Tornio

Tornio

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tornio
Torneå
Tornio.vaakuna.svgTornio.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti65°50′55″N,024°08′50″E
MaakuntaLapin maakunta
SeutukuntaKemi–Tornion seutukunta
Hallinnollinen keskusTornion keskustaajama
Perustettu1621
KuntaliitoksetAlatornio (1973)
Karunki (1973)
Pinta-ala ilman merialueita1 229,24 km²
72:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala1 348,83 km²
83:nneksi suurin 2019 [1]
– maa1 188,78 km²
– sisävesi40,46 km²
– meri119,59 km²
Väkiluku21 872
46:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys18,40 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.17,8 %
– 15–64-v.61,3 %
– yli 64-v.20,9 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,8 %
– ruotsinkielisiä0,4 %
– saamenkielisiä0,1 %
– muut2,7 %
Kunnallisvero21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste12,0 % (2008) [6]
KaupunginjohtajaTimo Nousiainen
Kaupunginvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • Vihr.
 • Muut
22
7
6
3
3
1
1
www.tornio.fi
Tornio (ruots. Torneå) on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Ruotsin rajalla. Tornio on Tornionjokilaakson keskus ja tärkein Suomen ja Ruotsin välinen rajanylityspaikka.
Tornion väkiluku on 21 872 (31. joulukuuta 2018)[2] ja pinta-ala 1 348,83 km² (1. tammikuuta 2019), josta 1 188,78 km² maata, 40,46 km² sisävesiä ja loput 119,59 km² merta.[1]
Tornio oli Suomen pohjoisin kaupunki, kunnes Rovaniemen kuntamuoto vaihtui kauppalasta kaupungiksi vuonna 1960. Vuonna 1621 perustettuna Tornio on Lapin kaupungeista vanhin. Tornion naapurikunnat ovat Kemi, Keminmaa, Tervola ja Ylitornio. Tornion kaupungilla on paljon yhteistyötä Ruotsin puoleisen rajanaapurinsa, Haaparannan, kanssa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornionjoen ylittävä Hannulan silta.
Tornio sijaitsee Perämeren pohjoisrannikolla Suomen ja Ruotsin rajalla. Tornion keskusta on Suensaaressa, joka on maankohoamisen myötä ja keinotekoisen maantäytön vuoksi laajentunut Ruotsin rajalle asti. Ruotsin ja Suomen välinen rajanvedon periaate, jonka mukaan valtakunnanraja kulkee Muonion- ja Tornionjokien syvimmässä uomassa, tekee Tornion keskustan kohdalla poikkeuksen.
Tornion naapurikunnat kaakossa ovat Kemi ja Keminmaa, koillisessa Tervola, pohjoisessa Ylitornio ja lännessä Ruotsin Haaparanta. Suoraan Torniota vastapäätä sijaitseva Haaparannan kaupunki muodostaa Tornion kanssa kaksoiskaupungin, toisesta valtiosta ja aikavyöhykkeestä huolimatta. Kemin kaupunki sijaitsee noin 25 kilometriä Torniosta kaakkoon. Yhdessä ympäröivien kuntien kanssa nämä kaksi kaupunkia muodostavat Kemi–Tornion seutukunnan.

Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin keskusta on vain osa Tornion alueesta, joka saavuttaa Tornionjoen. Kaupungin suurin pituus on 83 kilometriä ja suurin leveys 44 kilometriä.[8] Merialueita lukuun ottamatta alueen pinta-ala on 1 228,38 neliökilometriä (41,37 neliökilometriä sisävesiä). Tätä myötä kaupungissa on pieni väestötiheys: 18,9 asukasta neliökilometriä kohden. Suurin osa maa-alueesta on rakennettua aluetta.
Tornion maisemat ovat vaikuttavia Tornionjoen myötä. Yli 500 kilometriä pitkänä se on Euroopan suurin vapaana virtaava joki. Vaihteluista huolimatta virtaama on Suomen oloissa suuri: Karungin kohdalla vettä virtaa 367 kuutiometriä sekunnissa, enimmillään 3 180 kuutiometriä sekunnissa. Tornio kuuluu boreaaliseen vyöhykkeeseen. Vallitsevat puulajit ovat kuusi ja mänty, yleisin lehtipuu on koivu. Noin puolet koko alueesta sisältää suota. Korkein Tornion kohta on 189 metriä korkea Kaakamavaara. Rannikkoalueet nousevat merenpintaan nähden 6–8 millimetriä vuosittain maankohoamisen myötä. Rannikko on karikkoista ja sen ulkoisin alue kuuluu Perämeren kansallispuistoon.

Alueen kaavoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituskatu Suensaaressa, Tornion keskustassa.
Vanhoja puurakennuksia Kukkolankoskella.
Näkymä Suensaaren vesitornista.
Tornion kaupunki on jaoteltu kaupunkialueeseen ja muihin alueisiin. Keskusta on osa Suensaarta, joka oli ennen joen ympäröimä, mutta nykyään osin maankohoamisen ja osin keinotekoisen rakentamisen vuoksi yhdistyneenä Ruotsin rannikkoon. Suensaari on historiallinen kaupunki, jossa sijaitsevat vanha puukirkko sekä päätie Hallituskatu. Pohjoinen osa saarta kuuluu Juhannussaareen. Itäisellä Tornionjoen rannalla sijaitsevat kaupunginosat Särkinärä, Kiviranta, Torppi, Pudas, Miukki, Palosaari ja Luotomäki. Joki erottaa Kirkkoputaan kohdalta saaren, jossa sijaitsevat Pirkkiö, Kirkonmäki, Kokkokangas, Näätsaari, Puuluoto ja Röyttä.
Tornion keskeinen kaupunkialue koostuu seuraavista kaupunginosista (suluissa vuoden 2005 asukastiedot):[9]
  • Juhannussaari (1 653 asukasta)
  • Luotomäki (1 074 asukasta)
  • Kiviranta (2 861 asukasta)
  • Kokkokangas (3 023 asukasta)
  • Miukki (356 asukasta)
  • Palosaari (1 544 asukasta)
  • Pirkkiö (340 asukasta)
  • Pudas (1 021 asukasta)
  • Puuluoto ja Röyttä (346 asukasta)
  • Raumo (723 asukasta)
  • Ruohokari (522 asukasta)
  • Särkinärä (231 asukasta)
  • Suensaari (1 934 asukasta)
  • Torppi (142 asukasta)
  • Vanha Pirkkiö (320 asukasta)
Kaupungin muut alueet koostuvat seuraavista kylistä:[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Torniossa oli 21 928 asukasta, joista 19 218 asui taajamissa, 2 500 haja-asutusalueilla ja 210 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tornion taajama-aste on 88,5 %.[10] Tornion taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[11]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Tornion keskustaajama16 885
2Kemin keskustaajama*858
3Karunki517
4Puuluoto280
5Arpela276
6Liakka202
7Yliliakka200
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama (johon Kaakamon kylä kuuluu) ulottuu pääosin Kemin kaupungin ja osittain myös Keminmaan kunnan alueelle.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto Torniossa on lauhkea ja siinä on myös piirteitä meri-ilmastosta.
Vuosittainen keskilämpötila Torniossa on 0–2 °C. Lämpimin kuukausi on heinäkuu keskilämpötilalla 16 °C, kylmin on helmikuu −11 °C:lla. Terminen kasvukausi on 135–145 päivän pituinen. Vuosittainen sademäärä on 500–550 millimetriä.[12] Pysyvä lumipeite on yleensä keskimarraskuusta toukokuun alkupäiviin asti.[13]
Tornion keskusta sijaitsee noin 80 kilometriä napapiiristä etelään. Kesäpäivänseisauksen aikoihin aurinko ei laske ollenkaan horisontin taakse.[14] Talvella alueella on hyvinkin pitkään pimeää, kun päivän pituus on vain kolme tuntia.
Tornion ilmastotilastoa
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)−8−7−2411172017125−2−6ka.5,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)−14−14−10−429121050−6−12ka.-1,8
Sademäärä (mm)36,132,128,52327,136,149,844,140,24141,535,9Σ435,4
Auringonpaistetunnit (h/d)013589864210ka.3,9
Sadepäivät (d)211816121111131516181920Σ190
Veden lämpötila (°C)0-1-1-126111311853ka.4,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8
−14
−7
−14
−2
−10
4
−4
11
2
17
9
20
12
17
10
12
5
5
0
−2
−6
−6
−12
S
a
d
a
n
t
a		36,1
32,1
28,5
23
27,1
36,1
49,8
44,1
40,2
41
41,5
35,9

