Sääminginsalo

Sijainti	61°59′N, 29°06′E, Enonkoskija Savonlinna Suomi
Vesialue	Saimaa
Pinta-ala	1 069 km²

Väestö
Asukasluku	noin 17 000

Wikimedia | © OpenStreetMap

Sääminginsalo (myös Kerimäensaari) Saimaan vesistössä on Suomen toiseksi suurin saari, jos vedenpinnan edellytetään olevan samalla tasolla joka puolella saarta ja jos kaivetun kanavan mantereesta erottama maa-alue hyväksytään saareksi.

Sääminginsalon pinta-ala on 1 069 km², ja sitä ympäröivät joka puolella noin 76 metrin korkeudella merenpinnasta olevat järvet Haukivesi, Pihlajavesi, Puruvesi, Paasivesi ja Enonvesi. Sen alueella ovat Savonlinnan keskustaajaman itäosat sekä Enonkoskenja Kerimäen kirkonkylät.[1]

Järvien lisäksi Sääminginsaloa erottavat mantereesta kaivetut Haponlahden kanava ja kolmiosainen Raikuun kanava.[2]

Toisaalta myös Sääminginsalon asema saarena voidaan asettaa kyseenalaiseksi, koska se on saari vain Raikuun kanavan ansiosta, jonka paikalla mahdollisesti aiemmin olleesta luonnonkanavasta on erilaisia tietoja. Maanmittari Lars Röösin Raikuun kylän kartassa vuodelta 1644 ei näy kanavaa vaan kannas[3]. Geologi Aimo Kejosen (2010) mukaan paikalla taas on tiettävästi ollut veneellä kuljettava vesitie[4]. Asiasta on käyty keskustelua Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen välillä, ja sen lopputuloksena vuonna 2001 Sääminginsalo tunnustettiin saareksi.[5][6]

Sääminginsalo lisättiin Suomen suurimpien saarten listalle vuonna 2001.

Saimaan järvialue

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Kejonen, Aimo: Kansanuskomuksia ja geologiaa, s. 229. Teoksessa: Koivisto, Marjatta (toim.): Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
↑ Hurskainen, Tarmo: Raikuun kanava Suomen kanavat. Viitattu 10.3.2009.
↑ Röös, Lars: Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat. Kerimäki, Raikuu, c1:147. 1644.Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 3.8.2010)
↑ Suomen suurimmasta saaresta kiistaa Yle Uutiset. 3.8.2010.
↑ Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle Tietoaika. 12.9.2001. Tilastokeskus.
↑ Enkama, Kai: Sääminginsalosta Suomen toiseksi suurin saari. Tietoaika, 2001, nro 6, s. 9. Tilastokeskus. Lehden verkkoversio (pdf).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[Kejonen-1] Kejonen, Aimo: Kansanuskomuksia ja geologiaa, s. 229. Teoksessa: Koivisto, Marjatta (toim.): Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.

[2] Hurskainen, Tarmo: Raikuun kanava Suomen kanavat. Viitattu 10.3.2009.

[3] Röös, Lars: Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat. Kerimäki, Raikuu, c1:147. 1644.Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 3.8.2010)

[yle-4] Suomen suurimmasta saaresta kiistaa Yle Uutiset. 3.8.2010.

[5] Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle Tietoaika. 12.9.2001. Tilastokeskus.

[6] Enkama, Kai: Sääminginsalosta Suomen toiseksi suurin saari. Tietoaika, 2001, nro 6, s. 9. Tilastokeskus. Lehden verkkoversio (pdf).

Viiksitupu