Rautjärvi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo kunnasta Etelä-Karjalan maakunnassa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Rautjärvi
vaakuna	sijainti
Hiitolanjokea
Sijainti	61°26′00″N, 029°21′20″E
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Imatran seutukunta
Hallinnollinen keskus	Miettilä (–1972) Simpele (1973–)
Perustettu	1871 [1]
Kuntaliitokset	Simpele (1973)
Kokonaispinta-ala	401,90 km² 239:nneksi suurin 2019 [2]
– maa	351,51 km²
– sisävesi	50,39 km²
Väkiluku	3 335 212:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
– väestötiheys	9,49 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [4]
– 0–14-v.	9,8 %
– 15–64-v.	55,1 %
– yli 64-v.	35,1 %
Äidinkieli	2016 [5]
– suomenkielisiä	97,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	20,25 % 242:nneksi suurin 2019 [6]
Kunnanjohtaja	Harri Anttila
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021[7]  • Kesk.  • SDP  • Ps.  • Kok.	10 9 1 1
www.rautjarvi.fi

Rautjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnan väkiluku on 3 405,[3] pinta-ala 401,90 km², josta 50,39 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 9,49 asukasta/km². Rautjärven naapurikuntia ovat Parikkala ja Ruokolahti, itäpuolella rajanaapurina on Venäjä. Rajanaapurikuntia Venäjän puolella ovat Karjalan tasavallassa Elisenvaara ja Hiitola sekä Leningradin alueella Antrea (Kamennogorsk).

Yli puolet Rautjärven asukkaista asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä.[8] Rautjärven Asemanseudulla asukkaita on noin 300. Taajamat sijaitsevat noin 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Rautjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2006 lähtien ollut Harri Anttila.

Sisällysluettelo

• 1Historiaa
• 2Rautjärven kylät vuonna 1939
• 3Väestönkehitys
  • 3.1Taajamat
• 4Seurakunnat
  • 4.1Entiset seurakunnat
• 5Nähtävyyksiä
• 6Tapahtumia
• 7Ruokakulttuuri
• 8Luonto
• 9Elinkeinoelämä
• 10Palveluja
• 11Koulutus
• 12Urheilu ja vapaa-aika
  • 12.1Rautjärveläisiä urheiluseuroja
• 13Sanomalehdet
• 14Liikenneyhteydet
  • 14.1Etäisyyksiä maanteitse
    • 14.1.1Suomessa
    • 14.1.2Venäjälle
• 15Tunnettuja Rautjärvellä syntyneitä henkilöitä
• 16Katso myös
• 17Lähteet
• 18Aiheesta muualla

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunta perustettiin vuonna 1861, pari vuotta aiemmin (1859) toimintansa itsenäisenä seurakuntana aloittaneen Rautjärven seurakunnan pohjalle. Rautjärven seurakunta oli ollut sitä ennen Ruokolahden seurakunnan kappeliseurakuntana vuodesta 1654.[9]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pääosa siihenastisen Rautjärven alueesta pysyi Suomessa, mutta lähes puolet (198,9 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Simpeleen kunta liittyi Rautjärveen 1973, jolloin muodostui nykyisenlainen Rautjärven kunta. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli aiempaa kuntakeskusta Miettilää ja Rautjärven Asemanseutua selvästi suurempi Simpele.[8]

Simpeleen kunta perustettiin Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille ja lisäksi osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922.

Rautjärven kylät vuonna 1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Viimola, Vähikkälä

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rautjärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			5 982
1985			5 794
1990			5 413
1995			5 121
2000			4 619
2005			4 273
2010			3 937
2015			3 537
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Rautjärvellä oli 3 436 asukasta, joista 1 899 asui taajamissa, 1 510 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Rautjärven taajama-aste on 55,7 %.[11] Rautjärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Simpele	1 685
2	Rautjärven asemanseutu*	214

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Rautjärven asemanseutu ulottuu pieniltä osin myös Ruokolahden kunnan alueelle.[12]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rautjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

• Rautjärven seurakunta (liitetään Ruokolahden seurakuntaan 2019)

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rautjärven alueella toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.[14]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rautjärven kunnan nykyisellä alueella.[13]

• Simpeleen seurakunta (liitetty Rautjärven seurakuntaan 1999)