Lähde: [15][16]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinvallan ajan kuva Torniosta.

Tornionlaakson kivikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornionjoen suisto on ollut asutettu viimeisestä jääkaudesta lähtien. Vuoteen 1995 mennessä alueelta on löydetty 16 muinaista asumusta. Ne ovat samankaltaisia kuin Vuollerimista noin 6000–5000 eaa. löydetyt. Suurin osa nykyisestä kaupunkialueesta on kuitenkin noussut merestä vasta viimeisen vuosituhannen aikana jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi. Vuoden 1000 tienoilla Tornionjoen suu sijaitsi Kukkolankosken kohdalla, 14 kilometriä nykyisestä kaupungin keskustasta pohjoiseen. [17]

Kaupungin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen perustamistaan Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana, josta Pohjolan tuotteet, lohi ja Lapin turkikset, lähtivät maailman markkinoille.
Tornio on saanut nimensä Suomen länsirajaa pitkin laskevan Tornionjoen mukaan. Tornionjoen nimen alkuperästä on kiistelty, mutta nykykäsityksen mukaan se sisältää vanhan hämäläisen sotakeihästä tarkoittavan sanan 'tornio'. Ruotsin sanaan 'torne' (torni) perustuvaa selitystä ei pidetä enää uskottavana. Torniojärvi (pohjoissaameksi Duortnosjávri) lienee saanut nimensä joen mukaan, sillä vanhimmissa tunnetuissa asiakirjoissa järven nimeksi mainitaan Iretresk.[18]
Tornio sai kaupunkioikeutensa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä 12. toukokuuta 1621 ja on virallisesti perustettu Suensaareen (sudensaari). Nimi on mahdollisesti tullut erään alueen maanomistajan mukaan, tai sitten sanasta Swensarö, ruotsalaisten saari.
Tornio oli perustamisensa aikaan silloisen maailman pohjoisin kaupunki.[19]
Kaupunki perustettiin tunnustukseksi Tornion saavuttamasta asemasta kaupankäynnin keskuspaikkana 1500-luvun kuluessa. Tornio kasvoi pohjoisen suurimmaksi kauppakaupungiksi ja oli muutamia vuosia Ruotsin kuningaskunnan varakkain kaupunki. Huolimatta vilkkaasta kaupankäynnistään Lapin ja merentakaisten alueiden kanssa kaupungin väkiluku pysytteli runsaan 500 ihmisen tasolla satojen vuosien ajan.
1700-luvulla Torniossa vieraili muutamia keskieurooppalaisia tutkimusmatkailijoita, jotka tulivat tutkimaan arktisia alueita. Merkittävin tutkimusmatka tapahtui vuosina 1736–1737, kun Pierre Louis Moreau de Maupertuis tutkimusryhmineen Ranskan akatemiasta saapui tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassa Aavasaksan laelta tehtyjen kolmiomittauksien avulla onnistuttiin todistamaan, että Maa on navoiltaan litistynyt pallo, geoidi.

