Siikalatva

Siikalatva

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Siikalatva
Siikalatva.vaakuna.svgSiikalatva.sijainti.suomi.2009.svg
sijainti
Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto sijaitsee Siikalatvalla.
Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto sijaitsee Siikalatvalla.
Sijainti64°16′N, 025°52′E
MaakuntaPohjois-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaHaapaveden-Siikalatvan seutukunta
Hallinnollinen keskusPulkkilan kirkonkylä
Perustettu2009
KuntaliitoksetKestilä (2009)
Piippola (2009)
Pulkkila (2009)
Rantsila (2009)
Kokonaispinta-ala2 229,18 km²
37:nneksi suurin 2019 [1]
– maa2 172,94 km²
– sisävesi56,24 km²
Väkiluku5 301
165:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys2,44 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.15,6 %
– 15–64-v.56,2 %
– yli 64-v.28,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä99,2 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut0,8 %
Kunnallisvero22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaPauli Piilma
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • PS
20
4
2
1
www.siikalatva.fi
Siikalatva on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Toimintansa se aloitti vuoden 2009 alussa, kun Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat liittyivät yhdeksi kunnaksi.[7][8] Kunnassa asuu 5 301 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 229,18 km2, josta 56,24 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,44 asukasta/km2.
Kunnan hallinnollinen keskus on Pulkkilan kirkonkylä.[9]
Siikalatvan naapurikuntia ovat Haapavesi, Kajaani, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Pyhäntä, Raahe, Siikajoki ja Vaala.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikalatvan alueella oli asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt Mulkuasta ja Piippolasta sekä eri puolilta kuntaa on löydetty kivikautisia esineitä. Seudun esihistorialliseen asutukseen viittaavat myös kirkkojen tapaiset kivilatomukset ja jättiläisten haudoiksi nimetyt kiviröykkiöt, joita on tavattu kunnan alueella useita.[10]
Vakinaisesti alue asutettiin kuitenkin vasta 1500-luvun puolimaissa, jolloin Siikajokivartta sisämaahan päin leviävä asutus ulottui seudulle. Samoihin aikoihin alueelle tuli uudisasukkaita myös Savosta. Savolaisten voimakkaan uudisasutuksen vuoksi aluetta ruvettiin kutsumaan Siikasavoksi. Suomalaisten tulo pakotti alueella olleen saamelaisasutuksen siirtymään pohjoisen suuntaan. 1500-luvun lopulla pääasiassa itärajan tuntumassa käydyn Pitkä vihan aikana vienankarjalaisten hävitysretket ulottuivat Siikalatvan seuduille asti. Tämä rajoitti alueen väestömäärän kehittymistä. Myöhemmin 1700-luvun alussa saapui alueelle Savosta ja KainuustaOulujärven takaa pakolaisia, jotka etsivät turvapaikkaa ryöstö- ja hävitysretkiä tekeviltä Vienankarjalaisilta. Alueen väestö sai toimeentulonsa pääasiassa kaski- ja vuoroviljelystä. Taloissa oli myös lampaita ja lehmiä runsaasti.[10]
Siikalatvan alue kuului aluksi hallinnollisesti Saloisten suurpitäjään. Siikajoki erotettiin 1689 itsenäiseksi pitäjäksi. Siikalatvan alue liitettiin tuolloin Siikajokeen. Pulkkila oli saanut jo kappeliseurakunnan oikeudet 1617. Rantsila pyrki itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1600-luvun lopussa, mutta alueen katsottiin olevan tuolloin liian pieni omaksi seurakunnaksi. Vuonna 1769 Piippolasta tuli Siikajoen alaisen Pulkkilan kappelin saarnahuonekunta. Vuonna 1845 Siikajoki jaettiin kahtia, jolloin muodostui Piippolan kirkkoherrakunta, johon Pulkkila ja Kestilä kuuluivat kappeleina.[10]
Siikalatvan alueen ensimmäinen kirkkohuone rakennettiin noin 1620-luvulla Siikasavon silloiseen pääkylään Sipolaan. Tämä saarnahuone tuhoutui ilmeisesti jo seuraavalla vuosikymmenellä. Rantsilan ensimmäinen varsinainen kirkko rakennettiin 1671. Nykyinen Rantsilan kirkko valmistui vuonna 1785 pohjalaisen kirkonrakentajan Simo Jylkkä-Silvénin johdolla. Kirkko uusittiin 1907Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1957–1958 ja 1983–1984. Ensimmäinen Pulkkilan kirkkolienee rakennettu vuonna 1671. Toinen kirkko rakennettiin 1768–1769. Se purettiin uuden kirkon tieltä, joka rakennettiin vuosina 1908–1909. Piippolan kirkko rakennettiin myös Simo Jylkkä-Silvénin johdolla vuosina 1768–1770. Kestilään kirkko rakennettiin vasta vuosina 1854–1855.[10]
Pulkkilan tärkein liikennereitti oli pitkään Savosta Ouluun johtanut tie, joka toi myös Suomen sodan alueelle. Revonlahden voittoisan taistelun jälkeen Suomen kenttäarmeija eteni J.A. Sandelsin johdolla kohti etelää ja voitti 2. huhtikuuta 1808 Pulkkilan taistelussa eversti Obuhovin johtamat venäläiset.[10]

Kestilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kestilä erotettiin Piippolasta 1867 ja itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli 1871. Kestilän asukasluku kasvoi 1900-luvun alusta 2 640 1950-luvulle 3 600. Sen jälkeen alkoi väestön väheneminen, joka pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin väkiluku vakiintui 2 200 asukkaan tienoille.[10] Vuonna 2008 kunnan väestömäärä oli tippunut 1574. Kestilän elinkeinoelämänkehittymistä hidastivat syrjäinen sijainti ja huonot liikenneyhteydet. Teollisuustoiminta oli kunnassa vähäistä.[10]

Piippola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piippola itsenäistyi Siikajoesta itsenäiseksi kunnaksi 1865. Laajan Piippolan seurakunnan väkiluku oli vuonna 1860 noin 6 400 henkeä, joista varsinaiseen Piippolan alueella asui noin kolmannes. Kestilä itsenäistyi kirkollisesti 1871, Pulkkila 1907 ja Pyhäntä 1909. Aluemenetysten jälkeen Piippolan väkiluku oli 1910 enää 1904. Piippolan asukasluku pysyi 1920-luvulta 1960-luvulle 2 100:n tienoilla. Tämän jälkeen väestö alkoi vähetä elinkeinorakenteen yksipuolisuuden vuoksi. Vuonna 1970 asukkaita oli 1893 ja 1980 enää 1 510.[10]Vuonna 2008 väkiluku oli enää vain 1 251 asukasta.

Pulkkila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulkkilan kunta itsenäistyi 1867 ja seurakunta vasta 1899. Ensimmäinen kirkkoherra tosin saatiin vasta 1907. Pulkkilan väkiluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1920asukkaita oli 2 119 ja vuonna 1950 2 505. 1950-luvulla poismuutto käänsi kunnan asukasluvun laskuun, joka pysähtyi vasta 1970-luvun lopulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 2 105.[10]Väkiluku kääntyi kuitenkin uudelleen laskusuuntaan ja vuonna 2008 kunnassa oli 1 569 asukasta.

Rantsila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantsilan kunta perustettiin 1867 ja 1873 Rantsilasta tuli oma seurakunta. Rantsilan asukasluku kasvoi 1920-luvulta 1950-luvulle tasaisesti. Vuonna 1952 asukkaita oli 3 861. Tämän jälkeen alkoi väestön vähenemisen kausi, joka päättyi vasta 1980-luvun alussa. Vuoden 1983 alussa kunnan asukasluku oli 2 474.[10] Rantsilan asukasluku alkoi jälleen vähetä tasaisesti ja vuonna 2008 asukkaita 2001.

Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 olivat Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdistyneet Siikalatvan seurakunnaksi.[11] Rantsilan seurakunta liittyi yhdistyneeseen seurakuntaan vuonna 2008.[12]
Vuonna 2007 selvitettiin kuntaliitosta, joka olisi kattanut saman alueen. Tässä kunnassa olisi ollut noin 8 000 asukasta. Selvitys aloitettiin talvella 2007, ja mahdollinen yhdistyminen olisi tapahtunut 2009. Kesäkuun 2007 alussa Pyhännän kunta päätti irtautua liitossuunnitelmista. Myös Pulkkilan kunnanvaltuusto hylkäsi tämän kuntaliitosesityksen äänin 11–6 heinäkuussa 2007. Loput kolme kuntaa olivat jo tuolloin liitoksen kannalla.[13]
25. helmikuuta 2008 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnanvaltuustot hyväksyivät uuden kuntaliitosesityksen. Rantsilassa esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 16–3, mutta muut valtuustot hyväksyivät esityksen yksimielisesti. Uusi kunta saa valtiolta yhdistymistukea 7,45 miljoonaa euroa.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880-1970 ja viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Siikalatvan väestönkehitys 1880–2015
VuosiAsukkaita
1880
  
