Rusko

Rusko

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rusko
Vahto.vaakuna.svgRusko.sijainti.suomi.2009.svg
sijainti
Ruskon kirkonkylää nähtynä Vahdontieltä kaakosta.
Ruskon kirkonkylää nähtynä Vahdontieltä kaakosta.
Sijainti60°32′30″N, 022°13′20″E
MaakuntaVarsinais-Suomen maakunta
SeutukuntaTurun seutukunta
Hallinnollinen keskusRuskon kirkonkylä
Perustettu1871
KuntaliitoksetVahto (2009)
Kokonaispinta-ala127,90 km²
299:nneksi suurin 2019 [1]
– maa127,15 km²
– sisävesi0,75 km²
Väkiluku6 248
153:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys49,14 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.19,6 %
– 15–64-v.62,7 %
– yli 64-v.17,6 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,7 %
– ruotsinkielisiä1,5 %
– muut1,7 %
Kunnallisvero19,75 %
261:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste6,2 % (2013) [6]
KunnanjohtajaKari Lehtinen
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • Ps.
9
7
5
4
1
1
www.rusko.fi
Ruskon vaakuna vuoteen 2009 asti
Rusko on kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 6 248 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 127,90 km2, josta 0,75 km2 on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 49,14 asukasta/km2.
Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna. [8] Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Kunnan pohjoisin piste on Kuhankuono, kaikkiaan seitsemän kunnan yhteinen rajapyykki. Kunnan eteläosan korkein kohta on 70,9 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Kullavuori, jonka rinteellä on hiidenkirnu. Kunnan pohjoisosassa, entisen Vahdon kunnan alueella, Punaisentorin lähellä oleva nimetön huippu kohoaa noin 93 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu osaksi Ruskon kunnan alueelle. Siellä on myös toinen Natura-kohde, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Rehtisuo.[9]

Kunnanosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiidenvainio, Lähteenmäki, Paasniittu, Päällistömäki, Vahto

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asola, Hiidenvainio, Hujala, Kankare, Kirkonkylä, Liukola, Lähteenmäki, Munittula, Merttelä, Paasniittu, Papumäki, Päällistönmäki, Uttula, Vahto

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ruskolla oli 6 263 asukasta, joista 4 972 asui taajamissa, 1 249 haja-asutusalueilla ja 42 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ruskon taajama-aste on 79,9 %.[10] Ruskon taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[11]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Turun keskustaajama*3 825
2Vahdon kirkonkylä1 147
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ruskon kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Ruskon lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[11] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskonjoen jokilaaksossa on raivattu peltoja esihistoriallisen ajan lopulla eli 800- ja 900-luvulla. Historiallisen ajan alussa Ruskolle oli vakiintunut sekä peltoviljely että kiinteä kyläasutus. Viljelystä on kirjallisia viitteitä 1300-luvulta asti.[13]
Harmaakivinen Ruskon kirkko on rakennettu todennäköisesti noin vuosina 1510–1530.[14] Sitä ympäröivä Ruskon kirkonmäki kivisiltoineen, vanhoine kantataloineen ja lainajyvästöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[15]
Osa Turun, Maarian ja Ruskon rajalle vuonna 1955 valmistuneen Turun lentoaseman alueesta kuului aiemmin Ruskoon.[16] Maarian ja Ruskon puolella olleet lentoaseman alueet liitettiin Turkuun vuonna 1957.[17][18] Turun lentoaseman rakentaminen alkoi vuonna 1945, mutta valvontakomission aiheuttaman viivästyksen takia se otettiin käyttöön vasta 1955.[19]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskon kunnanjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Kari Lehtinen.[20] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista yhdeksän on kokoomuksen ja seitsemän keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1683 työpaikkaa. Niistä 6% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 43% palveluissa ja 49% jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20%).[21]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat TH-Sijoitus Oy, eristeitä valmistava Kaefer Oy ja muovituotteita tekevä Röchling Rimito Plast Oy.[22]
Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).lähde?

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Ruskon väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
3 361
1985
  
4 013
1990
  
4 542
1995
  
4 892
2000
  
5 174
2005
  
5 654
2010
  
5 816
2015
  
6 110
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskolla toimii viisi peruskoulun koulua: Kirkonkylän koulu (luokat 3–6), Hiidenvainion koulu (luokat 1–2), Merttelän koulu (luokat 1–6), Laukolan koulu (luokat 1-6) ja Maunun koulu(luokat 7–9).
Ruskon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Raision kaupunki. Ruskossa ja Vahdossa on terveysasemat päivisin auki, yöllisissä päivystystapauksissa mennään Raisioon.[24]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruskolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruskon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[26] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[27]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus Vahdon alueella[28].

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ruskon kunnan nykyisellä alueella.[25]

Tunnettuja ruskolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla papusoppa eli hernekeitto ja kyrsäksi kutsuttu leipä.[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Rusko Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Malkamäki, Elina & Högmander, Jutta: Rusko ja Vahto saavat odotetusti toisensa Turun Sanomat. 11.12.2007. Viitattu 23.7.2012.
  9. ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 3.2.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Syrjämaa, Taina: Ruskolaisen maiseman menneisyydestä ja tulevaisuudest Raisionjoen luonnosuojeluyhdistys. Viitattu 4.2.2018.
  14. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 156–157. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  15. ↑ Ruskon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. ↑http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/1/1044/104407/104407_1952.jpg
  17. ↑ http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=92823
  18. ↑ http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=91059
  19. ↑ Turun lentoasema lyhyesti Finavia. Viitattu 4.2.2018.
  20. ↑ Ruskon valtuusto nosti Kari Lehtisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. Viitattu 7.1.2019.
  21. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  22. ↑ Alueen Rusko yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 31.12.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.7.2018.
  24. ↑ Lääkärin vastaanotto (myös linkitetyt sivut) Ruskon kunta. Viitattu 4.2.2018.
  25. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  26. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  27. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  28. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.1.2012.
  29. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)