Tornio Venäjän vallan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vallan ajan kuva Torniosta vuodelta 1908. Kuva Raatihuoneen tornista Kauppakadun suuntaan. Edessä silloinen Westerlundin, myöhemmin Avelan kirjakauppa.
Lapin kaupankäynti, josta Tornio oli riippuvainen, alkoi hiipua 1800-luvun aikana. Maannousun vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin ja Tornion satama jouduttiin siirtämään alajuoksua kohti. Merkittävin isku varakkaalle kaupungille tapahtui kuitenkin Suomen sodassa vuonna 1808, jonka päätteeksi Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Raja vedettiin Muonionjoen syvintä väylää pitkin jatkuen Tornionjoen suistoon asti. Linjaus jakoi Lapin kahteen osaan, mikä oli kohtalokasta kaupankäynnille. Muusta rajalinjauksesta poiketen Venäjän keisari vaati Tornionjoen syvimmän väylän länsipuolella sijaitsevaa Suensaarta ja sen mukana Tornion keskustaa liitettäväksi Venäjään. Ruotsalaiset perustivat Haaparannan kylän (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle tasapainottamaan Tornion menetystä.
Venäjän vallan aikana Tornio oli pieni varuskuntakaupunki. Kaupankäynti vilkastui vain Krimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Tällöin Torniosta muodostui tärkeä rajanylityspaikka. Ensimmäisen maailmansodan aikana Torniolla ja Haaparannalla oli ainoa yhteys Venäjän ja heidän läntisien liittolaistensa välillä.[20] [21]
Pääartikkeli: Tornio ensimmäisen maailmansodan aikana.

Tornio Suomen itsenäisyyden ajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1944 Tornion maihinnousunjoukkoja nousemassa maihin Röytän satamassa.
Suomen ja Ruotsin raja Torniossa 1950-luvulla. Tuolloin Ruotsissa oli vielä vasemmanpuoleinen liikenne.
Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 käytiin helmikuussa sisällissodan ensimmäisiä taisteluja Tornion rautatieaseman alueella. Taistelujen tuloksena Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin.
Pääartikkeli: Tornion taistelu
Tornio menetti varuskuntansa. Kaupungin väkiluku alkoi kuitenkin kasvaa tasaisesti.
Lapin sodassa, toisen maailmansodan loppupuolella, Suomen piti rauhansopimuksen ehtona poistaa Saksan sotilaat maasta. Tornion kaupungin keskustan tuntumassa käytiin Lapin sodan merkittävin taistelu, kun Oulusta meriteitse saapuneet suomalaissotilaat tekivät maihinnousun saksalaisten valtaamaan kaupunkiin. Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta.
Pääartikkeli: Tornionlaakson taistelut
Siten esimerkiksi Tornion merkittävimpiin vanhoihin rakennuksiin kuuluva Tornion kirkko vuodelta 1686 säilyi.
Nykyisen alueensa Tornio saavutti vuonna 1973, jolloin naapurikunnat Alatornio ja Karunki liitettiin Tornion kaupunkiin.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa on työllistänyt etenkin Hartwallin omistuksessa oleva panimo, joka tunnetaan Lapin Kulta -oluestaan. Outokumpu Oyj rakensi Röytän kaupunginosaan 1960-luvulla ruostumattoman teräksen raaka-ainetta valmistavan ferrokromitehtaan ja vuonna 1976 siellä käynnistyi yhtiön ruostumatonta terästä tuottava tehdas. Menneinä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä myös suurtekstiiliteollisuuslaitokset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä Torniossa, esimerkiksi Kerilonin nailonlankatehdas ja Norlynin sukkatehdas. Tekstiiliteollisuus on nyttemmin kuihtunut olemattomiin. Tornionjokilaakson matkailu on kasvanut viime vuosina.
Torniossa siirryttiin kaupunginjohtajajärjestelmään vuonna 1929. Sitä ennen kaupunkia johtivat pormestarit, jotka valittiin lakitieteen tutkinnon ja perehtyneisyyden perusteella.[22]

