Sonkajärvi

Sonkajärvi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sonkajärvi on myös järvi Rovaniemellä.
Sonkajärvi
Sonkajärvi.vaakuna.svgSonkajärvi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti63°40′10″N, 027°31′20″E
MaakuntaPohjois-Savon maakunta
SeutukuntaYlä-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskusSonkajärven kirkonkylä
Perustettu1922
Kokonaispinta-ala1 576,79 km²
68:nneksi suurin 2019 [1]
– maa1 465,92 km²
– sisävesi110,87 km²
Väkiluku3 969
199:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys2,71 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.13,3 %
– 15–64-v.56,8 %
– yli 64-v.29,9 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,8 %
– muut1,2 %
Kunnallisvero20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaSimo Mäkinen
Kunnanvaltuusto21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Vas.
 • Kok.
10
5
4
1
1
www.sonkajarvi.fi
Sonkajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 969 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 576,79 km2, josta 110,87 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 2,71 asukasta/km2. Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, ja Vieremä.
Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukevan kirkonkylä. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:nhenkilöjunayhteys pohjoiseen (Murtomäen suunta) ja etelään (Kauppilanmäen suunta). Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on ollut pääosin lannoituskoneiden ja Puolustusvoimien käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärvelle Iisalmesta/Iisalmeen koulujen lukuvuoden aikoina.
Kouluja on Sonkajärvellä (ala-aste, yläaste, lukio), Sukevalla. Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Komsor Oy,Sukevan vankila ja talotehdas Omatalo Oy joka sijaitsee Rutakolla.
Paikkakunnalla järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutakon hautausmaasta 1800-luvulla löydetty "väkäräksi vääntynyt" keihäänkärki.

Saamelaiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko Ylä-Savoa nimitetty v. 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset saamelaiset muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.[7]

Nimistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukevalla Lapin-Eskelilä, Vänninmäessä Lapinjoki ja Lapinjärvet. Rutakolla Lapinkoski ja Lapinmäki. (Nykyisen vesitornin ympäristö on Lapinmäen luoteispäässä.) Uurassa Petralampi, Vehmasjärvellä Kouta-Keino pikkujärvet. Asuinpaikkoja todettu Rutakolla, Kiltuanjärven rannalla ja Sukevan Lapinkylällä.

Eräilykausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400 - 1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui Säämingin seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 Täyssinän rauhassa alue liitettiin Ruotsiin. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi.

Uudisasutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1525 Iisalmen kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain veroluettelossa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. 1561 oli Huttusten sukukunnalla 2 taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 Kustaa Vaasa antoi asetuksen, joilla ei asuttu, kuuluivat Jumalalle, Kuninkaalle ja Ruotsin Kruunulle ja vakinaiset asukkaat näin voitiin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti Tavinsalmen pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen srk ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi, Lapinlahti, Nilsiä, Varpaisjärvi ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, Kilpisaaren ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi vuonna 1922 Iisalmen maalaiskunnasta. Sonkajärven seurakunta oli eronnut jo vuonna 1920.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Sonkajärven väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
6 716
1985
  
6 445
1990
  
6 030
1995
  
5 671
2000
  
5 272
2005
  
4 951
2010
  
4 671
2015
  
4 278
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Sonkajärvellä oli 4 075 asukasta, joista 1 730 asui taajamissa, 2 320 haja-asutusalueilla ja 25 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sonkajärven taajama-aste on 42,7 %.[9] Sonkajärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[10]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Sonkajärven kirkonkylä1 340
2Sukeva390
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sonkajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[11]
Seurakunta kuuluu Ylä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sonkajärven alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[12]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sonkajärven kunnan nykyisellä alueella.[11]

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sonkajärven keskustassa on kirjasto, Osuuspankki, Säästöpankki, kunnantalo, K-Market, S-market, Posti, R-kioski, Liikuntahalli, Jäähalli (omatalo-Ice), 3 ravintolaa, kukkakauppa ja hautaustoimisto ja muutama kampaamo.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki

Käyntikohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja sonkajärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sonkajärven perinneruoaksi valittiin tuuvinkivelli eli perunavelli.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Sonkajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Kauko Pirinen. Savon historia II:2. Pieksämäki 1982, 329.
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  12. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta
  13. ↑ Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
  14. ↑ Saarikoski, Sonja: HS kiersi Suomen oudoimmat nähtävyydet: Lähtisitkö Kusikivelle tai ufojärvelle? Helsingin Sanomat 27.7.2014. Viitattu 22.10.2014.
  15. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)