Siuntio

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Siuntio Sjundeå
vaakuna	sijainti
Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa.
Sijainti	60°08′15″N, 024°13′40″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Siuntion asemanseutu
Pinta-ala ilman merialueita	249,94 km² 249:nneksi suurin 2019
Kokonaispinta-ala	266,11 km² 267:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	241,1 km²
– sisävesi	8,84 km²
– meri	16,17 km²
Väkiluku	6 133 155:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	25,44 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	20,3 %
– 15–64-v.	62,6 %
– yli 64-v.	17,0 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	65,8 %
– ruotsinkielisiä	29,1 %
– muut	5,1 %
Kunnallisvero	21,50 % 71:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Juha-Pekka Isotupa
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021[6]  • RKP  • Kok.  • Vihr.  • SDP  • Vas.  • Ps.	8 8 5 3 2 1
www.siuntio.fi

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 133 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,11 km², josta 25,01 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 25,44 asukasta/km².

Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 65,8 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,1 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan.

Sisällysluettelo

• 1Historia
  • 1.1Kuntaliitos
• 2Maantiede
  • 2.1Kyliä
  • 2.2Taajamat
• 3Väestönkehitys
• 4Seurakunnat
  • 4.1Entiset seurakunnat
• 5Nähtävyyksiä
  • 5.1Keskiaikainen rakennusperintö
• 6Liikenne
• 7Urheilu
• 8Muuta
• 9Katso myös
• 10Lähteet
• 11Aiheesta muualla

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakaudella Siuntion asutus oli harvahkoa. Vanhimmat talot ovat sijainneet Tjusträskin lähistöllä. Kylien nimiä ovat olleet mm. Karhu (nyk. Karuby), Purnu (nyk. Purnus) ja Kyynärä (nyk. Kynnar). Länsi-Siuntion jokivarsilla on myös ollut asutusta, kuten myös Siuntion etelä- ja pohjoisosissa. Pohjois-Siuntion rautakautinen asutus on liittynyt Lohjan keskuksiin, jonne myös alueen paikannimet viittaavat. Esimerkiksi nykyisin ruotsalaiseen muotoon taivutettu Aiskos viitannee Lohjan Askolaan ja Veijans Lohjan Veijolaan.[7]Siuntiossa sijaitsee myös rautakautinen Skällbergetin muinaislinna.

Siuntion, kuten muunkin Uudenmaan, ruotsinkielinen väestö on peräisin 1200- ja 1300-luvun ruotsalaisten kolonisaatiosta. Ruotsalaiset tulivat Siuntioon ilmeisesti Siuntionjokea pitkin ja vähä vähältä asuttaneet koko pitäjän. Siuntion ruotsinkielinen asutus on nuorempaa kuin vastaavat asutus Inkoossa ja Karjaalla tai Kirkkonummella. Siuntion asuttaneet ruotsalaiset olivat pääosin kotoisin Sveanmaalta, mutta joukossa on ollut väkeä myös Smoolannista.[7] Lisäksi Siuntioon on muuttanut aikojen saatossa väkeä esimerkiksi Virosta ja Liivinmaalta.^lähde?

Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[8] Kunnassa on myös kaksi linnoiksi kutsuttua kartanoa 1400-luvulta, Suitian kartano ja Sjundbyn kartano. Toisen maailmansodan jälkeen Siuntion eteläkärki kuului Porkkalan vuokra-alueeseen.[9]

Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi 9. marraskuuta 2011 vuoden 2013 alusta voimaantulevaksi tarkoitetun kuntaliitoksen Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa.[10] Valtuuston kokouksessa 23. huhtikuuta 2012 oli määrä antaa lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8. helmikuuta 2012 julkaisemasta ehdotuksesta kuntarakenteeksi, mutta sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota,[11] sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siuntio sijaitsee meren rannalla Helsingin länsipuolella.[9] Sen naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti.

Osittain tai kokonaan Siuntion alueella sijaitsevia Natura-kohteita ovat Pytbergin tammimetsä, Torsgårdin metsän arvokas vanhan metsän kohde, Meiko - Lappträsk alue Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita kattava kohde; Siuntionjoki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.[12]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annila, Järvinummi, Kahvimaa, Kirkonkylä, Lappers, Myllykylä, Niemenkylä, Raivio, Siuntio, Sunnanvik, Störsvik, Uusikylä, Yövilä.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Siuntiossa oli 6 146 asukasta, joista 2 952 asui taajamissa, 3 109 haja-asutusalueilla ja 85 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Siuntion taajama-aste on 48,7 %.[13] Siuntion taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[14]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Siuntion asemanseutu	2 293
2	Siuntion kirkonkylä	354
3	Störsvik	268
4	Saarlammi*	26
5	Lohjan keskustaajama*	11

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lohjan keskustaajama ulottuu pääosin Lohjan kaupungin ja Saarlammin taajama Kirkkonummen kunnan alueelle.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siuntiossa oli vuoteen 1980 asti ruotsinkielinen enemmistö. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Siuntion väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			3 600
1985			3 982
1990			4 221
1995			4 445
2000			4 853
2005			5 422
2010			6 104
2015			6 182
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Siuntiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

• Siuntion suomenkielinen seurakunta
• Sjundeå svenska församling

Nämä seurakunnat muodostavat Siuntion seurakuntayhtymän (ruots. Sjundeå kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Siuntion alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[17]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Siuntion kunnan nykyisellä alueella.[16]

• Siuntion seurakunta (ruots. Sjundeå församling, jaettu Siuntion suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 2000)

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikainen rakennusperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjundbyn linna

• Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa.

• Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.

• Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[18] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siuntion rautatieasema

Siuntio sijaitsee Rantaradan varrella. Siuntion rautatieasema on ollut maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Y-junien pääteasema, jolloin lähijunaliikenne Inkoon ja Karjaan välillä lakkasi.[19]

Siuntio liittyi HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alussa turvatakseen lähijunaliikenteen jatkumisen. Siuntion kunnanvaltuusto päätti asiasta 30. tammikuuta 2017.[20]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjundeå IF pelaa sekä miesten että naisten käsipallon pääsarjassa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan neuvostoliittolaismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.

Siuntion pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunalaatikko, suolasilakat, kuoriperunat ja sipulilla höystetty valkokastike.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Siuntion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kuntavaalit 2017, Siuntio Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
7. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 38-39. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
8. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
9. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Meren rannalla metropolialueen äärellä Visit South Coast Finland. Viitattu 25.1.2018.
10. ↑ Siuntio ja Nummi-Pusula päättivät liittyä Lohjaan Helsingin Sanomat 9.11.2011
11. ↑ Uusi Lohja syntyy ilman Siuntiota Länsi-Uusimaa 24.5.2012, viitattu 30.6.2012
12. ↑ Natura 2000 -alueet - Uusimaa (ja linkitetyt sivut) Ympäristö. Viitattu 25.2.2018.
13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
16. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
17. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
18. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
19. ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Siuntio.pdf
20. ↑ Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. 30.1.2017. Viitattu 31.1.2017.
21. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 63. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siuntio Wikimedia Commonsissa

• Siuntion kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Siuntion avainluvut
• Yle Elävä arkisto/Arkivet: Ruotsinkielistä materiaalia Siuntiosta

Näytä

Pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja Helsingin seutukunta

[Näytä] n • k • m Uudenmaan maakunnan kunnat

Näytä

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Luokka: 

• Siuntio