Soini

Soini

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Soini
Soini.vaakuna.svgSoini.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Soinin kirkko.
Soinin kirkko.
Sijainti62°52′25″N, 024°12′20″E
MaakuntaEtelä-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaJärviseudun seutukunta
Hallinnollinen keskusSoinin kirkonkylä
Perustettu1868
Kokonaispinta-ala574,22 km²
198:nneksi suurin 2019 [1]
– maa551,95 km²
– sisävesi22,27 km²
Väkiluku2 085
260:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys3,78 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,2 %
– 15–64-v.55,6 %
– yli 64-v.28,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä99,2 %
– ruotsinkielisiä0,2 %
– muut0,6 %
Kunnallisvero21,75 %
49:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste6,7 % (2018)
KunnanjohtajaJuha Viitasaari
Kunnanvaltuusto21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • KD
 • Ps.
 • Kok.
11
5
3
2
www.soini.fi
Soinin kirkonkylää.
Soini on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Soinin kunta on noin 2 100 asukkaallaan[2] Karijoen ohella Etelä-Pohjanmaan pienimpiä kuntia. Etelä-Pohjanmaan korkein kohta, Raitamäki, sijaitsee Soinissa: Raitamäki on 240,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Soinissa on avoin langaton lähiverkko freedom ja Suomen ainoa vaivaisakka.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soinin naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Ähtäri.
Soinissa on paljon järviä, lampia, Jokia ja puroja.[7] Kunnan alue jakautuu Etelä-Pohjanmaan jokilaaksomaisemaa muistuttavaan läntiseen kankaremaahan ja karuja Suomenselän piirteitä sisältävään itäiseen mäkimaahan[8].
Kallioperä on pääasiassa gneissigraniittia, graniittia ja granodioriittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka on monin paikoin turpeenpeitossa. Kuninkaanjoen, Leväjoen ja Syväjoen laaksoissa on hiekkakankaita. Savikoita on vähän, laajin savialue on kirkonkylän luoteispuolella. Soinin vaihtelevat pinnanmuodot johtuvat kallioperän rakenteesta ja murrosvyöhykkeistä. Kunnan länsiosan kankaremaa liittyy Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin, mutta itäosan karu mäkimaa on tyypillistä Suomenselän aluetta. Alueen maaston on Etelä-Pohjanmaan ylävintä. Yli 200 metriin kohoavia kohoumia ovat muun muassa Löytynmäki ja Pirttimäki.[7]
Metsät peittävät yli 60 % Soinin pinta-alasta. Metsät ovat monin paikoin soistuneita. Suurimpia soita ovat muun muassa Sikosuo ja Matosuo, jonka yhteydessä on luonnonhoitometsä. Soinin ja Ähtärin raja-alueella oleva Iso Koirajärven harju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.[7]
Vedet virtaavat Soinin alueelta kolmeen suuntaan. Alueen pohjoisosan vedet kerää Kuninkaanjoki, joka laskee Lappajärveen ja edelleen Ähtävänjokea Pohjanlahteen. Kunnan itäosan vedet virtaavat Saarijärven reittiin ja Kymijoen vesistöalueeseen. Lounaisosan vedet kerääntyvät Ähtärinjärveen, josta ne purkautuvat Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Suurimmat järvet ovat Hankajärvi ja Iironjärvi kunnan itäosassa.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautakylä, Mäkelänkylä, Jokivarsi, Keisala, Kirkonkylä, Kukonkylä, Kuninkaanjoki, Laasala, Parviaisenkylä, Kolu, Ulvonkylä, Vehu ja Vuorenmaa.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Soinissa oli 2 114 asukasta, joista 986 asui taajamissa, 1 117 haja-asutusalueilla ja 11 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Soinin taajama-aste on 46,9 %.[9] Soinin taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Soinin kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 986 asukasta.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soinin alueelta tunnetaan vain muutamia esihistoriallisia löytöjä. Seutu pysyi pitkään erämaana, jossa kävivät niin satakuntalaiset kuin hämäläiset ja kyröläiset erämiehet. Keskiajalla Soinin seutu oli Pietarsaaren ja Pirkkalan pitäjien raja-aluetta. Rajapyykkinä olivat Iiron- ja Kuninkaankivi Iironjärven tienoilla. Vakinaisesti seudun asuttivat kuitenkin savolaiset, joille Soinin mäkiset ja järviset seudut olivat luonnollista laajentumisaluetta.[7]
