Sastamala

Sastamala
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°20′25″N,022°54′35″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Vammalan keskustaajama
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Vammala (2009); Mouhijärvi (2009); Äetsä (2009); Kiikoinen (2013)
Kokonaispinta-ala	1 531,75 km²; 69:nneksi suurin 2019
– maa	1 429,04 km²
– sisävesi	102,71 km²
Väkiluku	24 635; 42:nneksi suurin 31.12.2018
– väestötiheys	17,24 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	15,3 %
– 15–64-v.	57,9 %
– yli 64-v.	26,7 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	97,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,5 %
Kunnallisvero	20,75 %; 181:nneksi suurin 2019
Kaupunginjohtaja	Jarkko Malmberg
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2017–2021; • Kesk.; • SDP; • Kok.; • KD; • Ps.; • Vas.; • Vihr.	; 12; 11; 8; 4; 3; 3; 2
	www.sastamala.fi

Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sastamala oli myös kirkkopitäjä 1200-luvulla.

Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin väkiluku on 24 635 asukasta (30.4.2015)^[3] ja pinta-ala 1 531,75 km², josta 1 429,04 km² on maata ja 102,71 km² sisävesiä (1.1.2015)^[2]. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapureita ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.

Sisällysluettelo

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamala sijaitsee Kokemäenjoen vesistön molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemäenjoki, Liekovesi, Rautavesi ja Kulovesi. Muita merkittäviä vakavesiä kunnan alueella ovat Houhajärvi, Ylistenjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.^[8]

Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjärvi, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Kiikoisten metsä, Kilpijoen ranta, Kiimajärvi, Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori, Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi ja Ekojärvi.^[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Sastamalassa oli 24 820 asukasta, joista 16 754 asui taajamissa, 7 816 haja-asutusalueilla ja 250 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sastamalan taajama-aste on 68,2 %.^[10] Sastamalan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:^[11]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Vammalan keskustaajama	10 243
2	Äetsän kirkonkylä (Pehula)	2 156
3	Kiikka	1 177
4	Uotsola	1 103
5	Karkku	544
6	Kiikoisten kirkonkylä	518
7	Pohjakylä	401
8	Häijää	389
9	Stormi	223

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo Sastamalan kylistä

Sastamalassa on yhteensä 161 kylää, ja kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissä. Kylät ovat järjestäytyneet yli 40:een kyläyhdistykseen.^[12] Kyläjako on luotu isojaon myötä 1700-luvulla, eikä se siten täysin vastaa nykytilannetta.^[13] Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eikä niitä löydy luettelosta.

Keskusta-alueen kaupunginosat^lähde?

Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sastamalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[14]

Sastamalan seurakunta (ent. Vammalan seurakunta)
- Karkun kappeliseurakunta
- Keikyän kappeliseurakunta
- Kiikan kappeliseurakunta
- Kiikoisten kappeliseurakunta
- Mouhijärven kappeliseurakunta
- Suodenniemen kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sastamalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[15]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sastamalan kaupungin nykyisellä alueella.^[14]

Karkun seurakunta (yhdistetty Tyrvään seurakunnan kanssa Vammalan seurakunnaksi 2004)
Keikyän seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009)
Kiikan seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009)
Kiikoisten seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2013)
Mouhijärven seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009)
Suodenniemen seurakunta (liitetty Vammalan seurakuntaan 2007)
Tyrvään seurakunta (yhdistetty Karkun seurakunnan kanssa Vammalan seurakunnaksi 2004)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vammalan Ristimäen 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myös sisämaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnettä kyseisenä aikana.^[16] Merovingiajalla kalmistot yleistyvät Sastamalan alueella, mikä osaltaan kertoo väestönkasvusta ja asutuksen tihentymisestä.^[17] Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä.

Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303.

Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty Tyrvää ja Karkku. Äetsän kunta oli taas muodostunut Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981. Suodenniemi liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen uuteen Sastamalaan vuonna 2013.

Sastamalan vaakuna on entisen Karkun kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut Lauri Ahlgrén.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg.^[18]

Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, ja niiden paikkajako menee puolueittain seuraavasti:^[19]

Keskusta, 12 paikkaa
SDP, 11 paikkaa
Kokoomus, 8 paikkaa
Kristillisdemokraatit, 4 paikkaa
Perussuomalaiset, 3 paikkaa
Vasemmistoliitto, 3 paikkaa
Vihreät, 2 paikkaa

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 8426 työpaikkaa. Niistä 8,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3%.^[20]

Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.^[21]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vammalan rautatieasema.

Sastamalan läpi kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12. Kiikasta alkaa Kankaanpäänkautta Kauhajoelle kulkeva kantatie 44. Kaupungista kulkee myös lukuisia seututeitä Hämeenkyröön, Punkalaitumelle, Vesilahdelle, Nokialleja Laviaan.

Sastamalan läpi kulkee myös Tampere–Pori-rautatie. Junat pysähtyvät kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla.

Sastamalan lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sastamalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			27 591
1985			27 345
1990			27 085
1995			26 785
2000			26 195
2005			25 847
2010			25 764
2015			25 220
Lähde: Tilastokeskus.^[22]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kirjapääkaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalassa on pitkät perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesäisin järjestettävä Vanhan kirjallisuuden päivät. Heinäkuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisäksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka edistää suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi. Tästä lähtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapään. Ensimmäiset vuoden Kirjapäät ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkilä 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.