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Hiitolanjoki, Simpeleen kautta virtaava ja Laatokkaan laskeva joki, johon Laatokan lohi nousee myös Suomen puolelle. Kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä vesireitti, nykypäivänä virkistysalue maisemapolkuineen ja kalastusmahdollisuuksineen.
• Haukkavuori, Etelä-Karjalan korkein paikka Rautjärven ja Ruokolahden rajamailla.
• Iivanansaari, Koantaus-järvessä sijaitseva saari, jossa on kalterijääkäri Jussi Reinikaisen hautapaikka.
• Pirunkirkko, Torsansalossa, Linnavuoren pohjoisrinteen alla sijaitseva isonvihan aikainen suuri piiloluola.
• Laikon eli Ylimmäisen lähde, yksi Suomen suurimmista lähteistä Laikon kylässä.
• Miettilän historiallinen reservikasarmialue, historiallinen kasarmialue, jonka kasarmit on rakennettu vuosina 1881–1883. Yhdessä rakennuksista toimi Rautjärven kunnan kunnantoimisto vuosina 1922–1972.
• Rautjärven kotiseutunäyttely, vanhassa terveystalossa Miettilän kasarmialueella esillä oleva Rautjärven kotiseutumuseon näyttely.
• Kollaa ja Simo Häyhä -museo, museo, jossa on nähtävillä mm. talvisodan Kollaan taisteluun liittyvä näyttely.
• Niskapietiläntie, 19,5 km pitkä museotie yhdystiestä 3981 – Niskapietiläntie, joka johtaa Imatran Vuoksenniskalta Ruokolahden Huhtasenkylän kautta Rautjärven Niska-Pietilään ja sieltä edelleen Miettilään. Tie on osa Runon ja Rajan tietä ja sitä kautta Via Karelia -matkailutietä. Elokuussa vuosittainen Päivä Museotiellä -tapahtuma.
• Simpeleen Tehtaanpuisto, vuonna 1935 perustetun ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnittelema puisto.
• Rautjärven kirkko, vuonna 1881 valmistunut puukirkko ja Rautjärven seurakunnan toinen kirkko.
• Simpeleen kirkko, vuonna 1933 valmistunut kivikirkko ja vuodesta 1999 yhdistyneen Rautjärven seurakunnan pääkirkko. Aiemmin vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, vuodesta 1999 järjestetyt monipuoliset antiikin ja keräilyn myyntimessut heinäkuun lopulla
• Rautjärven Kulttuuriviikko, useista eri tapahtumista vaihtuvissa paikoissa kunnan alueella koostuva kulttuurin teemaviikko heinäkuussa
• Rautjärven Asemanseudun kylämessut
• Rautjärven Asemanseudun traktorimarssi
• Miettilä Kollaus, Miettilän kylätapahtuma ja koko perheen tapahtumapäivä Kuntalan alueella
• Museotiepäivä, Niskapietiläntiellä elokuussa järjestettävä tapahtuma
• AsemaFest!, nuorille suunnattu musiikkifestivaali elokuussa Rautjärven Asemanseudulla
• Marja-Liisan Hiihdot, Marja-Liisa Kirvesniemen nimikkohiihdot Konkalammen hiihtokeskuksessa Simpeleellä

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianliha-perunalaatikko, lammaskaali, suolasiika ja puolukkavispipuuro.[15]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnan pinta-alasta n. 12,5 % on veden peittämää, ja kunnan alueella on toistasataa järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat Torsa - Pieni-Torsa, Nurmijärvi, Rautjärvi, Silamus, Purnujärvi, Hiidenjärvi, Herajärvi, Kostamo, Untamojärvi, Kivijärvi, Särkijärvi, Koantaus, Pitkäjärvi, Latvajärvi, Sammalus, Korpijärvi ja Ylimmäinen. Lisäksi kunnan alueella osittain sijaitsevia järviä ovat Simpelejärvi (suurelta osin Parikkalan kunnan alueella) ja Vaahterus (suurelta osin Ruokolahden kunnan alueella).

Rautjärven alueella virtaavat kunnan pohjoispäässä Hiitolanjoki, Silamusjoki, Torsanjoki, Lohijoki ja Sarajoki sekä eteläpäässä Helisevänjoki.

Kunnassa on 1 320 kesämökkiä (2016).

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, ja kunnan suurin työnantaja on Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas.

Merkittävämpien paikallisten työllistäjien joukkoon lukeutuu puunjalostusalalla toimiva perheyritys Vankkapuu Oy, joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä. Teollisuusyrityksiä edustaa myös valmisbetonia ja muita betonituotteita tuottava sekä rakentamiseen liittyviä järjestelmiä ja palveluja toimittava Karjalan Betoni Oy.

Julkisella sektorilla merkittävät työllistäjät ovat Rautjärven kunta sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).

Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnassa on kolme päivittäistavarakauppaa: K-Market Hermanni ja S-market Simpele kuntakeskuksessa Simpeleellä sekä M Aseman Puoti Asemanseudulla. Kunnan alueella toimivat seuraavat kahvilat ja ravintolat: Kahvila Lounaskulma, Kahvila Lumo, Ravintola Simpele, Ravintola Sirpakka ja Pub Kahvila Aseman Kello.

Valtatie 6:n varrella sijaitsevat 24h auki oleva liikenneasema Teboil Simpele ja Neste Simpele huoltoasema.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnassa oli kaksi peruskoulun ala-astetta: kuntakeskuksessa Simpeleellä Kivijärven koulu ja kunnan eteläpäässä Rautjärven Asemanseudulla Rautjärven aseman koulu.