Tornion pormestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiönich Pehrsson (1621–1640)
  • Peer Andersson (1640–1642)
  • Per Persson (1642–1648)
  • Jöns Ingvaldsson (1648–1656)
  • Oluff Svart (1656–1660)
  • Anders Torfastsson (1660–1664)
  • Jöns Mickelsson (1664–1666)
  • Peter Johansson (1666–1680)
  • Olof Hellbohm (1680–1690)
  • Johan Chore (1690–1709)
  • Carl Sadlin (Sadelin) (1709–1714)
  • Abraham Burman (1714–1717)
  • Seger Svanberg (1717–1721)
  • Isaac Grandel (1725–1733)
  • Petter Johan Pipping (1733–1764)
  • Olof Ramèn (1764–1794)
  • Nils Gabriel Ekholm (1794–1810)
  • Efraim Cajanus (1810–1839)
  • Julius Castrèn (1839–1849)
  • Frans Julius Cederman (1849–1869)
  • Karl Johan Boström (1869–1883)
  • Johan Gustaf Paavola (1883–1888)
  • Yngve Winter (1888–1904)
  • Jakob Axel Levonius (1904–1905)
  • Pekka Edvard Turpeinen (1905–1912)
  • Karl Arne Lund (1912–1919)
  • Ali Tornberg (1919–1921)
  • V. R. Lakari (1921–1929)

Tornion kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KaupunginjohtajaVuosi
Varma T. Suosalmi1929
Eero Mantere1930–1938
Petter Koponen1938–1963
Aarno Strömmer1963–1973
Hannes Manninen1973–2010
Raimo Ronkainen1995 sij. 2010-2015
Timo Nousiainen2015-

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaaja Tornion väestön kehityksestä
Myöhään 1800-luvulle asti Torniossa oli alle 700 asukasta. 1800-luvun lopulla Tornio kasvoi merkittävästi: vuonna 1880 asukasmäärä ylitti tuhannen asukkaan rajan. 1920-luvulla asukasmäärä kaksinkertaistui 2 000:een asukkaaseen.[23] 1970-luvun alussa Torniossa oli 8 000 asukasta. Vuonna 1973 Alatornion (8 900 asukasta) ja Karungin kunta (2 200 asukasta) liitettiin Tornioon, jolloin asukasmäärä kasvoi liki 19 000:een.[24] 1970- ja 1980-luvulla Tornio koki positiivista väestönkasvua. Vuonna 1993 oli Tornion väestöhuippu 23 300 asukkaalla. Muuttoliike Etelä-Suomeen 1990-luvun alun laman jälkeen teki muuttotappiota Torniolle, mutta silti vähemmän kuin muille Lapin kunnille. Vuodesta 2002 lähtien Tornion väkimäärä on hiukan lisääntynyt.
Väestön kehitys[25]
Vuosi19801985199019951996199719981999200020012002200320042005200620072008
Asukasluku21 07622 32822 87923 15623 28523 11622 88122 71922 61722 45622 15522 19822 20422 29722 29922 373[26]22 487[27]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Tornion keskustaa vuonna 2014.
Tornion väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
21 076
1985
  
22 328
1990
  
22 879
1995
  
23 156
2000
  
22 617
2005
  
22 297
2010
  
22 513
2015
  
22 199
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Torniossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[28]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tornion alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[29]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tornion kaupungin nykyisellä alueella.[28]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion kaupungintalo.
Vuonna 1904 valmistunut Niilontalo, yksi Peräpohjolan Opiston rakennuksista Tornion Kivirannalla.

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torniossa vahvin poliittinen toimija on Suomen Keskusta. Sillä on 19 paikkaa kaupunginvaltuustossa 43:sta. Toiseksi suurin ryhmä on Vasemmistoliitto kahdeksalla paikalla. SDP:llä on viisi paikkaa, Perussuomalaisilla ja Kokoomuksella kummallakin neljä paikkaa, Pro Tornio – Kuntalaisen parhaaksi -yhteislistalla kaksi paikkaa ja Vihreillä yksi paikka.
Tornion kaupunginjohtaja, Hannes Manninen, nimettiin vuonna 1973. Manninen on ollut Keskustan kansanedustaja vuodesta 1995 lähtien ja hänet valittiin Vanhasen I hallituksen alue- ja kuntaministeriksi. Hänen viransijaisenaan Tornion kaupunginjohtajana toimii Raimo Ronkainen.
Nykyinen kaupunginvaltuusto (2013–2016)
PuolueÄänimäärä (2012)[30]Paikat
Keskusta42,0 %19
Vasemmistoliitto17,3 %8
SDP10,7 %5
Perussuomalaiset10,2 %4
Kokoomus9,6 %4
Pro Tornio – Kuntalaisen parhaaksi yhteislista5,3 %2
Vihreät4,1 %1

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion ystävyyskaupunkeja ovat[31]

Yhteistyö Haaparannan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion ja Haaparannan yhteinen logo.
Tornio ylläpitää tiivistä yhteistyötä Ruotsissa sijaitsevan kaksoiskaupunki Haaparannan kanssa. Haaparanta sai kaupungin oikeudet vuonna 1842, kun Tornio menetettiin Venäjälle korvauksena. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 1955 Pohjoismaiden neuvostoon ja vuonna 1995 Euroopan unioniin, tuli rajasta paikallisten mukaan ”maailman rauhallisin raja”.
Lisäyksenä kaupungit aloittivat yhteistyön myös koulutuksessa: Opiskelijat voivat vapaasti valita kummalla puolella rajaa opiskelevat. Vuodesta 1989 lähtien Haaparannalla on toiminut Kielikoulu (ruots. Språkskolan), jossa opiskelee suomalaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita.
Tornion ja Haaparannan suurin yhteinen hanke, Rajalla – På Gränsen, on aloitettu vuonna 2003. Rajalla-hanke sisältää yhdistetyn keskustan Tornion ja Haaparannan keskustojen välille. Vuonna 2006 rajan läheisyyteen rakennettiin Ikean tavaratalo. Vuonna 2008 rajalle rakennettiin muun muassa kauppakeskus.[32]

