Suonenjoki

Suonenjoki

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Suonenjoki
Suonenjoki coat of arms.svgSuonenjoki.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti62°37′30″N, 027°07′20″E
MaakuntaPohjois-Savon maakunta
SeutukuntaSisä-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskusSuonenjoen keskustaajama
Perustettu1865
– kauppalaksi1967
– kaupungiksi1977
Kokonaispinta-ala862,33 km²
131:nneksi suurin 2019 [1]
– maa713,54 km²
– sisävesi148,79 km²
Väkiluku7 149
135:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys10,02 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.14,3 %
– 15–64-v.56,5 %
– yli 64-v.29,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,7 %
– muut2,3 %
Kunnallisvero21,75 %
49:nneksi suurin 2019 [5]
KaupunginjohtajaJuha Piiroinen
Kaupunginvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • Vas.
 • KD
11
5
4
3
2
2
www.suonenjoki.fi
Suonenjoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kaupungissa asuu 7 149 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 862,33 km², josta 148,79 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,02 asukasta/km². Suonenjoen naapurikunnat ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo. Suonenjoen keskustaajama sijaitsee lähellä jokea nimeltä Suonenjoki.
Suonenjoen pääelinkeino on mansikan viljely, mikä näkyy myös kaupungin vaakunassa. Suonenjoki on Sisä-Savon seutukunnanainoa kaupunki ja asukasluvultaan suurin kunta. Suonenjoki sai kuntaoikeudet vuonna 1865. Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuonna 1967 ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1977, kun kunnallislaki muuttui ja kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoki sijaitsee valtatie 9:n varrella 50 km lounaaseen Kuopiosta ja 100 km koilliseen Jyväskylästä. Suonenjoen naapurikunnat ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki ja Rautalampi sekä Tervo. Kaupungin halki virtaa Suonenjoki Suontee-järvestä Iisveteen. Keskustan tuntumassa sijaitsee luonnonkaunis Lintharju. Keskustaajama koostuu akselista Iisvesi–Käpylä–Suonenjoki.
Suonenjoen rautatieasema 2007.
Suonenjoen ohitse kulkeva valtatie 9 tarjoaa hyvät tieyhteydet Kuopioon ja Jyväskylään. Kaupungista on lisäksi hyvät rautatieyhteydet ja kulkee kaupungin lävitse päivittäin. Tammikuussa 2006 VR aloitti Pendolino-yhteydet Helsinkiin ja Kuopioon. Suonenjoen matkakeskus sijaitsee linja-autoasemalla ja sieltä lähtee linja-autoja Jyväskylään, Kuopioon, Rautalammille, Karttulaanja Mikkeliin.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Karkkola, Kukkola, Kutumäki, Kutunkylä, Kuvansi, Kärkkäälä, Lempyy, Liedemäki, Luukkola, Lyytilänmäki, Markkala, Nuutila, Piispalanmäki, Pörölänmäki, Rajalanniemi, Rieponlahti, Sydänmaa, Toholahti, Tyyrinmäki, Vauhkola, Vehvilä, Viippero, Jalkala, Karsikonmäki, Suontee, Suihkola, Kolikkoinmäki, Kinnula

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Suonenjoella oli 7 266 asukasta, joista 5 200 asui taajamissa, 1 982 haja-asutusalueilla ja 84 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Suonenjoen taajama-aste on 72,4 %.[7] Suonenjoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Suonenjoen keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa 5 200 asukasta.[8] Iisvesi muodosti aiemmin oman taajamansa, mutta se on sittemmin kasvanut yhteen Suonenjoen keskustaajaman kanssa.