Tervatalous oli merkittävät taustatekijä asutuksen laajenemiselle, sillä Soinin seutu oli merkittävää tervanpolttoaluetta aina 1700-luvulta1900-luvulle asti. Kunnan alueelta on löytynyt yli 500 tervahautaa ja myös sen paikannimistössä tervakulttuuriin liittyvät nimet ovat yleisiä.[7]
Soinin alueet ovat kuuluneet monen kunnan yhteyteen. Eteläisimmät kylät ovat kuuluneet Pirkkalaan, Ruoveteen, Keuruuseen ja Ähtäriin, pohjoiset taas Pietarsaaren, Lappajärveen ja Alajärveen. Vuonna 1784 perustettiin Lappajärveen kuulunut Soinin rukoushuonekunta, joka useiden alueliitosten jälkeen saavutti 1851 kunnan nykyisen laajuuden. Vuonna 1859 Soinista tuli Alajärven kappeliseurakunta ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1895. Soinin kunta perustettiin 1868.[7]
Talvisodassa kunkin pitäjän miehet pyrittiin sijoittamaan samaan joukko-osastoon. Soinilaisia sijoitettiin Jalkaväkirykmentti 30:een, jonka komppanianpäällikkönä toimi runoilija Yrjö Jylhä. He osallistuivat raskaisiin taisteluihin Taipaleenjoella.[11] Komppanian vahvuus oli 191 miestä, joista 70 kaatui ja noin 120 haavottui.[12] Kaikkiaan Soinin pitäjä menetti talvisodassa kaatuneina 84 miestä.[11]
Soinin asukasluku kasvoi vuosien 1900–1960 välisenä aikana 3 270 asukkaasta 4 447 asukkaaseen. 1960-luvulla väestö alkoi nopeasti vähentyä. 1980-luvun alussa asukkaita oli alle 3 000. Tuolloin muuttotappiovuodet päättyivät vähäksi aikaa ja kunnan asukasluku alkoi jälleen kasvaa. 1990-luvun alussa asukasluku alkoi jälleen laskea. Vuoteen 2011 kunnan asukasmäärä oli laskenut 2 374 asukkaaseen. Soini on Etelä-Pohjanmaan harvimmin asuttuja kuntia. Asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille kunnan länsiosiin. Ainoa taajama on kirkonkylä.[7]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soinin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sianlihaa ja ohraryynejä sisältävät rokkaperunat.[13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soinin kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Juha Viitasaari.[14] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 11 on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusalan perheyritys KM Rahti, urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut RH-Asennus Oy sekä raskaan kaluston perävaunuja ja autojen päällirakenteita valmistava Matec-Trailer Oy[15]
Katutekno Oy on asfalttialan yritys.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen.
Soinin väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
3 038
1985
  
2 959
1990
  
3 026
1995
  
2 925
2000
  
2 799
2005
  
2 614
2010
  
2 391
2015
  
2 224
2017
  
2 114
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Soinissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Soinin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[19]

Tunnettuja soinilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Soini Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 37–40. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  8. ↑ Suomenmaa-kirjasarja, osa 7 (1978), s. 133
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kahden runoilijan sota Pohjalainen. 2009. Viitattu 11.2.2018.
  12. ↑ Talvisodan sankarien muistomerkki Etelä-Pohjanmaan muisto. Viitattu 11.2.2018.
  13. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 153. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  14. ↑ Juha Viitasaari valittiin Soinin uudeksi kunnanjohtajaksi Ilkka. 20.6.2017. Viitattu 27.1.2018.
  15. ↑ Alueen Soini yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 27.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  16. ↑ Katuteknon kotisivut
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  20. ↑ Vuoden 2013 SM-kullan kunniakirja e-muotoisena

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)