Sodankylä

Sodankylä

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sodankylä on myös Maj Karma -yhtyeen albumi.
Sodankylä
Sodankyla.vaakuna.svgSodankylä.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sodankylän keskustaa
Sodankylän keskustaa
Sijainti67°25′00″N, 026°35′35″E
MaakuntaLapin maakunta
SeutukuntaPohjois-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskusSodankylän kirkonkylä
Perustettu1893
Kokonaispinta-ala12 415,40 km²
toiseksi suurin 2019 [1]
– maa11 691,64 km²
– sisävesi723,76 km²
Väkiluku8 442
116:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys0,72 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.13,5 %
– 15–64-v.61,1 %
– yli 64-v.25,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,0 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– saamenkielisiä1,6 %
– muut1,3 %
Kunnallisvero20,00 %
250:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaViljo Pesonen[6]
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • Vihr.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
11
5
4
2
2
2
1
www.sodankyla.fi
Sodankylä (sukunimestä, ei sanasta "sota",[8] pohjoissaameksi Soađegilli) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnankeskiosassa. Kunnassa asuu 8 442 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 12 415,40 km2, josta 723,76 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,72 asukasta/km2.
Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta heti naapurikuntansa Inarin jälkeen.[9] Muita naapurikuntia ovat Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski.
Sodankylässä on 1 580 vapaa-ajan asuntoa.[10] Sodankylässä sijaitsee muun muassa Jääkäriprikaati sekä Sodankylän keskustasta noin kuusi kilometriä etelään Sodankylän geofysiikan observatorio (lyh. SGO). SGO:n kanssa samalla alueella toimii Ilmatieteen laitoksen yksikkö, Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus[11][12].

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa vuonna 1983 perustetusta Urho Kekkosen kansallispuistosta sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Puistossa sijaitseva Sokosti on kunnan korkein maastonkohta. Lisäksi Sompion luonnonpuisto ja osa Saariselän tunturialueesta ovat Sodankylän alueella. Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee myös osittain Sodankylän kunnan alueella. Luostolla on mahdollisuus talven laskettelu- ja hiihtomahdollisuuksien lisäksi nauttia kesällä muun muassa erilaisista musiikkitapahtumista. Luosto on tullut tunnetuksi myös lähettyvillä sijaitsevasta Lampivaaran ametistikaivoksesta.
Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat myös Suomen suurimpiin lukeutuvat tekojärvet Lokka ja Porttipahta, jotka rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla vastaamaan kasvavan sähköntarpeen kysyntään. Tekojärvien suunnittelu aloitettiin 1950-luvulla, Lokka valmistui vuonna 1967 ja Porttipahta oli valmis 1980-luvulle tultaessa[13][14]. Tekoaltaat yhdistää Vuotson kylän läpi kulkeva Vuotson kanava.[15] Lokan tekojärven alle jäi Suomen siihen saakka suurin suo Posoaapa sekä Mutenian, Korvasen ja Rieston kylät.
Pääosa Sodankylästä kuuluu Kemijoen vesialueeseen ja sen alueella virtaavat myös Kemijoen suuret sivujoet Luiro ja Kitinen. Aivan kunnan pohjoisosasta saavat alkunsa Venäjän puolelle virtaavat Lutto ja Jaurujoki.
Sodankylän kunnan alueella on myös lukuisia luontopolkuja, mm.
  • Ilmakkiaavan soidensuojelualue[16]
  • Kieringin kyläkävelyreitti
  • Lokan luontopolku
  • Luoston vaelluspolku
  • Pappilanniemen luontopolku
  • Peurasuvannon lintureitti
  • Pyhä-Luoston kansallispuiston reitit
  • Ruijan polku
  • Tankavaaran luontopolut
  • Ukko-Luoston tunturipolku
  • Unarin luontopolku
  • Urho Kekkosen kansallispuiston reitit
  • Viiankiaavan luontopolku[17]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylässä, kuten muuallakin Lapissa, on subarktinen ilmasto. Talvi on pitkä, kylmä ja luminen ja kesä on lyhyt ja leuto, mutta golfvirran ja lauhojen lounaistuulien ansiosta etenkin talvet ovat leudompia kuin muualla vastaavilla leveyspiireillä mantereisessa ilmastossa.[18] Talvi kestää noin seitsemän kuukautta; pysyvä lumi sataa keskimäärin 23.10. ja sulaa keväällä 16.5., mikä tarkoittaa että talvi on jopa yli 4 kuukautta pidempi kuin Etelä-Suomessa, mutta jonkin verran lyhyempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.[19] Sadanta on melko vähäistä, keskimäärin 507 mm vuodessa. Sateisin kuukausi on heinäkuu (63 mm) ja kuivin huhtikuu (28 mm).
Terminen kesä, jolloin lämpötila on pysyvästi +10 asteen yläpuolella, alkaa keskimäärin 8.6. ja päättyy 24.8.[20] Helteitä esiintyy keskimäärin noin 6 kertaa kesässä.[21] Kesä on jopa kuukauden pidempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.
Sodankylän pakkasennätys on tammikuussa 1999 mitattu −49,5 °C ja korkein mitattu lämpötila +31,8 °C heinäkuulta 2018.[22]
Sodankylän ilmastotilastoa
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)−9,5−8,1−2,43,510,116,719,616,510,32,9−3,8−7,4ka.4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)−18,7−18,1−13,1−6,70,56,59,77,22,5−2,7−10,8−16,5ka.-5
Vrk:n keskilämpötila (°C)−13,5−12,7−7,5−1,35,311,614,511,76,20,1−7,1−11,7ka.-0,4
Sademäärä (mm)342930294156746649463934Σ527
Auringonpaistetunnit (h/d)024789864210ka.4,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,5
−18,7
−8,1
−18,1
−2,4
−13,1
3,5
−6,7
10,1
0,5
16,7
6,5
19,6
9,7
16,5
7,2
10,3
2,5
2,9
−2,7
−3,8
−10,8
−7,4
−16,5
S
a
d
a
n
t
a		34
29
30
29
41
56
74
66
49
46
39
34

