon hallintopitäjässä oli 40 taloa. Asutus lisääntyi nopeasti 1500-luvulla.
Saloisten Satamalahti on varhaisista ajoista ollut kuuluisa kauppapaikka. Kustaa II Aadolfin määräyksestä 1616 läheisellä Markkinanimellä pidettiin vuotuiset vapaamarkkinat, jotka alkoivat Olavin päivänä ja kestivät kaksi viikkoa. Kuningatar Kristiinanhallituskaudella ja kreivi Pietari Brahen tukemana perustettiin kauppala eli pieni kaupunki. Tämä tuki kreivi Brahen suunnitelmaa parantaa rannikon ja sisämaan yhteyksiä. Saloisten satamaan oli lyhyt matka Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.[10]

Kaupungin perustaminen ja 1600-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Kaupunki aiottiin aluksi perustaa sataman läheisyyteen, koska vanha Saloisten satama oli jo liiaksi madaltunut. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle. Kaupunki nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti rahapulaa potevalta kruunulta koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen. Silloin hän nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe.[10][11] Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Vuonna 1690 yhdistettiin Raahen seurakunta Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Uuden kaupungin hyvä menestys herätti kateutta Oulussa ja Kokkolassa. Niiden vaatimuksesta Raahen kaupunki määrättiin 1680 lakkautettavaksi kahden vuoden kuluessa. Raahelaisten hartaat pyynnöt estivät kuitenkin päätöksen toimeenpanon.[10]

1700-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä käyty suuri Pohjan sota sekä isoviha hävittivät kaupungin lähes kokonaan. Vuonna 1705 kaupungissa oli ollut asukkaita 641, kun rauhan solmimisen jälkeen raahelaisia oli enää 134. Suurin osa kaupungin porvaristosta oli paennut sotaa Ruotsiin. Kaupunki elpyi vähitellen ja kaupankäynti aloitettiin uudelleen. Vuonna 1791 Raahen saamat tapulikaupunkioikeudet[10][11] vilkastuttivat entisestään kaupungin liikennettä ja kauppaa. Raahelaisten laivat liikkuivat jo Pohjanmerellä ja Välimerellä. Raahen kautta välitettiin mm. tervaa, lautoja, talia, voita ja turkiksia. Tieyhteyksien parantuminen edisti vientisataman kilpailukykyä. Kaupungin tuon ajan merkittävin henkilö oli kauppias ja laivanvarustaja Johan Lang (1745–1823).[10]

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kartta 1850–60.
1800-luvulla kaupungin talouselämä lähti nousuun, kun merenkulku alkoi Suomessa elpyä. Nousua hidasti kuitenkin ensimmäiseksi Suomen sodan rasitukset. 6. lokakuuta 1810[12] sattunut suuri tulipalo, joka tuhosi kolmasosan kaikista kaupungin rakennuksista. Palon jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä kaupunki sai uuden torin, Isotorin (nykyinen Pekkatori), jossa sijaitsee nykyisin myös Pietari Brahen patsas. Seuraavaksi Raahea koetteli vuosina 1854–1856 käyty Krimin sota.[10]
Englantilaiset nousivat maihin Raahessa toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt, tervahovin, pikipolttimon 11 laivaa, 25 000 tynnyriä tervaa ja muuta omaisuutta. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi.[10][11] Onneksi tuuli kävi mantereelta merelle, minkä vuoksi itse kaupunki säästyi tuholta. Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Raahessa oli vuosisadan lopulla suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki ja suurin osa sen asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja tuolloin olivat tervan, puutavaran ja voin vienti.[10][11] Höyrylaivakauteen siirtyminen ja Ouluun ulottuvan rautatien valmistuminen 1886vähensivät Raahen merkitystä vientisatamana.[10]

