Taivassalo

Taivassalo

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Jos etsit tietoa Päijänteen saaresta, katso Taivassalo (Päijänne).
Taivassalo
Tövsala
Taivassalo vaakuna.svgTaivassalo.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Taivassalon kirkko
Taivassalon kirkko
Sijainti60°33′45″N, 21°36′35″E
MaakuntaVarsinais-Suomen maakunta
SeutukuntaVakka-Suomen seutukunta
Hallinnollinen keskusTaivassalon kirkonkylä
Pinta-ala ilman merialueita141,96 km²
282:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala217,68 km²
279:nneksi suurin 2019 [1]
– maa140,28 km²
– sisävesi1,68 km²
– meri75,72 km²
Väkiluku1 663
277:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys11,85 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.14,1 %
– 15–64-v.53,6 %
– yli 64-v.32,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä95,3 %
– ruotsinkielisiä0,7 %
– muut4,0 %
Kunnallisvero20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste7,6 % (2013) [6]
KunnanjohtajaVesa Rantala
Kunnanvaltuusto17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
9
6
2
www.taivassalo.fi
Taivassalon kunnan alueella on useita graniittikivilouhoksia.
Taivassalo (ruots. Tövsala) on Suomen kunta, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 663 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 217,68 km2, josta 75,72 km² on merialueita ja 1,68 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 11,85 asukasta/km2.
Kalastajia Taivassalossa on eniten koko Saaristomeren alueella.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa. Sen naapurikunnat ovat Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. Matkaa Turkuun on noin 50 km.[9]
Taivassalossa on kolme järveä: Kuutniemenaukko, Mustajärvi, ja nimetön 2,75 hehtaarin järvi.[10]
Taivassalossa on kaksi Natura-kohdetta, tammimetsää ja kallioketoja sisältävä Orikvuori ja matalien merenlahtien muodostama Kolkanaukko.[11]
Aiemmin Taivassalo on ollut saari[12], mutta on maankohoamisen takia kasvanut kiinni mantereeseen.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehas, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Taivassalossa oli 1 654 asukasta, joista 640 asui taajamissa, 999 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Taivassalon taajama-aste on 39,0 %.[13] Taivassalon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Taivassalon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 640 asukasta.[14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivassalo mainitaan jo 1300-luvun dokumenteissa. Pyhän Ristin kirkko valmistui vuonna 1350. Taivassalolainen Maunu Särkilahtivalittiin Turun piispaksi vuonna 1489.[15]
Taivassalossa on useita keskiaikaisia kartanoita: Viiainen, Järppilä, Iso-Särkilä, Kahitluoto, Paltvuori, Ketarsalmi, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano. Vuodesta 1638 kuninkaallinen postitie kulki reittiä Tukholma - Taivassalo - Turku. Tukholmaan vietiin silakkaa ja muita elintarvikkeita, ja sieltä tuotiin suolaa, tupakkaa ja rautaa.[15]
Suomen sodan ensimmäisiin taisteluihin Suomessa kuului 16. toukokuuta 1808 Taivassalon Helsinginrannassa käyty taistelu.[15]
Kustavi, Velkua ja Iniö itsenäistyivät Taivassalon pitäjästä 1900-luvun alussa.[15]
Taivassalosta lähti vuosisadan vaihteessa yhteensä 900 ihmistä siirtolaisiksi Amerikkaan.[15]
Taivassalon hautausmaalle on haudattu 71 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.[16]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivassalon kunnanjohtaja on vuodesta 2001 Vesa Rantala. Valintansa aikoihin hän oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, 26-vuotias.[17]Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan ja kuusi kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivassalosta louhitaan vientiin voimakkaan punaista tasarakeista graniittia.[18]
Vuonna 2015 kunnassa oli 493 työpaikkaa. Niistä 17,4% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 52% palveluissa ja 28% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin koko maassa (3%), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%).[19]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Heikolan kuljetus ja Rannikon Merityö.[20]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taivassalon väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
2 012
1985
  
2 034
1990
  
1 976
1995
  
1 896
2000
  
1 821
2005
  
1 742
2010
  
1 700
2015
  
1 633
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Taivassalossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taivassalon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[23]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivassalon yhtenäiskoulussa opetetaan luokkia 1-9. Sen rakennus valmistui vuonna 2014. Sen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli.[24]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivassalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkasoppa.[25]

Kuuluisia taivassalolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Taivassalo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ http://www.taivassalo.fi/?navi=0,29 (luettu 18. syyskuuta 2006) [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Sijainti ja kartat taivassalo. Viitattu 25.1.2018.
  10. ↑ Taivassalo Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
  11. ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  12. ↑ Turun maakuntamuseo: Maisemahistoriakartat Lounaispaikan karttapalvelu. Lounaistieto. Viitattu 8.2.2019.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  15. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e Historia (myös alasivut) Taivassalo. Viitattu 25.1.2018.
  16. ↑ Taivassalo, Taivassalon hautausmaa Sotasampo. Viitattu 21.2.2018.
  17. ↑ Saa pojitella turun sanomat. 2008. Viitattu 25.1.2018.
  18. ↑ Taivassalon graniitti Taivassalo. Viitattu 25.1.2018.
  19. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  20. ↑ Alueen Taivassalo yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  24. ↑ Koulut Taivassalo. Viitattu 21.2.2018.
  25. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)