Keskustaajaman kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harakkaniemi, Iisvesi,[9] Keskusta, Kirkkolanniemi, Kolmisoppi, Harjakangas, Kopola, Käpylä, Lampientaipale, Mannilanpelto, Metsola, Pappilanpelto, Purola, Tervala, Yhteislaidun, Valkeisenmäki

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen alueelta Koskeloveden Saunaniemestä on löytynyt asutukseen viittaavia kampakeraamisia löytöjä, jotka on ajoitettu noin ajalle 2500–2000 eaa. Alueella liikkui tuolloin kuitenkin lähinnä pohjoiseen vaeltavia lappilaisia.[10]
Suonenjoen arvellaan toimineen Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajamerkkinä. Alueelle alkoi 1500- ja 1600-luvuilla muuttaa pikkuhiljaa enemmän väestöä, ja 1700-luvulla Suonenjoelle perustettiin ensin rukoushuonekunta, sitten kappeliseurakunta. Vuonna 1811 kappeliseurakunta liittyi Rautalammin kirkkopitäjään, minkä seurauksena hallinto keskittyi Kuopioon aikaisemman Pieksämäen sijasta. Nykyisellä taajama-alueella Suonenjoen ylittävät sillat rakennettiin jo varhain, Kruununsilta oli olemassa jo 1780 ja joen alkupäässä sijaitsevan Siioninsillan paikalla oli silta 1830-luvulla.[10]
Suonenjoen saadessa kuntaoikeudet vuonna 1865 oli asukasluku noin 4 000. Samana vuonna valmistui Suonenjoen nykyinen kirkko, joka korvasi ahtaaksi jääneen 1700-luvun lopulla rakennetun ensimmäisen kirkon. Suonenjoelle rakennettiin rautatieasema Savon radan valmistumisen yhteydessä vuonna 1889. Myös Iisveden sivuradalle rakennettiin asema samoihin aikoihin. Suonenjoen kirkonkylästä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1915 ja Iisvedestä vuonna 1926[11]. Kirkonkylä palautettiin osaksi kuntaa jo vuonna 1937, mutta Iisveden yhdyskunta oli olemassa vuoden 1955 loppuun asti. Sahateollisuus nousi 1900-luvun alkupuolella alueen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Mansikanviljely yleistyi 1940-luvulta lähtien, ja Suonenjoki tuli tunnetuksi mansikkakaupunkina.[10][12] Suonenjoen yhteiskoulu aloitti toimintansa 1930, ja nykyiseen lukiorakennukseen se siirtyi 1950. Rakennukseen rakennettiin tilanpuutteen vuoksi vielä lisäsiipi vuonna 1956 ja koulun nimeksi tuli Suonenjoen yhteislyseo.[13]
Suonenjoen aseman eteläpuolella tapahtui junaonnettomuus 12. elokuuta 1998, kun pohjoisesta tullut InterCity-juna ja etelästä tullut tavarajuna törmäsivät. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi 25 henkilöä ja yksi vakavasti.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen kaupunginjohtaja on Juha Piiroinen. Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu 11 Keskustalle.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 2452 työpaikkaa. Niistä 8,7% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61% palveluissa ja 28% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[14]
Suonenjoen alueen yritykset ovat järjestyneet Suonenjoen Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Suonenjoen seudun merkittäviä työnantajia ovat kaupungin sekä Sisä-Savon terveyskeskuskuntayhtymän lisäksi muun muassa tienhoitolaitevalmistaja Arctic Machine, liimapuupalkkivalmistaja Finland Laminated Timber, Iisveden Metsä Oy:n saha, Osuuskunta Maitomaan meijeri, Pakkasmarja Oy sekä Valio Oy:n Suonenjoen hillotehdas (entinen Nordic Jam Oy).[15] Kesäisin Suonenjoelle saapuu runsaasti mansikanpoimijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Suonenjoella sijaitsee myös metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Suonenjoen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
9 110
1985
  
8 981
1990
  
8 681
1995
  
8 560
2000
  
8 048
2005
  
7 766
2010
  
7 598
2015
  
7 390
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Suonenjoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Suonenjoen alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[19]

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii viisi peruskoulua ja Suonenjoen lukio. Suonenjoen peruskouluista kolme sijaitsee taajama-alueella ja loput ovat kyläkouluja. Suonenjoen lukio on yleislukio.
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan maahanmuuttajille.
Koululaisten iltapäivätoimintaa tarjotaan lukuvuonna 2009–2010 Kaatron ja Sammalselän kouluilla.
  • Peruskoulut
    • Esikoulu järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa poikkeuksena Lempyyn koulu
    • Alakoulut (luokat 1-6)
      • Iisveden koulu
      • Kaatron koulu
      • Lempyyn koulu (Lempyyllä myös esikoulu)
      • Sammalselän koulu
    • Yläkoulut (luokat 7-9)
  • Toisen asteen oppilaitokset