1900-luku ja 2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kaupungin sekä siihen myöhemmin liitettyjen Saloisten ja Pattijoen kuntien rajat vuoden 1960 tilastokartassa.
1900-luvulla kaupankäynti Raahessa lamaantui ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, Merilokki, Lännetär ja Tiira, rakennettiin vuosina 1919–1920. Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Tämä toteutui 1900. jolloin valmistui Raahe-Tuomiojan sivurata. Lapaluodon sataman valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen. Merkittävämmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi Ruona Oy, joka parhaimmillaan työllisti n. 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen.[10] Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat. Raahe tuli toisaalta tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta.[11]Sisällissodan aikana kaupungissa toimi pahamaineinen Raahen vankileiri.
Sodan jälkeen raahelaisia lähti muiden suomalaisten tapaan suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Uuteen nousuun Raahe lähti Rautaruukin terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. Saloisten kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, Pattijoen kunta vuonna 2003[11] ja Vihannin kunta vuonna 2013[13].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kokonaispinta-ala on 1 888,97 km2, josta 12,83 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 24,47 asukasta/km2. Kaupungin edustalla sijaitseva suuri saaristo on biodiversiteetiltään rikas. Erityispiirteen Raahen alueen luonnolle antaa maankohoaminen, joka kohottaa merestä uutta maata.[14]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen ilmasto on merellinen. Merkittävimmät päästöt Raahessa aiheuttaa SSAB Europe:n terästehdas.[15]

Saaristo ja vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pattijoki laskee Perämereen Raahen kaupungin alueella.
Raahen edustalla sijaitsee suuri määrä saaria. Näitä ovat Akkunalauta, Iso-Kraaseli, Kalla, Kello, Konikari, Koninpää, Kumpele, Louekari, Maapauha, Pikku-Kraaseli, Preiskari, Puluvärkki, Rääpäkkä, Rääpäkänriutta, Smitinriutta, Smitti, Tasku, Ulkopauha, Ämmä, Äijä. Aivan kaupungin edustalla ovat Ulko-Fantti, Maa-Fantti ja Musta. Suuri osa saaristoa kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Raahessa myös Pattijoen ja Olkijoen suistojen välinen lintuvesialue sekä kaukana sisämaassa erämaatyyppinen Pitkäisnevan alue, jossa erikoisuutena on kirkasvetinen Pitkäislähde.[14] Luonnonsuojelulain tehtävistä valtaosa kuuluu Raahessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimivaltaan.[14]
Pienen Kumpeleen eteläpuolella on maankohoamisen vuoksi niemeksi muuttunut Lapaluoto. Isoimpia lahtia ovat Kuljunlahti, lähes järveksi kuroutunut Siniluodonlahti ja Tammilahti sekä avara Kultalanlahti. Maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon muotoa ja saaristoa. Useita saaria kohoaa, vanhat väylät madaltuvat ja saaret muuttuvat niemiksi. Raahe perustettiin aikanaan Kaupunginlahteen pistävälle niemelle. Noihin aikoihin meri oli rantaan saakka niin syvä, että suuretkin laivat saattoi esteettä purjehtia Kauppatorin rantaan. Merenpohjan kohoaminen ja pohjan liettyminen ovat muuttaneet kulkureittejä. Vielä 1800-luvun puolivälissä voitiin soutaa Pitkäkarin ja mannermaan välitse Härkäsalmea myöten Pattijoen suulle. Samoin raskailla proomuilla kuljettiin nykyään umpeen kasvaneen Mustan ja Maa-Fantin välisestä salmesta. Kaupunginlahtikin on matala, liettynyt ja maatumaisillaan.[10]
Seutu on vähävesistöistä. Pohjanlahteen virtaa pieniä vähäpätöisiä jokia ja ojia, joista mainittakoon Pattijoki, Piehinkijoki, Piipsanjoki, Luohuanjoki ja Haapajoki. Huomattavimmat järvet ovat Viitajärvi, Kirkkojärvi sekä järveen verrattava Haapajärven tekoallas, jonka pinta-ala on 1,5 km² ja käyttötilavuus 11,5 milj. m³.[10]