Talous ja infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin Kullan tehdas
Tornio on teollisuuskaupunki. Tornion merkittävin työnantaja on Outokumpu, jonka ruostumatonta terästä valmistava Tornion terästehdastyöllistää yli 2 000 henkeä[33]. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä. Outokumpu on viime aikoina suunnitellut laajentavansa ferrokromitehdasta Torniossa jolloin syntyisi 100 uutta työpaikkaa.
Tornion Suensaarella toimi elokuuhun 2010 asti Hartwallin (aiemmin Lapin Kulta) kansainvälisestikin tunnettua Lapin Kulta -olutta valmistanut yli 130-vuotias olut- ja virvoitusjuomatehdas. Panimossa työskenteli parhaimmillaan 200-300 työntekijää ja viime vaiheessa noin 100. Vuonna 2016 tehdaskiinteistöön perustettiin Elämystehdas Lappari, jossa toimii useita eri toimijoita kuten Club Teatria ja Tornion Panimo.[34]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VR:n tavararatapiha Miukin kaupunginosassa.
Tornio on kahden valtatien alkupää. Vain 16 kilometrin pituinen valtatie 29 Keminmaahan tarjoaa nopeat kulkuyhteydet Kemiin. Valtatie on pohjoisin moottoritie maailmassa ja suurin osa siitä on nimellä Perämerentie. Valtatie 21 myötäilee Ruotsin rajaa Kilpisjärvelle asti. Eurooppatie 8 myötäilee valtateitä 21 ja 29. Eurooppatie 4 alkaa Torniosta; tie on vain muutamia satoja metrejä Suomen puolella ja se jatkuu koko Ruotsin läpi Helsingborgiin etelässä. Tornion ja Haaparannan rajan yli kulkee 18 000 ajoneuvoa päivittäin, mikä tekee rajasta pohjoismaiden vilkkaimman.[35][36] Tornio saa keväällä 2019 ensimmäinen kadun naisen mukaan, kun syntyy Irma Stormbominnimikkokatu.[37]
Rautatiet Torniosta johtavat kolmeen eri suuntaan: Oulu–Tornio-rata kulkee perämeren rantaa myötäillen Ouluun, Kolarin rataTornionjokea myötäillen Kolariin ja Tornio–Haaparanta-rata rajan yli Haaparannalle. Lisäksi Röytän satamarata yhdistää Tornion ratapihan Röytän sataman ratapihaan. Tornion ja Haaparannan rautatieasemat yhdistävä neljä kilometriä pitkä neliraiderata mahdollistaa asemien välisen liikennöinnin sekä ruotsalaisella että suomalaisella kalustolla (Suomessa on käytössä suurempi raideleveys kuin Ruotsissa). Henkilöliikenne Torniossa keskeytyi Tornio-Pohjoisen seisakkeen huonon kunnon ja sijainnin vuoksi vuonna 2004. Turvallisemmalle paikalle rakennettiin Tornio-Itäisen seisake vuonna 2008.[38] Nykyään osataan valmistaa junakalustoa, joka pystyy ilman telinvaihtoa vaihtamaan nopeasti raideleveyttään, kun kalusto ajetaan säältä suojatun raideleveysmuuntohallin läpi raideleveydeltä toiselle. Tällaista tekniikkaa Suomen, Ruotsin ja Norjan välisessä junaliikenteessä ei toistaiseksi (2015) ole vielä kokeiltu.
Tornion satama sijaitsee Röytän saarella, kaupungin eteläosassa. Talvisin jäänmurtaja mahdollistaa vapaat meriyhteydet ja satamaa voidaan käyttää ympärivuotisesti. Sataman liikenne koostuu pääosin Outokumpu Oyj:n ruostumattoman teräksen viennistä. Satamassa ei ole matkustajaliikennettä. Vuonna 2007 satamassa vieraili 345 laivaa ja sataman tavaraliikenne oli 1,6 miljoonaa tonnia.[39][40]
Kemi–Tornion lentoasema sijaitsee Keminmaassa, noin 18 kilometriä Torniosta.[41] Lentoyhtiö Finncomm Airlines tarjoaa suorat lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoaseman läpi kulki 95 887 matkustajaa vuonna 2008.[42]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion kirkko rakennettiin 1684–1686.
Kauppakeskus Rajalla - På Gränsen sijaitsee Ruotsin rajan välittömässä läheisyydessä.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torniossa puhuttu murre ei juuri poikkea muiden länsirajan kuntien asukkaiden murteesta. Sen sijaan Ruotsin puolella asuvat tornionlaaksolaiset puhuvat ruotsin kielen ohella yleisesti meänkieltä eli tornionlaaksonsuomea, joka poikkeaa selvästi Suomen puolen peräpohjalaismurteista etenkin ruotsin kielen huomattavan sanastovaikutuksen vuoksi.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjan stadion.