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii kolme museota, kirjasto ja taidenäyttely. Kirjasto ja taidenäyttely, Kellarikalleria, sijaitsevat Suonenjoen kulttuuritoimen kanssa samassa rakennuksessa. Kaupungissa toimii myös Sisä-Savon kansalaisopisto, joka järjestää yleissivistävää aikuisopetusta.[20]
Suonenjoella ja lähikunnissa ilmestyy Paikallislehti Sisä-Savo. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965 nimellä Rautalammin–Suonenjoen paikallislehti.[21]
Venäjällä sijaitseva Äänisenranta on ollut vuodesta 1992 lähtien Suonenjoen ystävyyskunta.[22]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Suonenjoen perinneruoaksi valittiin rasvapotut, eräänlainen muhennos sianlihasta, perunoista ja sipulista, sekä kerroksittainen mansikkatalkkuna.[23]

Liikunta ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii lukuisia urheiluseuroja, joista suurimmat ovat Suonenjoen Kiekko-Karhut (SuKiKa) ja Suonenjoen Pallo (SuPa) sekä vuonna 1908 perustettu yleisseura Suonenjoen Vasama.[24]
Suonenjoen Kiekko-Karhut on urheiluseura, joka on keskittänyt toimintansa jääkiekkoon ja ringetteen. SuKiKan A-joukkue pelaa jääkiekon II-divisioonan 4. lohkossa, missä joukkue on menestynyt viime aikoina hyvin. SuKiKalla on myös kattava junioriohjelma, jokaisesta ikäluokasta löytyy joukkue ja 17 vuotta täyttäneet siirtyvät yleensä A-joukkueeseen tai muihin joukkueisiin. SuKiKan perinteiset värit ovat musta ja keltainen. Joukkue pelaa ottelunsa Suonenjoen vuonna 1997 valmistuneessa jäähallissa.
Suonenjoen Pallo -52 on vuonna 1952 perustettu jalkapalloseura. SuPa pelaa kotiottelunsa keskuskentällä. SuPalla on myös samanlainen junioriohjelma kuin Kiekko-Karhuilla, ja myös tytöt pelaavat SuPan riveissä Itä-Suomen piirin "mimmiliigassa". Joukkueen perinteinen väri on oranssi, ja joukkueen logo on samankaltainen kuin KuPSin logo.
Kesällä yleisurheilusta kiinnostuneet voivat harrastaa yleisurheilulajeja Suonenjoen keskuskentällä, jossa on standardien mukaiset suorituspaikat. Keskuskentän vieressä on myös mahdollista pelata tennistä vapaasti päivisin ja iltaisin. Talvisin tenniskentän paikalla on jääpallokaukalo. Keskuskentän vieressä on myös pesäpallokenttä, sekä kesäisin jäähallin vieressä pururadan ympärillä ja yläkentällä frisbeegolf rata jossa on 18-väylää. Väylät ovat suunnitellut Jussi Meresmaa ja Suonenjoen kaupunki on kustantanut radan.
Talvisin Suonenjoella on mahdollisuus hiihtää valaistuilla laduilla Lintharjun maastossa ja harrastaa mäkihyppyä.
Uimahallin lisäksi keskustaajaman alueella on uimarannat Kaatronlammessa ja Kokkolammessa sekä avantouintipaikka Suonteen rannalla Soitunlahdessa. Kaatronlammen uimalasta löytyy myös uimahyppyteline ja vesiliukumäki. Suonenjoella on karting-rata.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella sijaitsee Itä-Suomen poliisilaitoksen Suonenjoen poliisiasema,[25] joka vastaa Suonenjoen, Karttulan, Rautalammin, Vesannon ja Tervon järjestyksen pidosta. Kaupungissa sijaitsee myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Suonenjoen paloasema,[26]. Suonenjoen terveyspalveluista vastaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Suonenjoen terveysasema.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mansikkakarnevaalit on Suonenjoella kesäisin järjestettävä yleisötapahtuma, jotka järjestetään yleensä heinäkuun toisella viikolla. Karnevaaleilla juhlitaan mansikan satokauden huippua, ja niille osallistuu tuhansia ihmisiä, paikallisia suonenjokelaisia, mansikanpoimijoita ja matkailijoita ympäri maan. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja ne on järjestetty vuosittain kahta välivuotta lukuun ottamatta.[27]
Jörisrock oli Suonenjoella vuosina 1995–2006 järjestetty musiikkitapahtuma, joka keskittyi metallimusiikkiin ja raskaampaan rockmusiikkiin. Tapahtuma oli yleensä kolmipäiväinen. Tapahtuman järjestäjät ilmoittivat, että kesällä 2006 järjestettiin viimeinen Jörisrock. Vuonna 2007 Iisvedellä järjestettiin Iisrock-tapahtuma, jonka pääesiintyjät olivat Mirror of Madness ja Technicolour.
Suonenjoen luterilainen puukirkko valmistui vuonna 1865 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Öhman. Kirkkoa on korjattu useasti, viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 1995, ja kirkko maalattiin uudelleen vuonna 2003. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös keskustaajaman vanhin rakennus, vanha kellotapuli. Tapuli valmistui vuonna 1823.
Suonenjoella on yhdeksän patsasta ja muistomerkkiä, joista tunnetuimmat ovat Suonenjoen kaupungintalon edustalla oleva Mansikkatytöt-patsas sekä Suonenjoen varrella, Kruununsillan vieressä sijaitseva Pähkinäsaaren rauhan muistoksi pystytetty muistolaatta.[28]
Muita nähtävyyksiä:
  • Kolikkoinmäen työläiskotimuseo, 1950-luvun asuun entisöity työläiskoti Kolikkoinmäellä.
  • Suonenjoen kotiseutumuseo, kirkon tuntumassa sijaitseva 1800-luvulla rakennettu viljamakasiini, jossa on näytteillä muun muassa vanhoja huonekaluja, taloustarvikkeita ja kirkollista esineistöä.
  • Kuivataipaleen museokanava

Tunnettuja entisiä ja nykyisiä suonenjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Suonenjoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  8. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  9. ↑ http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjois_savon_kulttuuriympariston_hoito_ohjelma/kotiseutuni/iisveden_projekti/
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Iiris Koivula: Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö 2001. Kuopio: Pohjois-Savon ympäristökeskus. Viitattu 13.8.2007. [vanhentunut linkki]
  11. ↑ RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 1.10.2017.
  12. ↑ Mari Karttunen: Suonenjoen mansikka 100 vuotta: kaikki alkoi kansakoulunopettaja Leskisen 12 taimesta iltasanomat.fi. 18.6.2016. Viitattu 18.6.2016.
  13. ↑ Suonenjoen lukio: Koulun historiaa suonenjoki.fi. Viitattu 13.8.2007.
  14. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  15. ↑ SUONENJOEN KAUPUNKI Taajama-alueiden osayleiskaava – Ehdotusvaihe 10.1.2008suonenjoki.fi. Viitattu 19.9.2008.
  16. ↑ Suonenjoen toimintayksikkö 3.10.2005. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 13.8.2007.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta
  20. ↑ Sisä-Savon kansalaisopisto suonenjoki.fi. Viitattu 13.8.2007.
  21. ↑ Paikallislehti täytti 40 vuotta vuonna 2005 Sisä-Savon Sanomat. Viitattu 13.8.2007.
  22. ↑ Suomalaiset ja Venäläiset ystävyyskunnat Kuntaliitto. Viitattu 13.8.2007.
  23. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19.Näköislehden aukeama (tilaajille).
  24. ↑ Suonenjoen Vasama: Seuran esittely suonenjoenvasama.sporttisaitti.com. Viitattu 13.8.2007.
  25. ↑ Pohjois-Savon poliisilaitos 1.1.2009. Poliisi. Viitattu 1.1.2009.
  26. ↑ Suonenjoen paloasema 11.11.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.8.2007.
  27. ↑ Suonenjoen Mansikkakarnevaalit – historiaa mansikkakarnevaalit.fi. Viitattu 21.5.2010.
  28. ↑ Patsaat ja muistomerkit Suonenjoen kaupunki. Viitattu 13.8.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)