Kallio- ja maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen kallioperä on vaihteleva. Pitkässäkarissa ja läheisillä saarilla kallioperä on plagioklaasiporfyriittiä. Kaupungin ydinalueen tuntumassa kallioperä on graniittia. Lapaluodossa ja Antinkankaalla kiilleliuskeita ja fylliittejä. Eteläosissa on amfiboliittia. Saaristossa on tyrskyjen paljastamia silokallioita. Pattijoen rajalla on runsaasti suuria siirtolohkareita ja paljaita kallioita mm. Nahkakallio ja Jylhänkalliot. Pattijoen kohdilla kallioperä rannikolla on kiillegneissiä. Sisämaahan päin kivilaji vaihettuu graniittigneissiksi ja graniitiksi. Entisen Vihannin kunnan alueella on myös pieniä gabro- ja dioriittialueita. Lampinsaaressa on sinkkipitoinen malmio, jossa on myös kuparia, rikkiä ja lyijyä.[10]
Hiekka on Raahen seudun yleisin irtain maalaji. Sitä on laajoilla alueilla mm. Piehinkijoen eteläpuolella. Rannikolla on myös lentohiekkakenttiä. Laajat moreenikumpareita käsittävät ja paikoin soiden rikkomat hiekkakankaat jatkuvat rannikolta syvälle sisämaahan, Pattijoen kohdilla esiintyy myös turvetta, savikoita alueella esiintyy vähän. Vihantiin päin mentäessä maalaji muuttuu hyvin moreenipitoiseksi. Huomattavimmat harjut ovat Vihanninharju ja Lumijärvenkangas. Lumijärvenkangas kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.
Rannikko on alavaa tasankoa, mutta maasto nousee verkalleen sisämaahan päin. Korkeussuhteiltaan alue on vaihtelevaa, mutta korkeimmatkin kohdat ovat yleensä 110 metriä merenpinnan yläpuolella. Piehinkijoen etelä puolella maisema muuttuu tyypilliseksi Pohjanmaan lakeudeksi.

Metsät ja suot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen metsät ovat osin soistuneita kuusi- ja mäntymetsiä. Rannikoilla kasvaa sankkoja leppäpensastoja sekä tyrniä. Merenrennoilla on laajahkoja rantaniittyjä, joilla on muun muassa Jäämeren rannikon kasviharvinaisuuksia, kuten ruijanesikko ja vihnesara. Seudun suot, Juttisuo, Peuraneva ja Ispinäneva, Märsyneva, Kuuhkamonneva, Ahmaneva sekä osittain Raahen alueelle tuleva Hirvineva. Raahen nevat ovat vaatimattomia verrattuna Pohjanmaan suuriin nevoihin.

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen raatihuone on rakennettu vuonna 1839.
Kaupungin asemakaavan on piirtänyt maanmittari Claes Claesson 1600-luvulla. Asemakaava noudatti alun perin suurvalta-ajan ihanteita ja oli säännönmukainen renessanssiruutukaava, joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on nähtävillä hyvin säilyneessä Vanhan Raahen kaupunginosassa, jonka alue on suojeltua puukaupunkimiljöötä.[11] Keskustan vanhat rakennukset ovat suurelta osin puisia, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten Raahen Yhdyspankin entistä toimitaloa ja Raahen keskuskoulua.[16]
Raahen kirkko on Raahen symboli ja olennainen osa kaupungin ilmettä. Kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912, kun entinen puusta rakennettu kirkko oli palanut vuonna 1908. Kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja jugendia. Kirkon torni kohoaa 56 metriin ja kirkon sisään mahtuu istumaan 580 henkeä. Kirkkoon on tehty valmistumisen jälkeen useita peruskorjauksia, viimeisin niistä tehtiin v. 2010-2011, jolloin kirkon sisätiloja pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen suuntaan mm. värien suhteen.[17]
Toinen kaupungissa hyvin näkyvä rakennus on Raahen tornitalo. 44 metriä korkea tornitalo on rakennettu vuonna 1958 vesitorniksi, missä käytössä se on edelleen. Lisäksi tornissa on 11 asuinkerrosta. Asuntojen yläpuolella on vesisäiliö, jonka päällä on ravintola ja näköalaterassi sekä kahvila. Rakennuksessa on näköalahissi ja ylimmistä kerroksista avautuu näkymä pitkälle Raahen saaristoon. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1994.[18]

Kylät ja kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha 1800-luvun lopulla rakennettu Pattijoen silta.
Kerrostaloja Kummatissa.
Osaa Raahen kaupunginosista pidetään Raahessa kylinä.lähde? Palonkylän ja Saloisten kaupunginosia ei pidetä Raahessa kylinä kaavoituksellisissa asioissa, mutta kummassakin kaupunginosassa toimii kyläyhdistys. Pattijoki ei ole kaavoituksellisesti kylä eikä siellä ole toimivaa kyläyhdistystä.[19]
Raahen kaupunginosat:[20]
Kylät ja asuinalueet[21]:

