Riihimäki

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Riihimäki
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°44′20″N,024°46′20″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Riihimäen seutukunta
Hallinnollinen keskus	Riihimäen keskustaajama
Perustettu	1922
– kaupungiksi	1960
Kokonaispinta-ala	125,56 km² 301:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	121,01 km²
– sisävesi	4,55 km²
Väkiluku	28 750 38:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	237,6 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	16,7 %
– 15–64-v.	63,2 %
– yli 64-v.	20,1 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	94,9 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	4,6 %
Kunnallisvero	20,50 % 207:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Sami Sulkko
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2017–2021[6]  • SDP  • Kok.  • Vas.  • Vihr.  • KD  • Ps.  • Kesk.	11 10 9 5 3 3 2
www.riihimaki.fi

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärviidässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

Sisällysluettelo

• 1Historia
• 2Väestönkehitys
  • 2.1Taajamat
• 3Seurakunnat
• 4Liikenne
  • 4.1Etäisyyksiä Riihimäeltä
• 5Palvelut
  • 5.1Koulutus
  • 5.2Terveys
  • 5.3Kulttuuri
  • 5.4Nuoret
• 6Talous
• 7Urheilu
• 8Kaupunginosat ja kylät
• 9Tunnettuja riihimäkeläisiä
  • 9.1Kulttuurihenkilöjä
  • 9.2Poliitikkoja
  • 9.3Urheilijoita
  • 9.4Muut
• 10Ruokakulttuuri
• 11Ystävyyskaupungit ja yhteistyökunnat
• 12Katso myös
• 13Lähteet
• 14Aiheesta muualla

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmakuva Riihimäeltä 1960-luvulla.

Riihimäen taajama syntyi rautatieaseman ympärille. Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Tarina kertoo, että tämä silloin harvaan asuttu Hausjärven kolkka nimettiin yksinkertaisesti aseman lähettyvillä olevan mäen päällä sijainneen riihen mukaan. Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radanensimmäinen osuus Lahteen avattiin 1869. Vuosina 1907–1952 oli toiminnassa myös kapearaiteinen Riihimäen–Lopen rautatie. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta.

Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin 1910 ratsuväkivaruskunta, jossa toimi Suomen viestijoukkojen keskuspaikka Viestirykmentti vuoden 2014 lakkautukseensa saakka. Samana vuonna 1910 perustettiin myös Riihimäen lasi, joka toimi vuoteen 1990 saakka. Vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheessa käytiin Riihimäen taistelu, jonka yhteydessä saksalaiset valtasivat paikkakunnan punaisilta. Sodan päätyttyä perustettiin vankileiri, jonne oli sijoitettuna noin 8 500 punavankia. Heistä yli tuhat kuoli vuoden 1918 syyskuuhun mennessä. Nykyinen Riihimäen vankila on toiminut vuodesta 1929 lähtien.

Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916. Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Kaupunki Riihimäestä tuli vuonna 1960.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Riihimäen väestönkehitys 1980–2016
Vuosi			Asukkaita
1980			23 971
1985			24 366
1990			25 000
1995			25 838
2000			26 173
2005			27 069
2010			28 803
2016			29 160
Lähde: Tilastokeskus[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Riihimäellä oli 29 021 asukasta, joista 27 881 asui taajamissa, 807 haja-asutusalueilla ja 333 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Riihimäen taajama-aste on 97,2 %.[10] Riihimäen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Riihimäen keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa tämän kaupungin alueella 27 881 asukasta.[11] Riihimäen keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Hausjärven ja Lopen kuntien alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Riihimäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

• Riihimäen seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Riihimäen alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[13]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen matkakeskus.

Riihimäki on Suomen pääradan varrella ja historiallisen Pietarin radan Suomen-puoleinen päätepiste. Riihimäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Se on edelleenkin tärkeänä risteysasema, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäen kautta kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3 sekä Hollolan ja Tammelan välinen kantatie 54.

Etäisyyksiä Riihimäeltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Forssa 65 km
• Helsinki 65 km
• Hyvinkää 15 km
• Hämeenlinna 35 km
• Lahti 60 km
• Tampere 110 km
• Turku 155 km

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Riihimäen keskuskirkolle.

Riihimäen keskustaa vuonna 2006.

Riihimäen kaupunginmuseo.

Itsenäisyyspäivän kansallinen paraati 2009.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on kaksitoista peruskoulua: yhdeksän alakoulua ja kolme yläkoulua. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio. Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitosja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö. Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö. Lisäksi kaupungissa on kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.

Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto ja oppimateriaalikeskus. Riihimäellä on aikuiskoulutuksena vartijaksi pyrkiville kaksivuotinen opintolinja.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäkeläisten perusterveydenhuollosta vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Kanta-Hämeen Keskussairaala Riihimäen yksikkö (Ryks).

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on kuusi eri museota. Riihimäellä sijaitsevat Suomen lasimuseo ja Suomen Metsästysmuseo. Riihimäen taidemuseonperuskokoelmiin kuuluu muun muassa useita Schjerfbeckin teoksia. Lisäksi kaupungissa toimii ammattiteatterin lisäksi nuorisoteatteri ja harrastajateatteri. Hämeen Reserviläissoittokunta toimii Riihimäellä. Muita kulttuuripalveluita ovat mm. kaupunginkirjasto ja vuosittaiset tapahtumat.

Nuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä toimii seitsemän nuorisotilaa: Monari, Peltsin Clubi, Jukolan nuorisotila, Petsamon nuorisotila, Mäkikujan kerhokeskus, Hämeentornin kerhotila ja seurakuntanuorten Narnia. Lisäksi nuorille aikuisille on Nuorten palvelupiste (Nuppi) joka tarjoaa ohjausta ja tietoa alle 25-vuotiaille riihimäkeläisille. Riihimäen kaupungin nuorisopalvelut järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Riihimäellä toimii nuorisovaltuusto, jolla on läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksissa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kaupunginvaltuuston päätöksiin ja järjestää nuorille tapahtumia.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat:

• Riihimäen kaupunki
• VR-Yhtymä
• Puolustusvoimat, Riihimäen varuskunta
• Valio Oy
• Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
• Würth Oy
• K-HKS Riihimäen yksikkö (ent. Riihimäen aluesairaala)
• Prisma Riihimäki
• Ekokem
• Kumera
• Sako

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäkeläisiä urheiluseuroja:

• Ratsastus: Riihimäen Ratsastajat
• Voimistelu ja liikunta: Riihimäen Voimistelu ja Liikunta ry (RiVoLi)
• Pesäpallo: Riihi-Pesis
• Käsipallo: Riihimäen Cocks, Dynamo Riihimäki
• Judo: Riihimäen Judoseura
• Jääkiekko: Riihimäen Kiekko-Nikkarit, Peltosaaren Nikkarit, Play Team 80
• Uinti: RiUS
• Sukellus: Riihimäen Sukeltajat Ry, Riihimäen Urheilusukeltajat Ry
• Salibandy: RSS Panthers, RSS Laaka, Riihimäen Piraijat
• Jalkapallo: RiPS, RiNS, RPS Pappa Soccer, Riihimäen Sarvet, FC Topparit
• Koripallo: Kolmoskori
• Yleisurheilu: Riihimäen Kiista-Veikot, Riihimäen Kisko
• Taitoluistelu: Riihimäen Taitoluistelijat
• Tennis: Riihimäen Verkkopalloseura
• Suunnistus: RiSu
• Cheerleading: CheerTeam Phoenix
• Muodostelmaluistelu: Riihimäen Jäätaiturit
• Tanssi: Tanssistudio Dance Art, Tanssikoulu 1step, Riihimäen tanssiklubi
• Moottoripyöräily: Riihimäen Moottoripyöräkerho Kahvakopla ry

Kaupunginosat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen kaupunginosat:[14] Kaupunginosa Numero Harjukylä 1 Herajoki 25 Hirsimäki 11 Huhtimo 16 Jokikylä 5 Juppala 8 Kaunola 24 Kirjaus 19 Koivistonmäki 3 Koivuranta 22 Kumela 14 Kuuloja 23 Mattila 21 Merkos 27 Metsäkorpi 31 Parmala 29 Parooninmäki 9 Patastenmäki 10 Peltokylä 4 Peltosaari 20 Petsamo 7 Pohjankorpi 26 Punkantienristeys 12 Räätykänmäki 17 Suokylä 2 Taipale 28 Tienhaara 18 Uhkola 15 Uramo 13 Vahteristo 30 Vantaa 6

Riihimäen alueella sijaitsevat kylät:[14] Kylä Numero Arolampi 401 Erkylä 402 Herajoki 403 Hiivola 404 Kara 405 Karhi 406 Kernaala 407 Kormu 408 Kytäjärvi 420 Kytöjärvi 409 Ryttylä 410 Vantaa 411