Lähde: [23][24]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylän vanha kirkko.
Sodankylässä on vietetty vuodesta 1986 lähtien vuosittaiset kansainväliset Sodankylän elokuvajuhlat (engl. Midnight Sun Film Festival). Sodankylän Tankavaarassa järjestetään joka kesä kansainväliset kullanhuuhdontakilpailut. Vuodesta 1973 vuoteen 1994 Sodankylässä järjestettiin kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälistä kesätapahtumaa Jutajaisia. Vuonna 1995 pitopaikka vaihtui Rovaniemelle.
Luostolla järjestettiin 2002-2017 loppukesäisin LuostoClassic -niminen tapahtuma, joka keskittyi klassisen musiikin tarjontaan.
Sodankylä-talossa sijaitsevassa Museo-galleria Alariestossa on nähtävillä Andreas Alarieston maalauksia ja taideteoksia.
Lyhyen matkan päässä keskustassa, Kitisen ja Jeesiöjoen risteyskohdassa sijaitsee Sodankylän kotiseutumuseo, joka esittelee alueen talonpoikaisajan elämää.
Sodankylän merkittävimpiin rakennuksiin kuuluu vuonna 1689 rakennettu puinen Vanha kirkko ja vuonna 1859 valmistunut uudempi kivikirkko.
Sodankylän Vanha Kirkko on yksi Lapin vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Keski-Lapin väestöä varten. Kirkko entisöitiin 1926, ja vuosina 1992-1995 Museovirasto korjasi paanukatteen ja ulkoverhoilun. Vanha kirkko on säilyttänyt aitoutensa ja tunnelmansa läpi vuosisatojen. Kirkossa pidetään kesäisin hartaustilaisuuksia, ja se on suosittu vihkikirkkona.
Poro ja lappalainen -patsas on kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, joka kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja on hyvin harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.

Kaivostoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylässä harjoitetaan varsin runsaasti kaivostoimintaa. Kunnan alueella esimerkiksi toimi vuonna 1985 avattu kultaan keskittynyt Pahtavaaran kaivos, ja kunnan alueella toimii vuoden 2012 aikana kaupallisen tuotannon aloittanut Kevitsan kaivos.[25] Kevitsan kaivoksen avaamisen ansiosta Sodankylän muuttotappio on vihdoinkin kääntynyt muuttovoitoksi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Sodankylän väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
10 117
1985
  