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SSAB:n Raahen terästehdas.
Maaseutua Lasikankaalla.
Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791.[11] Vuonna 2007 kaupungin veroprosentti oli 19,75 %.[22] Nykyisin Raahen seutukunta tunnetaan erityisesti teräksen teon, raskaan metallin, merenkulun, konepajojen, tietotekniikka-alojen ja koulutuksen sekä maaseutuelinkeinojen alueena. Raahessa sijaitsee SSAB:n terästehdas, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin pohjoismaiden suurimpana yhtenäisenä tehdaskokonaisuutena. Terästehtaan tuotteita ovat erilaiset teräslevyt, kelat ja rainat sekä konepajateollisuuden puolivalmisteet. Noin 35 000 asukkaan seutukunnan muodostavat Raahen kaupungin lisäksi Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat.
Raahe on vanhastaan merikaupunki. Purjelaivakaudella, 1800-luvun puolivälin jälkeen, raahelaisilla laivanvarustajilla oli Suomen suurin purjelaivasto, joka käsitti parhaimmillaan lähes 60 alusta. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[23]
Raahe on kasvanut metallitalouden myötä siirtolaisuuden nuivettamasta kaupungista Oulun läänin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Oulun ja Kajaanin jälkeen. Oulun tapaan kaupunki pyrkii nykyisin kehittämään tietotekniikkaosaamista yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja ICT-alojen (Softpolis) verkostoon sekä ProMetal-osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten voimin.[24]
Vuonna 2007 Raahen työpaikkaomavaraisuus oli 114,4 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on noin yksi prosentti, teollisuuden 43 prosenttia, rakennustoiminnan kuusi prosenttia ja kaupan ja muiden palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen osuus 50 prosenttia.[25]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pattijoen kirkko.
Raahen väkiluku oli vuoden 2014 alussa 25 507 ihmistä.[26] Asukasluvultaan Raahe on Suomen 42. suurin kunta. Asukastiheys on kaupungissa 42,75 asukasta per neliökilometri. Raahen seutukunnassa on asukkaita 35 032. Ruotsinkielisiä asukkaita Raahessa oli vuonna 2007 ainoastaan 27 ja kaupunki onkin virallisesti yksikielinen. Väkiluvun on ennustettu laskevan pikkuhiljaa. Ennusteiden mukaan väkiluku on vuonna 2030 20 318 henkeä ja 19 160 henkeä vuonna 2040.[27]
Vuoden 2013 lopussa kaupungin asukkaista 0–14-vuotiaita oli 19,3 prosenttia, 15–64-vuotiaita 61,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,2 prosenttia.[28]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Raahen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
27 362
1985
  
