Tiedätkö oikeasti, miten Suomella menee? Tee testi – saatat huomata olleesi huolissasi turhaan

Ylen testi haastaa sinut tarkistamaan asenteesi siitä, miten Suomella menee.

5.4.2019 klo 07:00

Tekijät(2 henkilöä)

Kysymme sinulta kohta muutamia kiperiä kysymyksiä siitä, miten asiat ovat Suomessa. Mutta tämä ei ole ihan tavallinen pubivisa – haluamme sinun kertovan samalla, mistä aiheista olet huolissasi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Valitse ensin, mistä olet huolissasi

...ja vastaa sitten kysymyksiin:

1/14

“Ulkona ei enää uskalla liikkua yksin”, kuulee joskus sanottavan, kun on tapahtunut yllättävä väkivallanteko keskellä katua. Mutta mitä on tapahtunut yleisellä paikalla tehtyjen väkivaltarikosten määrälle 2010-luvulla?

Ei muutosta

-50 %

-25

50 %

2/14

Ovatko Suomen metsävarat vähentyneet vai kasvaneet 2000-luvulla?

Ei muutosta

-1000

milj. m³

← vähenivät

kasvoivat →

+1000

milj. m³

3/14

Tuloerot kasvoivat Ruotsissa ja Norjassa vuosina 2010–2017. Mitä tuloeroille on tapahtunut Suomessa samaan aikaan?

Ei muutosta

-50 %

-25

+50 %

4/14

Mihin näistä instituutioista nuoret luottavat nykyään vähemmän kuin vuonna 2012?

5/14

Alle 35-vuotiaiden tulot ovat vähentyneet Suomessa tällä vuosikymmenellä. Mitä on tapahtunut 65–74-vuotiaiden tuloille?

Ei muutosta

-50 %

-25

Ei muutosta

50 %

6/14

Suomen väestöstä seitsemän prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Kuinka monta prosenttia rikoksista epäillyistä oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2017?

50 %

0 %

100 %

7/14

Monet koululaisten ja opiskelijoiden terveystottumukset ovat menneet samaan suuntaan viime vuosina. Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa?

8/14

Taloudellista kehitystä ja kasvua mitataan bruttokansantuotteella. Mitä Suomen BKT:lle on tapahtunut Nokian nousun, romahduksen ja elpymisen aikana vuosina 1992–2018?

Ei muutosta

-100 %

-50

100 %

9/14

Kun Suomi putosi PISA-vertailujen kärjestä 2010-luvulla, se oli isku kansalliselle itsetunnolle. Montako prosenttia suomalaisten koululaisten matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden testitulokset ovat pudonneet huippuvuodesta 2006?

15 %

0 %

30 %

10/14

Tiehistorian synkimpänä vuotena vuonna 1972 liikenneonnettomuuksissa kuoli Suomessa 1 156 ihmistä, vaikka liikennettä oli vähän. Paljonko liikenneonnettomuuksissa kuoli ihmisiä vuonna 2018?

500

250

500

750

1000

11/14

Vihreät on halunnut moninkertaistaa vuosittain Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrän. Paljonko Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuosittain?

5000

2500

5000

7500

10000

12/14

Kuinka paljon Suomi on pystynyt vähentämään CO2-päästöjä 2010-luvulla?

50 %

0 %

100 %

13/14

Paljonko opiskelijoille maksettavan opintorahan määrä on muuttunut 2010-luvulla, kun otetaan huomioon elintason muutokset?

0

-50 %

-25

50 %

14/14

Perussuomalaiset esitti viime vuonna kehitysapurahojen leikkaamista noin kolmanneksella. Tiedätkö, kuinka paljon nykyinen eduskunta on käyttänyt rahaa kehitysyhteistyöhön?

1000 milj. € vuodessa

500

1000

1500

2000

milj. €

Tuloksesi

Vastauksistasi oli

0.0 %

oikein tai lähes oikein.

Väärin meni

100.0 %

vastauksista.

Et kertonut olevasi huolissasi mistään aiheesta eritysesti.

Tietokirjailija: Enemmistön uskomukset viettävät pessimismin suuntaan

Tiesitkö vastaukset kaikkein parhaimmin niihin kysymyksiin, joiden aiheista olit eniten huolissasi? Vai kävikö sinulle päinvastoin?