Tunnettuja riihimäkeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurihenkilöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Pekka Autiovuori, näyttelijä Torsten Brander, musiikkivaikuttaja Tommi Hakala, oopperalaulaja Renny Harlin, elokuvaohjaaja, syntyi ja eli varhaislapsuutensa Riihimäellä[15] Aku Hirviniemi, näyttelijä Niina Lahtinen, näyttelijä Anita Hirvonen, iskelmälaulaja Maija Isola, tekstiilitaiteilija[15] Erkki Junkkarinen, iskelmälaulaja Sinikka Laine, kirjailija Samuli Paronen, kirjailija[15] Veikko Sinisalo, näyttelijä, kotoisin Riihimäeltä[15] Seppo Tamminen, taiteilija, asui pitkään Riihimäellä[15] Jann Wilde, muusikko Janne Kataja, Stand-Up koomikko Poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Efraim Kronqvist, kansanedustaja, Riihimäen punakaartin päällikkö 1918) Arto Lapiolahti, kansanedustaja Päivi Räsänen,[16] poliitikko Aino-Kaisa Pekonen, kansanedustaja Helge Sirén, kansanedustaja Iiro Viinanen, poliitikko[15]

Urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Tero Arkiomaa, jääkiekkoilija Eetu-Ville Arkiomaa, jääkiekkoilija Jukka Jalonen, jääkiekkovalmentaja Kasper Kenig, jääkiekkoilija Max Kenig, jääkiekkoilija Olli Korkeavuori, jääkiekkoilija Janne Lahti, jääkiekkoilija Sami Lähteenmäki, jääkiekkoilija Ari Munnukka, jalkapalloilija Daniel O’Shaughnessy, jalkapalloilija Patrick O’Shaughnessy, jalkapalloilija Aki Seitsonen, jääkiekkoilija Teemu Tamminen, käsipalloilija Kari Tiainen, endurokuljettaja Lauri Toivonen, koripalloilija Jukka Vanninen, jalkapalloilija Pekka Vasala, juoksija Jussi Veikkanen, pyöräilijä Tuomas Viertola, koripalloilija Matias Haaranen, jääkiekkoilija Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Ragnar Granit, nobelisti Veikko Löyttyniemi, toimitusjohtaja Arvi Paloheimo, teollisuusmies[15] Olli Paloheimo, vuorineuvos[15]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla peruna- ja palvikinkkuviipaleista tehty kinkkuloora sekä jogurtti, jota Suomessa alettiin ensimmäisenä valmistaa Herajoen meijerissä Riihimäellä 1960-luvun lopulla.[17][18]

Ystävyyskaupungit ja yhteistyökunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on seuraavat ystävyyskaupungit:[19]

• Aalborg, Tanska
• Bad Segeberg, Saksa
• Gus-Hrustalnyi, Venäjä
• Nordurthing, Islanti
• Karlskoga, Ruotsi
• Skedsmo, Norja
• Szolnok, Unkari

Lisäksi Riihimäellä on seuraavat yhteistyökunnat, joiden kanssa Riihimäellä on johonkin yhteiseen piirteeseen perustuvaa säännöllistä yhteistyötä:[19]

• Jonava, Liettua
• La Granja de San Ildefonso, Espanja
• Olaine, Latvia
• Suzhou, Kiina

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Riihimäen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kuntavaalit 2017, Riihimäki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
7. ↑ Logistiikkakeskus ja pääkonttori Würth. Viitattu 8.2.2013.
8. ↑ Nauti suomalaista lähiruokaa Valio. Viitattu 8.2.2013.
9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
12. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
13. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
14. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kaupunginosat ja kylät Riihimäen kaupunki. Viitattu 6.2.2013.
15. ↑ Siirry ylös kohtaan:^{a b c d e f g h} Kirjoja Riihimäestä Riihimäen kaupunki. Viitattu 7.2.2013.
16. ↑ Kanta-Hämeessä useita miljonäärejä 28.5.2012. Yleisradio. Viitattu 7.2.2013.
17. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
18. ↑ Jogurtti keksittiin vahingossa Etelä-Suomen Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 12.12.2018.
19. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ystävyyskaupunkitoiminta Riihimäen kaupunki. Viitattu 18.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Riihimäki Wikimedia Commonsissa

• Virallinen sivusto Riihimäen kaupunki.
• Tilastokeskus - Riihimäen avainluvut
• Elävä muisti -verkkosivusto: Elävä Riihimäki (lyhytelokuva, 1969).

[Näytä] n • k • m Kanta-Hämeen maakunnan kunnat

Luokka: 

• Riihimäki