28 431
1990
  
27 999
1995
  
27 690
2000
  
26 766
2005
  
25 746
2010
  
25 656
2015
  
25 165
Lähde: Tilastokeskus.[29]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Raahessa oli 25 001 asukasta, joista 21 652 asui taajamissa, 3 197 haja-asutusalueilla ja 152 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Raahen taajama-aste on 87,1 %.[30] Raahen taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[31]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Raahen keskustaajama18 986
2Vihannin kirkonkylä1 124
3Haapajoki-Arkkukari717
4Piehinki370
5Lampinsaari248
6Olkijoki207
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raahessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[32]
Seurakunta toimii myös Siikajoen kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raahen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[33]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raahen kaupungin nykyisellä alueella.[32]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kaupunginjohtajana toimii Ari Nurkkala.[6] Raahen kaupunginvaltuusto koostuu 43 jäsenestä ja kaupunginhallitus 11 jäsenestä.[34] Valtuuston suurin puolue kaudella 2017–2021 on Keskusta 19 edustajallaan. Lisäksi valtuustossa ovat Vasemmistoliitto (10), SDP (7), Kokoomus (3), Perussuomalaiset (2), Kristillisdemokraatit (1) ja Vihreät (1).
Raahen kaupungissa toimii myös nuorisovaltuusto, joka perustettiin vuonna 1998.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksen päärakennus.
Raahe on tunnettu koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta jo yli sadan vuoden ajan.[11] Opettajaseminaarin tiloihin perustettiin yksi Suomen ensimmäisistä tietotekniikan (tietokonetekniikan) alemman korkea-asteen oppilaitoksista. Raahen tietokonealan oppilaitos sisälsi teknillisen koulun sekä teknillisen opiston. Sittemmin se yhdistettiin Oulun ammattikorkeakouluun. Vuonna 2005 Raahessa toimi 15 peruskoulua, joissa opiskeli yhteensä 2 611 lasta ja nuorta, sekä kaksi erityiskoulua joissa opiskeli 65 oppilasta.
Raahen Antinkankaan koululla jaettiin keväällä 2008 Suomen heikoimmat peruskoulun päättötodistukset. Todistusten keskiarvo oli vain 6,48.[35]
Muut Raahen oppilaitokset oppilasmäärineen ovat alla olevassa taulukossa:[36]
OppilaitosOpiskelijamäärä
Raahen lukio462
Raahen ammattiopisto569
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto229
Raahen Porvari- ja Kauppakoulu416
Oulun seudun ammattikorkeakoulun tietotekniikan ja liiketalouden yksikkö802
Raahe-opisto6 154
Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto1 046
Musiikkiopisto352
Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus403
Ferrea Rautaruukin Teollisuusoppilaitos70
Raahe-opisto on Raahen kaupungin omistama yleissivistävää opetusta järjestävä oppilaitos jonka toiminta-alueena on Raahen kaupunki, Pyhäjoen kunta ja Vihannin kunta. Kolmen päätoimisen opettajan ja rehtorin lisäksi opistolla toimii noin 114 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa.[37] Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö kouluttaa insinöörejä ja tradenomeja. Lisäksi korkeakoulu järjestää erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Insinööriopiskelijoita on runsaat 600 ja tradenomiopiskelijoita vajaat 300. Yhdessä Oulun tekniikan yksikön kanssa Raahen yksikkö on Suomen suurin insinöörejä kouluttava ammattikorkeakoulu.[38]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen rautatieasema.
Raahe on ollut perustamisestaan saakka merkittävä satamakaupunki. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[23]
Raahen seudun kunnat Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki hoitavat yhteisesti koko seudun joukkoliikenteen. Joukkoliikenne suunnittelussa on otettu huomioon seudun asuinalueiden nuorten ja vanhusten määrä, sekä alueen oppilaitosten ja julkisen puolen rakennusten sijaintipaikat. Paikallisliikennettä ajetaan Raahessa ja seutuliikennettä muissa ympäröivissä kunnissa. Talvisin Raahen seudulla ajetaan noin 110 bussivuoroa ja kesäisin 85. Talvisin lääninhallituksen ostoliikenteen osuus runkoliikenteestä on noin 36 prosenttia ja kesällä noin 53 prosenttia. Joukkoliikenteen käyttämistä varten on mahdollisuus ostaa ladattava kortti.[39] Paikallisliikennettä liikennöi Käkelän Liikenne.[40]
Raahen kautta kulkee valtatie 8 ja kaupunki on Iisalmesta tulevan kantatie 88:n toinen päätepiste.
Raahen rautatieasema poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 1980-luvulla ja lipunmyynti lopetettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. Raahen ratapihalla on kolme junaliikenteen käytössä olevaa raidetta ja viisi kuormaus- ja purkausraidetta.[41] Raahea lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Vihannin kirkonkylässä sijaitseva Vihannin rautatieasema, joka on nykyisin vuoden 2013 kuntaliitoksen myötä Raahen kaupungin alueella.

Etäisyyksiä Raahesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen tornitalo kaupungin keskustassa.
Raahen kaupungin kulttuuritoimi pyrkii järjestämään monipuolista kulttuuritarjontaa ja tukee rahallisesti kaupungissa toimivia yhdistyksiä, jotka järjestävät omaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria sekä vastaa yhdessä Raahe-opiston kanssa lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä kuvataiteen ja käsityön osalta. Lisäksi se antaa tietoa Raahen kulttuuritilaisuuksista sekä jakaa esitteitä tapahtumista, vuokraa kokoustiloja sekä lainaa penkkejä ja tanssilavaa.[42]
Raahen museo on vuonna 1862 Carl Robert Ehrströmin perustama meriaiheinen museo, joka sijaitsee Raahen keskustan tuntumassa Pikkulahden rannalla. Se on myös suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Museo siirtyi 1900-luvun alussa toimimaan nykyiselle paikalleen Raahen tulli- ja pakkahuoneen rakennukseen, joka on valmistunut 1848. Museon esineistön pohjan muodostavat lahjoitukset 1800-luvulta. Esineet liittyvät suurelta osin Raahen kukoistuskauteen purjelaivojen aikakaudella ja ne ovat enimmäkseen kaukomailta alusten miehistöjen tuomia matkamuistoja ja tarve-esineitä. Tunnetuin ja arvokkain museon esineistä on ”Wanha herra”, maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta, joka on valmistettu vasikannahasta.[43]
Tapahtumia Raahessa ovat muun muassa Raahen musiikkiviikot, Pekanpäivät, Taiteiden yö, Lasten kulttuuriviikko ja Annanpäivät sekä Sulatto nuortentapahtuma ja Raahen Rantajatsit kesäisin.[44] Raahessa toimii myös elokuvateatteri Bio Huvimylly.
Raahen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt kuoriperunat, halstisilakat, alatoopi, huituvelli ja Raahen krivat eli ruokasoodalla kohotetusta taikinasta uppopaistetut ja sokerilla kuorrutetut rinkelit.[45]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaiten Raahe tunnetaan nykyään pesäpallokaupunkina. Pattijoen liityttyä Raaheen myös sen urheiluseurat liittyivät kaupunkiin. Niinpä Raahessa toimii pesäpalloseura Pattijoen Urheilijat, jonka edustusjoukkue pelaa miesten Superpesistä. Kaudella 2008 joukkue voitti Suomen mestaruuden. Raahen jääkiekkoseura Raahe-Kiekko pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Suomi-sarjassa. Raahen urheilupaikat keskittyvät Koivuluodon urheilupuistoon, jossa jäähalliin mahtuu 1 500 katsojaa ja urheilukentälle 2 500 katsojaa.[46]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen ystävyyskaupunkeja ovat:[47]