Voi kuulostaa yllättävältä, mutta nimenomaan jälkimmäinen vaihtoehto on tutkimusten valossa jopa todennäköinen. Ihmisillä on taipumus suhtautua moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sitä pessimistisemmin, mitä vähemmän he niistä tietävät.

Aiheesta kirjoittanut tietokirjailija Tommi Uschanov sanoo jopa, että suurin osa huolestumista aiheuttavista uskomuksista on paikkansa pitämättömiä.

– On tilanteita, joissa tieto lisää tuskaa. Ilmastonmuutos on yksi esimerkki. Mutta toisaalta on myös monta asiaa, jotka menevät päinvastaiseen suuntaan, hän sanoo.

Siksi pyysimme sinua äsken pohtimaan tuloerojen kasvua Suomessa. Se on Uschanovin mielessä tyyppiesimerkki niistä aiheista, joissa ihmisten enemmistön uskomukset viettävät pessimismin suuntaan.

– Jos ihmisiltä kysyttäisiin, kuinka paljon tuloerot ovat kasvaneet, he vastaisivat tyypillisesti niiden kasvaneen paljon. Huono kehitys arvioidaan yläkanttiin.

"Nyky-yhteiskunnassa pessimismiä ei tarvita"

Testin tarkoitus ei ole väittää, että tuloerojen kasvu – tai mikään muukaan kysymysten aiheista – ei olisi tärkeä. Mutta jos näit tuloerojen kasvun todellisuutta kielteisempänä ja samaan aikaan kerroit olevasi aiheesta huolestunut, vahvistit juuri omalta osaltasi tietämättömyyden ja pessimismin liitosta.

Kyse ei ole aukoista vain suomalaisten tiedoissa, eikä varsinkaan vain sinun tiedoissasi. Tutkijat ovat törmänneet samankaltaiseen ilmiöön yhtä lailla muissakin maissa. Esimerkiksi Ipsos MORI -tutkimuslaitoksen viiden vuoden takaisessa kyselyssä(siirryt toiseen palveluun) keskiverto vastaaja liioitteli muun muassa teiniraskauksien, maahanmuuton, työttömyyden ja henkirikosten määrää.

Joskus on eletty maailmassa, jossa kuolee nälkään, jos ei suhtaudu asioihin pessimistisesti.
Tommi Uschanov

Miksi näin tehdään? Uschanov tarjoaa yhdeksi selitykseksi evoluutiota: kauan ennen hyvinvointivaltiota selviytyminen suosi kenties enemmän pessimistiä kuin optimistia.

– Joskus on eletty maailmassa, jossa kuolee nälkään tai joutuu villieläimen syömäksi, jos ei suhtaudu asioihin pessimistisesti, Uschanov kärjistää.

– Nyky-yhteiskunnassa pessimismiä ei tarvita.

Osaatko luetella Suomen hallituspuolueet?

Kansainvälisesti tunnetuin tietämättömyydestä johtuvan kielteisyyden hälventäjä lienee ollut ruotsalainen professori Hans Rosling, joka menehtyi vuonna 2017. Hänen Gapminder-testinsä(siirryt toiseen palveluun) on osaltaan innoittanut myös tämän jutun testiin.

Suomessa aihetta on pitänyt esillä muun muassa juuri tietokirjailija Uschanov. Hän käsitteli kulttuuripessimismiä varsinkin Hätä on tarpeen -teoksessa (2015), kun taas varhaisempi Suuri kaalihuijaus (2010) keskittyi yhteiskunnalliseen tietämättömyyteen.

Erityisesti jälkimmäinen aihe on kirjailijan mielestä ollut julkisuudessa vähän puhuttu, vaikka sitä onkin tutkittu ahkerasti jo yli puolen vuosisadan ajan. Jos siitä puhuttaisiin, puhuttaisiin siitä, miten vähän ihmiset oikeastaan tietävät yhteiskunnan kannalta tärkeistä asioista.

– Paras esimerkki on hallituksen kokoonpano. Jos ihmisiä pyydetään Suomen kaltaisessa maassa luettelemaan, mitkä puolueet ovat istuvassa hallituksessa, noin kolmasosa osaa luetella ne täsmälleen oikein.