9 658
1890
  
10 974
1900
  
11 672
1910
  
9 401
1920
  
9 967
1930
  
10 845
1940
  
11 004
1950
  
12 081
1960
  
11 711
1970
  
9 905
1980
  
8 258
1985
  
8 219
1990
  
7 864
1995
  
7 684
2000
  
7 146
2005
  
6 688
2010
  
6 179
2015
  
5 677
Lähteet: Vuodet 1880–1970[14] ja 1980–2015 Tilastokeskus.[15]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikalatva on Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksotasangon ja pohjoissavolaisen järviluonnon vaihettumisvyöhykkeen kunta. Sen maisemia hallitsevat loivapiirteiset kangasmaat ja laajat aapasuot.[10]
Kallioperä on vaihteleva. Yleisin kivilaji on graniitti. Alueella esiintyy myös dioriittia, migmatiitteja, porfyyrisia graniitteja ja granodioriitteja. Alueen itäosa kuuluu graniitti-gneissivyöhykkeeseen, jonka kivilajit ovat vahvasti suuntautuneita. Myös suogneissiä löytyy kunnan itäosasta. Kallioperä on lähes kaikkialla maaperän peittämä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve. Jokilaaksoissa esiintyy savi-, hiesu- ja hiekkakankaita, joita on otettu hyvin paljon viljelykäyttöön. Tärkein harjumuodostuma on kunnan keskiosasto poikki kulkeva matala Pulkkiharju ja siihen kuulua Piippolanharju, joka on osa Siilinjärveltä aina Raaheen asti ulottuvaa harjujaksoa.[10]
Siikalatvan maanpinta on länsiosassa tasaista lakeutta, joka nousee verkalleen itää ja etelää kohti. Koillisosassa on laajoja tasaisia suomaita, jotka kuuluvat Pelson suoalueeseen. Kunnan keskiosassa on selvästi vaihtelevampaa kankaremaata. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin 60–130 metriä.[10]
Alueen suuret joet ovat kunnan halki virtaava Siikajoki ja sen sivujoet, Neittävänjoki, Mulkuanjoki, Savaloja, Kurranoja, Kärsämänjoki ja Pyhännän puolelta alkunsa saava Lamujoki, joka virtaa kunnan keskialueella etelästä pohjoiseen. Siikajoki tulvi helposti maaston tasaisuuden ja runsaiden ojitusten vuoksi. Tulvien estämiseksi rakennettiin Uljuan tekojärvi, joka sijaitsee kunnan keskiosassa. Uljuan tekojärvellä sijaitsee Vattenfall Oy:n Tulisaaren vesivoimala. Siikalatvan suurimmat luonnonjärvet ovat Kivijärvi, Viitastenjärvi, Kurranjärvi ja Mankilanjärvi. Muut järvet ovat pieniä umpeen kasvavia suolampia, kuten Kangasjärvi ja Mulkuanjärvi.[10]
Yli puolet kunnan maa-alasta on suota. Suurimpia soita ovat Tahkoneva, Puronneva, Kurunneva, Houruneva, Hirvirimpi ja Parkkisenrimpi. Oudonrimmen ja Törmäsenrimmen alueet ovat soidensuojelualueita.[10] Siikalatvan sijaitsi vuoteen 2002 asti keskellä Suomea. Maanmittaushallituksen vuonna 1958 tekemien mittausten mukaan Suomen keskipiste oli Leskelän kylässä nelostien varrella.[10] Vuonna 2002 voimaan astuneiden aluevesirajojen muutosten vuoksi keskipiste kuitenkin siirtyi 24,5 kilometriä etelämmäksi Kärsämäenkuntaan.[16]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

puoluevaltuutetutäänet
lukumäärämuutoslukumääräosuusmuutos (%-yks.)
Keskusta20Nousua 11 73767,5 %Laskua 1,6
SDP4Nousua 339715,4 %Nousua 4,0
Vasemmistoliitto2Muuttumaton 01877,3 %Nousua 0,4
Perussuomalaiset1Laskua 41716,6 %Laskua 5,9
Vihreä liitto0Muuttumaton 0803,1 %Nousua 3,1
Yhteensä272 572100 %
Lähde: Yle.fi | Siikalatva - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle[6]
Vuoden 2017 kuntavaaleissa Keskustan säilytti asemansa Siikalatvan valtapuolueena, voittaen yhden lisäpaikan kunnanvaltuustoon. Keskustan kannatus laski vuoden 2012 vaaleista, mutta puolue lisäsi paikkamääräänsä sillä muut puolueet eivät tällä kertaa muodostaneet vaaliliittoja. Keskusta oli suurin puolue kaikilla äänestysalueilla lukuun ottamatta Piippolaa, jossa SDP oli suurin puolue saaden 47,2% hyväksytyistä äänistä. Yhteensä SDP sai neljä paikkaa, lisäten paikkamääräänsä kolmella. Vasemmistoliitto säilytti kaksi valtuustopaikkaansa, kun Perussuomalaiset taas hävisivät viidestä paikastaan neljä. Vihreät saivat 3,1 prosentin kannatuksen, mutta eivät saaneet yhtään paikkaa valtuustoon. Siikalatvan ääniharava oli Keskustan Seija Junno 130 äänellä. Kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 57,8%, nousten vuoteen 2012 verrattuna 0,9%-yksikköä. [6]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulkkilan kellotapuli (C. L. Engel, 1809)

