Ruokolahti

Ruokolahti
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°17′30″N, 028°49′10″E
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Imatran seutukunta
Hallinnollinen keskus	Rasila
Perustettu	1868 [1]
Kokonaispinta-ala	1 219,85 km²; 97:nneksi suurin 2019 [2]
– maa	942,27 km²
– sisävesi	277,58 km²
Väkiluku	5 096; 171:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
– väestötiheys	5,41 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [4]
– 0–14-v.	13,0 %
– 15–64-v.	55,1 %
– yli 64-v.	32,0 %
Äidinkieli	2016 [5]
– suomenkielisiä	97,5 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	20,50 %; 207:nneksi suurin 2019 [6]
Kunnanjohtaja	Tuomo Sallinen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021[7]; • Kesk.; • SDP; • Kok.; • Ps.; • KD	; 12; 8; 4; 2; 1
	www.ruokolahti.fi

Ruokolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 096 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 219,85 km², josta 277,58 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 5,41 asukasta/km².

Ruokolahti nousi kesä–heinäkuussa 1992 lehtien otsikoihin paikkakunnalla tehtyjen leijonahavaintojen vuoksi. Ennestään paikkakunta tunnettiin Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksesta.

Sisällysluettelo

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahti sijaitsee Saimaan rannalla, keskellä Etelä-Karjalaa. Saimaan lisäksi kunnassa on yli 500 järveä ja lampea.[8]

Ruokolahden naapurikunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Puumala, Rautjärvi, Savonlinna, Sulkava ja Taipalsaari. Pieni osa kunnasta rajoittuu Venäjän Federaatioon Immalanjärven pohjoispuolella.

Ruokolahdella sijaitsee kaikkiaan neljä Natura-kohdetta: harvinaisen kirjokikorennon elinalue Myllyjoki, lintukohde Kuokkalampi, maineikas näköalapaikka Haukkavuori sekä Ilkonselkä, jonka harjusaarten välissä on joskus tavattu saimaannorppia.[9]

Kyliä 1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Huhtanen, Hyrkäs, Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immala, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus, Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkäniemi, Laamala, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä, Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pohja-Lankila, Poitsilanmaa, Puntala, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautionmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Sarajärvi, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ruokolahdella oli 5 218 asukasta, joista 3 158 asui taajamissa, 2 003 haja-asutusalueilla ja 57 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ruokolahden taajama-aste on 61,2 %.[10] Ruokolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Rasila	2 608
2	Imatran keskustaajama*	320
3	Oritlampi	225
4	Rautjärven asemanseutu*	5

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Huhtasenkylä on osa Imatran keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Imatran kaupungin ja osittain myös Lappeenrannan kaupungin alueelle. Rautjärven asemanseutu ulottuu pääosin Rautjärven kunnan alueelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahti on ollut rajaseutua vuosisatojen ajan. Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin rauhan (1721) rajojen merkki oli Haukkavuorella. Turun rauhassa vuonna 1743 raja siirtyi ja Ruokolahti liitettiin Venäjään.[12]

Ruokolahden seurakunta itsenäistyi Jääsken emäseurakunnasta vuonna 1572. Nykyinen, vuonna 1854 valmistunut kirkko on seurakunnan kolmas.[13]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Ruokolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Jääsken ja Rautjärven rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ruokolahteen liitettiin alue Suomessa pysyneestä Jääsken osasta, joten Ruokolahti on Tohmajärven ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta. Pienestä osasta Ruokolahtea tuli osa Imatraa, kun Imatra muodostettiin Suomelle jääneestä osasta Jääskeä, sekä osasta Joutsenoa vuonna 1948.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoholahden kunnanjohtaja on Antti Pätilä, mutta hän jää eläkkeelle vuoden 2018 aikana.[14]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruokolahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			6 637
1985			6 394
1990			6 456
1995			6 402
2000			6 204
2005			5 897
2010			5 668
2010			5 312
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahden kirkonmäen kellotapuli.

Ruokolahden nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi maankuulu Ernst Lohrmannin suunnittelema puukirkko (1854), ja sen välittömässä läheisyydessä oleva puinen paanukattoinen kellotapuli jonka rakensi ruokolahtelainen kirvesmies Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen vuonna 1752. Molemmat sijaitsevat Ruokolahden kirkonmäellä. Muita kohteita kirkonmäellä ovat Kirkkopiha, kotiseutumuseo, Ruokolahti-talo ja ilmailumuistomerkki aivan kirkon lähellä. Kirkon hautausmaalle on myös haudattu tunnettu tarkka-ampuja Simo Häyhä. Lisäksi Kirkonmäeltä löytyy Albert Edelfeltin muistokivi.

Ruokolahden muita nähtävyyksiä ovat Rantalinna, Kolmiköytisen- ja Lapinvuoren kalliomaalaukset, Karoniemi, Salpalinja Syyspohjassa, Kukonharjun-, Kutveleen- ja Käyhkään kanavat, Kummakivi, sammalsilta ja museotienä oleva Niskapietiläntie.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruokolahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Ruokolahden seurakunta

Vuodesta 2019 lähtien seurakunta toimii myös Rautjärven kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruokolahden alueella toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.[17]

Etäisyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingistä 274 km
Kouvolasta 141 km
Lappeenrannasta 53 km
Imatralta 17 km
Savonlinnasta 104 km
Joensuusta 187 km
Mikkelistä 119 km
Viipurista 117 km
Pietarista 267 km

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalakukon tapainen, saviruukussa uunissa paistettu pottikukko eli kalapotti, riihitetty ruispuuro ja puolikuun malliset, ruistaikinasta leivotut ja ohrasuurimopuurolla täytetyt kukkopiirakat.[18]