10 490
1990
  
10 576
1995
  
10 736
2000
  
9 922
2005
  
9 216
2010
  
8 779
2015
  
8 782
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankylän uudempi kirkko.
Kirkonkylän ohella Sodankylän kuntaan kuuluvat seuraavat kylät.[27]
Aska, Hinganmaa, Jeesiö, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kukasjärvi, Lismanaapa, Lokka, Luosto, Madetkoski, Moskuvaara, Orajärvi, Petkula, Puolakkavaara, Purnumukka, Rajala, Raudanjoki, Riipi, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurunmaa, Syväjärvi, Tankavaara, Torvinen, Uimaniemi, Unari, Vaalajärvi, Vuojärvi ja Vuotso.
Lokan tekojärven alle jäivät Korvanen, Mutenia ja Riesto.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Sodankylässä oli 8 545 asukasta, joista 5 366 asui taajamissa, 3 054 haja-asutusalueilla ja 125 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sodankylän taajama-aste on 63,7 %.[28] Sodankylän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[29]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Sodankylän kirkonkylä5 166
2Sattanen200
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sodankylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jolla on siellä paikallisosasto[31] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Sodankylän rauhanyhdistys[32]. Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Lähetyshiippakuntaan kuuluva Elian seurakunta[33][34].
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Sodankylän helluntaiseurakunta[35], Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Sodankylän vapaaseurakunta[36] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Sodankylän adventtiseurakunta[37]. Lisäksi Sodankylässä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sodankylän alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[38]

Tunnettuja Sodankylässä syntyneitä tai asuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 5 päättyy Sodankylässä kiertoliittymään. Siinä se kohtaa valtatie 4:n, joka puolestaan jatkuu kohti Ivaloa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ yle.fi: Pesonen yksimielisesti Sodankylän kunnanjohtajaksi
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Sodankylä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Lapin pitäjien nimiä - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 16.3.2019.
  9. ↑ Pintaalat kunnittain 1.1.2009 web.archive.org. 25.3.2009. Viitattu 16.3.2019.
  10. ↑ Tilastokeskuksen tietoja Suomen kunnista – Sodankylä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
  11. ↑ Arktisten alueiden mittausta Sodankylässä, Ilmatieteen laitos, viitattu 11.10.2015
  12. ↑ Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, viitattu 11.10.2015
  13. ↑ Kemijoki Oy > Vesivoima > Voimalaitokset > Tekniset tiedot web.archive.org. 11.3.2014. Viitattu 16.3.2019.
  14. ↑ Kemijoki Oy > Kemijoki Oy > Historia web.archive.org. 21.8.2014. Viitattu 16.3.2019.
  15. ↑ Untitled web.archive.org. 20.9.2007. Viitattu 16.3.2019.
  16. ↑ Luontoon.fi - Ilmakkiaavan soidensuojelualue web.archive.org. 16.10.2014. Viitattu 16.3.2019.
  17. ↑ Luontoon.fi - Viiankiaavan soidensuojelualue web.archive.org. 16.10.2014. Viitattu 16.3.2019. 
  18. ↑ Ilmasto - Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 16.3.2019.
  19. ↑ Lumitilastot - Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 16.3.2019.
  20. ↑ http://www.fmi.fi/saa/tilastot_106.html
  21. ↑ Helletilastot - Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 16.3.2019.
  22. ↑ Uusi lämpöennätys Sodankylässä – yhtä lämmintä on ollut viimeksi yli 100 vuotta sittenYle Uutiset. Viitattu 16.3.2019.
  23. ↑ Climatological statistics for the normal period 1971–2000(englanniksi)
  24. ↑https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4
  25. ↑ Kevitsan kaivoksesta päätös, Ylen Lapin radio, 1.12.2009 (päiv. 3.12.2009)
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  27. ↑ Sodankylän kunnan sivut Sodankylän kunta. Viitattu 7.6.2008.
  28. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  29. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  30. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  31. ↑ Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 24.6.2011.
  32. ↑ Sodankylän Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
  33. ↑ Lapin luterilainen jumalanpalvelus ry Lapin luterilainen jumalanpalvelus ry. Viitattu 15.11.2011.
  34. ↑ Sodankylä: Elian seurakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 28.3.2013.
  35. ↑ Sodankylän helluntaiseurakunta Sodankylän helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  36. ↑ Sodankylän vapaaseurakunta Sodankylän vapaaseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  37. ↑ Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 24.6.2011.
  38. ↑ Lapin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 16.3.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)