Taide
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Keskeisiä käsitteitä
Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. Usein sanalla viitataan erityisesti kuvataiteisiin.[1]
Taide on yksi kulttuurin peruskäsitteistä. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin tai ajatteluun subjektiivisella tasolla. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyväntuottamisen väline. Se, onko jokin teos taidetta, riippuu paljolti tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä. Taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.
Sisällysluettelo
Taiteen määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Immanuel Kantin mukaan ihminen ei voi saada tietoa ympäristön todellisesta olemuksesta, vaan ympäröivä todellisuus ilmentyy havainnoissamme sellaisena, kuin aistimme ne hahmottavat. Estetiikka ei siis myöskään kerro mitään tarkasteltavasta esineestä itsestään, vaan tarkastelijan tunnepohjaisesta suhtautumisesta esineen mielikuvaan. Kantin toisen määritelmän mukaan taideteoksia voidaan verrata luonnon tuotoksiin: luonnossa kaikki on välttämätöntä seurausta luonnonlaeista, ja vaikka taideteokset syntyvät ikään kuin vapaudessa, noudattaa taiteilija niissäkin luonnon määräämiä sääntöjä, ja taide jäljittelee siten luontoa.
Mimesis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteen teorian keskeinen käsite on mimesis, joka tarkoittaa luonnon tai todellisuuden jäljittelyä ja esittämistä taiteen keinoin. Taideteos voi äärimmillään olla tarkka jäljennös jo olemassa olevasta kohteesta tai jotain sellaista, mitä emme kykene edes hahmottamaan. Teoksen ei tarvitse olla kuitenkaan esine, vaan se voi olla vaikkapa teatteri-, musiikki- tai performanssiesitys ja sellaisenaan mahdoton toistaa.
Platon ajatteli, että taide vain jäljittelee jo olemassa olevia esineitä. Esimerkiksi tehdessään tuolia puuseppä jäljittelee tuolin ideaa, kun taas tuolia maalaava taidemaalari jäljittelee jäljitelmää, missä Platonin mukaan ei ole järkeä.
Mediaominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taidetta voi lähestyä tarkastelemalla taideteosten välityskeinoja eli sen mediaominaisuuksia. Kuvataiteen kuva, musiikin ääni, tanssin liike, kirjallisuuden sana tai teatterinnäyttämötulkinta saattavat kuitenkin rajoittaa tarkastelua, sillä varsinkin nykytaiteessa taide välittyy useiden keinojen avulla.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikilla taiteilla on historiansa, joissa tarkastellaan niiden kehitystä. Taiteen tekemiseen on vaikuttanut aina myös taiteen tutkimus. Taidesuuntaukset ovat historian eri aikoina vallinneita tyylejä. Taiteen vastaanottajan on hyvä tuntea niitä, sillä tunnetun mietelmän mukaan taide on velkaa toisille taideteoksille usein enemmän kuin todellisuudelle.
Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taideteoksella ei tarvitse olla käytännön tehtävää. Silti myös käytännölliset asiat voivat olla taidetta. Teos voi olla esimerkiksi samanaikaisesti sekä esteettisen mielihyvän, että kaupankäynnin kohde. Typografialla on tarkasti määritelty tehtävä, edistää luettavuutta.
Esittävät ja ei-esittävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteet voidaan jakaa esittäviin ja ei-esittäviin. Esittävät taiteet, kuten teatteri, elokuva, tanssi tai musiikki esitetään ajallisessa jatkumossa ja esitys suunnitellaan siten, että yleisön oletetaan seuraavan esitystä alusta loppuun. Esittävät taiteet perustuvat esityksiin, joilla on tavallisesti selkeä alku, keskikohta ja loppu.
Arkkitehtuuri, maalaustaide, grafiikka, kuvanveisto, muotoilu tai kirjallisuuden eri lajit eivät perustu aikaan sidottuihin esityksiin, vaan katsoja tai lukija valitsee ja päättää itse katselutilanteen pituuden tai lukemisajankohdan. Tämän takia niitä kutsutaan ei-esittäviksi taiteiksi.
Esittäviä ja ei-esittäviä taiteenaloja voidaan myös yhdistää esimerkiksi performanssissa tai videotaiteessa.