Peruskoulun yläaste toimi Simpeleen yhteiskoulussa, ja samoissa tiloissa on myös Rautjärven lukio.

Vuonna 2016 rakennettiin uusi koulurakennus, joka sai nimekseen Simpeleen koulu. Samassa rakennuksessa sijaitsee Rautjärven lukio sekä ala-ja yläkoulu. Syy uuden koulun rakentamiselle oli sisäilmaongelmat vanhoissa tiloissa.

Urheilu ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä (v. 2017 uusittu, Novotan-pinnoitteinen, kiertäviä 400 metrin ratoja 6/8 kpl, keskikenttä nurmella varustettu jalkapallokenttä, 600 henkilön betonikatsomo), pallokenttä (v. 2017 tekonurmikenttä), jääkiekkokaukalo ja kolme tenniskenttää sekä viereisellä Simpeleen koululla liikuntahalli ja sisäampumarata. Lisäksi Simpeleellä on keilahalli, painisali, kaksi kuntosalia ja Tehtaanpuistossa beach volley -kenttä sekä frisbeegolfrata.

Simpeleellä sijaitsee myös Konka Ski hiihtokeskus, jossa on laskettelurinteitä, hiihtolatuja ja hyppyrimäki.

Rautjärveläisiä urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Rautjärven Urheilijat (Urheilun yleisseura, lajeina hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu)
• Simpeleen Urheilijat
• Simpeleen Vesa (Urheilun yleisseura, lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque)
• Simpeleen Hahlo
• Simpeleen Keilaajat
• RAPSU, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimiva suunnistuksen erikoisseura

Sanomalehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parikkalassa ja Rautjärvellä ilmestyy paikallislehti Parikkalan-Rautjärven Sanomat.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkevat lounas-koillissuunnassa valtatie 6 ja Karjalan rata.

Simpeleen asemalta on junayhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin. Asemalla pysähtyy kymmenen Helsingin ja Joensuun välistä junavuoroa, yhdeksän InterCity-junavuoroa sekä yksi Pendolino-junavuoro.

Rautjärven kuntaa lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Lappeenrannan lentoasemalta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä, ja Savonlinnan lentoasemalta lennetään Helsinkiin.

Lähin Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen rajanylityspaikka Imatra-Enso sijaitsee Imatran Pelkolassa, noin 50 km kuntakeskus Simpeleeltä ja noin 30 km Rautjärven Asemanseudulta. Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoro sijaitsee Parikkalan Kolmikannassa, noin 20 kilometrin etäisyydellä kuntakeskus Simpeleeltä.

Etäisyyksiä maanteitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Parikkala, 18 km
• Ruokolahti, 38 km
• Imatra, 41 km
• Punkaharju, 43 km
• Savonlinna, 77 km
• Lappeenranta, 78 km

Venäjälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Viipuri, 105 km
• Pietari, 240 km

Välimatkat on mitattu kuntakeskus Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.

Tunnettuja Rautjärvellä syntyneitä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Johannes Häyhä, opettaja ja kirjailija
• Simo Häyhä, talvisodan tarkka-ampuja, jota esitellään Kollaa ja Simo Häyhä -museossa Miettilässä
• Karl Henrik Jakob Ignatius, pappi ja kirjailija
• Jesse Joronen, jalkapalloilija
• Jorma Kosunen, rajavartiojoukkojen eversti ja urheiluvaikuttaja
• Matti Mononen, seiväshyppääjä
• Olli Pajari, kansanedustaja
• Lea Piltti, oopperalaulaja
• Hannes Pulkkinen, kansakoulunopettaja ja kansanedustaja
• Yrjö Roiha, lähetyssaarnaaja
• Martti Siisiäinen, professori ja tutkija
• Jouni Vento, jääkiekkoilija
• Lauri Vilkko, nykyaikainen viisiottelija ja olympiamitalisti

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Rautjärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Paappa, Eero – Ropponen, Jari: Jääsken kihlakunnan historia III: 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
3. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
7. ↑ Kuntavaalit 2017, Rautjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
8. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Rautjärvi-info Rautjärven kunta. Viitattu 28.12.2015.
9. ↑ Europaeus, Mikko: Rautjärven Asemanseudun kulttuurihistoriallinen selvitys (s. 13) rautjarvi.fi. 2013. Viitattu 28.12.2015.
10. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
12. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
13. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
14. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta
15. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautjärvi.

• Rautjärven kunnan kotisivut
• Rautjärvi Travel
• Tilastokeskus - Rautjärven avainluvut
• goSaimaa.com-matkailusivusto / Rautjärvi

[Näytä] n • k • m Etelä-Karjalan maakunnan kunnat

Näytä

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Luokka: 

• Rautjärvi