Tunnettuja raahelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijoita

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kaupunginjohtajat Raahen kaupunki. Viitattu 3.3.2017.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Raahe Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Auno Aunola ja Arto Pikkarainen: Raahe – monet kasvot. Raahe: Raahen PR-palvelut, 2009. ISBN 978-952-92-5521-4.
  9. ↑ Raahen kaupungin historiaa
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k l m n o Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i Raahen kaupunki: Raahen historiasta raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  12. ↑ Raahen matkailuoppaat ry: Ookko kuullu edu.raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  13. ↑ Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä HS.fi. 23.5.2012. Viitattu 19.11.2014.
  14. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Raahen kaupunki: Luonnonsuojelu raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  15. ↑ Raahen kaupunki: Ilman laatu raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  16. ↑ Raahe info: Kirkkokatu 20 raahe.info. Viitattu 2.4.2008.
  17. ↑ Raahen kirkko www.raahenseurakunta.fi. Viitattu 9.8.2015.
  18. ↑ Raahen matkailuoppaat ry: Tornitalo työllisti edu.raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  19. ↑ Raahen kaupunki: Raahen kylät ja asuinalueet raahe.fi. Viitattu 13.6.2013.
  20. ↑ Kaupunginosat Raahen kaupunki. Viitattu 2.4.2019.
  21. ↑ http://www.raahe.fi/kylat
  22. ↑ Raahen kaupunki: Vuoden 2007 talousarvion tunnuslukuja raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  23. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Raahen satama: Yleistietoa portofraahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  24. ↑ Raahen kaupunki: Raahe tunnetaan oppilaitoksista, merestä ja metallista raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  25. ↑ Raahen kaupunki: Raahesta raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  26. ↑ Tietoa Raahesta Raahen kaupunki. Viitattu 19.11.20014.
  27. ↑ Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma
  28. ↑ Raahe Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2014.
  29. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  30. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  31. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  32. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  33. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  34. ↑ Raahen kaupunki: Raahen organisaatiokaavio raahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  35. ↑ Lehti: Heinävedellä Suomen parhaat koulutodistukset Iltasanomat.fi. 5.8.2008. Viitattu 19.11.2014.
  36. ↑ Raahen kaupunki: Raahen oppilaitokset ja koulut 2005 raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  37. ↑ Raahen kaupunki: Raahe opisto raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  38. ↑ Raahen kaupunki: Ammattikorkeakoulutus raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  39. ↑ Raahen kaupunki: Joukkoliikennesuunnitelma raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  40. ↑ Kaupunkiliikenne
  41. ↑ Raahen kaupunki: Liikenne raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  42. ↑ Raahen kaupunki: Raahen kulttuuri raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  43. ↑ Raahen museo: Yleistietoa raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  44. ↑ Raahen kaupunki: Tapahtumia raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  45. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 174. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  46. ↑ Koivuluodon urheilupuisto: Yleistietoa raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.
  47. ↑ Raahen ystävyyskaupungit raahe.fi. Viitattu 3.4.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)