_-_The_Girl_With_The_Pearl_Earring_(1665).jpg)
Tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteen tekijöitä ovat taiteilijat. Sana on yleisnimitys eri taiteita tekeville. Termiä voidaan käyttää esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden, teatterin, kuvataiteen tai muotoilun harjoittajasta. Kaikilla taiteen aloilla on tunnettuja ja tunnustettuja tekijöitä, jotka ovat saavuttaneet vakiintuneita yleisöjä. Useimmilla taiteenaloilla on oma ammatillinen koulutus. Ensimmäisenä varsinaisena taidekouluna pidetään Giorgio Vasarin Firenzeen vuonna 1563 perustamaa Accademia del Disegnoa.
Taiteenlajit, historia ja teoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteenlajit ovat syntyneet ja vakiintuneet historian kuluessa eri taiteen muodoista. Esimerkiksi baletti syntyi Italiassa renessanssinaikaan 1400-luvulla. Alussa balettia esitettiin vain pieninä episodeina oopperoissa tai musiikkiesityksissä, mutta se siirtyi myöhemmin Ranskaan, alkaen kukoistaa itsenäisenä ilmiönä kuninkaallisten hoveissa. Itsenäiseksi lajiksi baletti muodostui vasta 1700-luvun toisella puoliskolla.
Jokaisella taiteenlajilla on historia ja estetiikka. Tekeminen ja vastaanotto tapahtuu tavallisesti vakiintuneiden esteettisten normienmukaan ja niitä muuttamalla taiteenlajit muuttuvat. Historian joinakin aikoina taiteenlajien väliset rajat ovat jyrkkiä, joskus ne madaltuvat. Esimerkiksi aikaisemmin korostettiin valokuvan ja maalaustaiteen erilaisuutta, kun taas nykytaiteessa niiden välinen raja on kaventunut.
Myös taiteen teoriaa on pidetty tärkeänä. Esimerkiksi Arthur Danto määritteli taidemaailman käsitteen vuonna 1964, jossa hänen mukaansa: ”Taiteen teorioiden rooli, niin tänään kuin aina ennenkin, on aikaansaada taidemaailma ja taide mahdolliseksi.”
Kuvataiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kuvataide
- Maalaustaide
- Kuvanveisto
- Piirustustaide
- Taidegrafiikka
- Valokuvataide
- Tila- ja ympäristötaide
- Performanssitaide
- Yhteisötaide
Elokuva- ja mediataiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Elokuva
- Näytelmäelokuva
- Dokumenttielokuva
- Animaatio
- Tietokonetaide
- Videotaide
- Mediataide ja sen osa-alueet
Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkelit: Taideteollisuus ja arkkitehtuuri
- Keramiikkasuunnittelu
- Tekstiilisuunnittelu
- Teollinen muotoilu
- Vaatesuunnittelu
- Arkkitehtuuri eli rakennustaide
- Rakennussuunnittelu eli rakennusarkkitehtuuri
- Sisustussuunnittelu ja sisustusarkkitehtuuri
- Kaupunkisuunnittelu
- Kaavoitus
- Puisto-, puutarha-, maisema-arkkitehtuuri ja maisemasuunnittelu
- Graafinen suunnittelu
- Mainonta
- Lavastustaide eli skenografia
- Cardistry
Käsityötaiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Käsityö
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Musiikki
Kirjallisuus eli sanataiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kirjallisuus
- Tietokirjallisuus
- Romaani- ja novellitaide
- Runous
- Draama eli näytelmäkirjallisuus
Tanssitaiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Tanssi
- Taidetanssi
- Kilpatanssi
Teatteri- eli näyttämötaiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Teatteri
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S–Tr, s. 483. Teettänyt Suomalaisen kirjallisuuden seura. 15. painos. Alkuperäinen julkaisu: Porvoo: WSOY, 1951–1961. Porvoo Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26971-9.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Billgren, Ernst: Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä. (Vad är konst och 100 andra jätteviktiga frågor, 2009.) Suomentanut Martti Anhava. Helsinki: Teos, 2010. ISBN 978-951-851-279-3.
- Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Tervetuloa taidenäyttelyyn. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20630-X.
- Itkonen, Satu: Taidekuvan äärellä: katso, koe, jaa. Helsinki: Kansanvalistusseura, 2011. ISBN 978-951-9140-57-5.
- Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Taide Wikisitaateissa
Lähdeaineistoa aiheesta Taiteen bibliografia Wikiaineistossa- Thomas Adajian: The Definition of Art. Stanford Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
_-_The_Girl_With_The_Pearl_Earring_(1665).jpg){kind=link}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti