Savitaipale

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Savitaipale
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°11′50″N, 027°41′00″E
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Lappeenrannan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Savitaipaleen kirkonkylä
Perustettu	1639/1867
Kokonaispinta-ala	690,56 km² 174:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	539,18 km²
– sisävesi	151,38 km²
Väkiluku	3 430 210:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	6,36 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	11,5 %
– 15–64-v.	52,2 %
– yli 64-v.	36,3 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	98,9 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	21,50 % 71:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Kimmo Kainulainen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021[6]  • Kesk.  • Muut  • KD  • Kok.  • SDP  • Ps.	11 3 2 2 2 1
www.savitaipale.fi

Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 430 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 690,56 km², josta 151,38 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,36 asukasta/km². Vapaa-ajan asuntoja on 2 666.

Sisällysluettelo

• 1Maantiede
  • 1.1Kyliä
  • 1.2Taajamat
• 2Historia
• 3Hallinto
• 4Talous
• 5Väestönkehitys
• 6Seurakunnat
• 7Koulutus
• 8Tunnettuja savitaipalelaisia
• 9Ruokakulttuuri
• 10Katso myös
• 11Lähteet
• 12Kirjallisuutta
• 13Aiheesta muualla

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipale sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Kouvola, Lemi, Luumäki, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala ja Taipalsaari.

Savitaipaleella on kaikkiaan 167 järveä, joista suurimmat ovat Kuolimo, Virmajärvi ja Rautjärvi.[7]

Savitaipaleen Natura-kohteita ovat supistaan tunnettu Vuohilammen metsä, poikkeuksellisen karu suuri järvi nimeltään Kuolimo, kahlaajalintujen suosima Jäkälänjärvi, Järvitaipaleen harjualue ja Lietveden saaristoalue, jolla elää saimaannorppa.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havola, Heituinlahti, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä, Kaulio (Kauliala), Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä, Kuivanen, Kunttula, Kurhila (Järviä), Kylliälä, Kärpänen, Laari, Laksiainen, Lamminpää, Lavikanlahti, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Partakoski, Paukkula (Paukkunen), Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala, Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä, Susivuori, Säänjärvi, Tukiala, Uiminniemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Välijoki

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Savitaipaleella oli 3 480 asukasta, joista 1 829 asui taajamissa, 1 625 haja-asutusalueilla ja 26 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Savitaipaleen taajama-aste on 53,0 %.[9] Savitaipaleen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Savitaipaleen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 829 asukasta.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipaleen alueella on merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta: Kuolimojärven alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ajalta 3000 - 1600 eaa.,[11] Ruuniemen kalliomaalausja Niinivuoren kalliomaalaus, joka on ajoitettu kivikaudelle.

Varsinainen Savitaipaleen pitäjä perustettiin vuonna 1639.[11]

Kustaa III:n sodan jälkeen venäläiset rakennuttivat Kärnäkoskelle vuosina 1791–1793 linnoituksen Pietarin puolustukseksi osana Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää.

Vuonna 1918 Savitaipaleen taistelut päättyivät punaisten vetäytymiseen.

Nykyinen Savitaipaleen kirkko on valmistunut vuonna 1924. Sitä ennen kunnassa ehti olla peräti kuusi kirkkoa, joista yksi paloi salaman sytyttämänä ja yksi tuhoutui vuoden 1918 taisteluissa.[12]

Talvisodan aikana Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli, piispa, lääninhallitus ja Viipurin hovioikeus siirtyivät Savitaipaleelle evakkoon. Kirkko toimi hajalleen sijoitettujen siirtokarjalaisten tuomiokirkkona.[12][13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipaleen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Kimmo Kainulainen.[14] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1098 työpaikkaa. Niistä 18% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 66% palveluissa ja 14% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3%).[15]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Savitaipaleen Osuuspankki, metalliteollisuuden alihankintatöitä tekevä Savira Oy ja Koneyhtymä Juopperi.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Savitaipaleen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			5 248
1985			4 930
1990			4 799
1995			4 601
2000			4 396
2005			4 126
2010			3 863
2015			3 613
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Savitaipaleella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

• Savitaipaleen seurakunta (liitetään uuteen Taipaleen seurakuntaan 2019)

Uusi Taipaleen seurakunta toimii myös Lemin ja Taipalsaaren kuntien alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Savitaipaleen alueella toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.[19]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipaleella on kaksi perusopetusta antavaa koulua: Savitaipaleen koulukeskus (luokat 1–9 ja lukio) sekä Heituinlahden koulu (luokat 1–6). Kirkonkylälle rakennettiin vuosina 2010–2012 uusi koulukeskus, johon sisältyvät luokat 1–9 ja lukio.

Tunnettuja savitaipalelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Toimi Alatalo (1929–2014), viestihiihton olympiakultamitalisti
• D. E. D. Europaeus (1820–1884), kielitieteilijä ja kansanrunouden kerääjä
• Matti Kyllönen (s. 1949), urheilutoimittaja ja formulaselostaja
• Jonni Myyrä (1892–1955), kaksinkertainen keihäänheiton olympiavoittaja
• Väinö Rautio (1894–1974), taidemaalari
• Viljo Savikurki (1905–1975), kuvanveistäjä
• Reijo Tossavainen (s. 1948), entinen kansanedustaja (Perussuomalaiset)
• Mirja Hietamies-Eteläpää (1931-2013), hiihdon olympiakultaa viestissä ja hopeaa henkilökohtaisella matkalla
• Matti Niemi (s. 1958), Itä-Suomen yliopiston siviilioikeuden professori

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipaleen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla härkäpavuista ja sianlihasta keitetty papurokka, puolavelli eli puolukkavelli sekä uunimunavoi.[20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Kärnäkosken linnoitus
• Savitaipaleen kirkko
• Luettelo Savitaipaleen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kuntavaalit 2017, Savitaipale Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
7. ↑ Savitaipale Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
8. ↑ Natura 2000 -alueet - Kaakkois-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
11. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Historiaa Savitaipale. Viitattu 21.1.2018.
12. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kirkko Savitaipaleen seurakunta. Viitattu 4.2.2018.
13. ↑ Jaakko Ripatti ja muut: Viipurin hiippakunta, sota ja siirtoseurakunnat 1939-1949 Kotimaa. 2015. Viitattu 4.2.2018.
14. ↑ Savitaipale valitsi kunnanjohtajaksi aluetieteen huippuosaajan — tohtoriksi Kimmo Kainulainen väitteli kulttuuripääoman taloudellisesta merkityksestä Etelä-Saimaa. 23.2.2017. Viitattu 21.1.2018.
15. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
16. ↑ Alueen Savitaipale yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta
20. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 110. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Jurvanen P., Paakkinen M., Savolainen H.: Isien taival: Savitaipale 1639–1989. Savitaipaleen kunta, Savitaipaleen srk. 1989. ISBN 952-90-0757-4.
• Murto, T. G: Savitaipaleen pitäjän historia. Lappeenranta 1939

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savitaipale Wikimedia Commonsissa

• Savitaipaleen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Savitaipaleen avainluvut
• goSaimaa.com-matkailusivusto

[Näytä] n • k • m Etelä-Karjalan maakunnan kunnat

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Luokka: 

• Savitaipale