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikalatvan kunnassa sijaitsee kaksi toisen asteen oppilaitosta, Siikalatvan lukio sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Siikalatvassa oli 5 447 asukasta, joista 2 581 asui taajamissa, 2 907 haja-asutusalueilla ja 26 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Siikalatvan taajama-aste on 47,7 %.[29] Siikalatvan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[30]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Pulkkilan kirkonkylä776
2Rantsilan kirkonkylä773
3Kestilän kirkonkylä516
3Piippolan kirkonkylä516
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Siikalatvassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]
  • Siikalatvan seurakunta
    • Kestilän kappeliseurakunta
    • Piippolan kappeliseurakunta
    • Pulkkilan kappeliseurakunta
    • Rantsilan kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Pyhännän kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Siikalatvan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[32]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Siikalatvan kunnan nykyisellä alueella.[31]

Tunnettuja siikalatvalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös rock-yhtye Kolera on lähtöisin Siikalatvalta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingistä Utsjoelle johtava valtatie 4 (E75) ja Iisalmesta Raaheen johtava kantatie 88 risteävät Siikalatvan kuntakeskuksessa. Myös Kokkolasta Kajaaniin johtava valtatie 28 kulkee lyhyen matkan Siikalatvan eteläosassa.
Siikalatvalle ei ole rautatieyhteyttä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ruukissa, Vaalassa ja Vihannissa. Lähin lentoasema on Oulunsalossa sijaitseva Oulun lentoasema. Lähimmät satamat sijaitsevat Oulussa ja Raahessa.

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Siikalatva - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu 26.4.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 6.5.2017.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pohjois-Pohjanmaalle tulee uusi Siikalatvan kunta YLE Uutiset. 25.2.2008 kello 21:37. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.2.2008.
  8. ↑ Murtovaara, Helge: Siikalatvan kunta syntyi mutinoitta. Kunnanvaltuustojen puheenjohtajat luottavat uuden kunnan mahdollisuuksiin. Kaleva, 26.2.2008, nro 56, s. 7. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356.
  9. ↑ Siikalatvan kunnan perustaminen. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus (PDF) (s. 10) siikalatva.fi. 8.2.2008. Viitattu 26.2.2008.
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k l m n o p Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  11. ↑ http://www.siikalatvanseurakunta.fi/historia.html
  12. ↑ http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/6CB3F92F873DE7D3C225735A003FF744?opendocument&lang=FI
  13. ↑ Siikalatvan kunta jäi haaveeksi Kaleva.plus. 9.7.2007. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 26.2.2008.
  14. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) (sivut 270-280) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 14.7.2018.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  16. ↑ MTV3.fi: Suomen keskipiste siirtyi etelämmäksi 20.03.2002
  17. ↑ Siikalatvan seutukunta Suomen keskipiste (luettu 29.11.2008)
  18. ↑ Siikalatvan seurakunta Kirkot (luettu 29.11.2008). Myös Pyhännän kirkko kuuluu Siikalatvan seurakuntaan, vaikka Pyhäntä onkin itsenäinen kunta.
  19. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Rantsilan kulttuuripolku (luettu 29.11.2008)
  20. ↑ Rantsilan kunta Palvelut: Kulttuuri: Nähtävyydet (luettu 29.11.2008)
  21. ↑ Museovirasto Rakennettu kulttuuriympäristö : Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo : Pulkkila : Pulkkilan pappila (luettu 29.11.2008)
  22. ↑ Kirjastovirma Pulkkila: Suomen sota (luettu 29.11.2008)
  23. ↑ Keskipiste Kairanmaatalo
  24. ↑ Museovirasto Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo – Pulkkilan pappila (luettu 29.11.2008)
  25. ↑ Pulkkilan kunta Esite – Nähtävyydet (luettu 29.11.2008)
  26. ↑ Museovirasto Rakennettu kulttuuriympäristö : Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo : Kestilä : Kestilän kirkkoympäristö (luettu 29.11.2008)
  27. ↑ Pyhännän metsätietokeskus Pulkkila (luettu 29.11.2008)
  28. ↑ ymparisto.fi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus: Rantsila, Kurunneva (luettu 29.11.2008)
  29. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  30. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  31. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  32. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)