Tornion urheiluelämä on viimeisen sadan vuoden aikana ollut vilkasta. Tornionseudun ensimmäiset urheilukilpailut olivat hiihtokilpailut Tornionjoen jäällä 1894.
Vuosisadan alussa urheilutoiminta käynnistettiin Tornion Pyryn puitteissa, joka perustettiin marraskuussa 1905 suurlakonjälkitunnelmissa jatkamaan kansalliskaartin toimintaa. Palloilulajeille perustettiin vuonna 1935 oma seura, Tornion Palloveikot (ToPV), jonka lajeina olivat kesäisin jalkapallo ja talvisin jääpallo. Itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä suojelukuntajärjestö oli keskeinen urheilutoiminnan järjestäjä. Erityisesti ammunta ja pesäpallo kesäisin sekä hiihto ja ampumahiihto talvisin olivat suojeluskuntaurheilun päälajeja. Ammunnan, hiihdon ja ampumahiihdon kilpailupaikoiksi muodostui Kokkokankaan maasto. Torikenttä toimi jalka- ja pesäpalloilun pelipaikkana ja Tornionjoen jäällä jääpalloiltiin.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin perustettiin lisää seuroja, TUL:ään kuuluva Tornion Tarmo sekä palloilupuolelle uusi erikoisseura Tornion Pallo –47 (TP-47), jonka perustivat Tornion VR:läiset. TP-47 tuli tunnetuksi myöhemmin erityisesti jalkapalloseurana.
1970-luvulta lähtien urheilupuolella erikoistuminen tiettyyn lajiin on ollut tyypillistä myös Torniossa. Tornion Palloveikot on erityisesti jääpalloseura ja Tornion Pallo –47 jalkapalloseura. Muita palloilupuolen erikoisseuroja ovat jääkiekossa Tornion IHC, lentopallossa Tornion Lentis-88 ja kaukalopallossa Tornion Palloketut. Tornion Palloveikot on myös kaupungin salibandyn ykkösseura. Hiihdon ja yleisurheilun ykkösseura on Alatornion Pirkat.
Palloilulajeja on 1950-luvulta lähtien pelattu Pohjan Stadionilla, joka 1980-luvulta lähtien on ollut yksinomaan yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden käytössä. Jääpalloilijoiden pelipaikkana toimi 1980- ja 90-luvuilla Näränperän luonnonjääkenttä ja 1990-luvulta lähtien peliareenana on ollut Haaparannan Gränsvallenin tekojää. Jääkiekkoa, kaukalopalloa ja lentopalloa harrastetaan Putaan urheilukeskuksessa. Hiihtourheilun pääpaikaksi on muodostunut Puuluodon hiihtokeskus.
Muiden urheilulajien suorituspaikkoja ovat Putaan uimahalli uimareille, Laivakangas raviurheilulle ja haulikkoampujille, Näränperä jousiampujille ja golfaajille sekä Röyttä purjehtijoille.
Tunnettuja Torniossa kasvaneita urheilijoita vuosikymmenien varrelta ovat olleet muun muassa yleisurheilija, olympiavoittaja Ville Pörhölä, yleisurheilijat Erik Åström ja Tauno Kontio, hiihtäjä Jari Isometsä, ammattijalkapalloilija Teemu Tainio, pujottelun maailmanmestari Kalle Palander sekä jääkiekkoilijat Ville Pokka ja Jesse Puljujärvi.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäntylä, Ilkka: Tornion kaupungin historia: 1. osa. 1971.
  • Sadinmaa, Arja: Tilastotietoja Tornio 2007. Tilastotietopaketti Torniosta. Tornion kaupunki, 2007. ISSN 0782-548X. Teoksen verkkoversio.
  • Nordberg, Henri: Tornionlaakson vuosikirja 2005. ISSN 0787-197X
  • Mäkitalo, Juhani: Tornion asukkaita 1621–1714 ja heidän jälkeläisiään 1-2. 2005.
  • Ylimaunu, Timo: Aittakylästä kaupungiksi: Arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä. 2007. ISBN 978-952-9888-32-0

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Katsaus Kemin ja Kemi–Tornio-seudun kehitykseen 5/2008 (pdf) Kemin kaupunki. Viitattu 20.9.2008. (suomeksi)
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Tornio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Tilastotietoja Tornio 2001 (Tilastotietopaketti Torniosta) Tornion kaupunki. Viitattu 22.8.2008.
  9. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pekka Puistosalo: Kylät ja kaupunginosat Torniossa. Tornion kaupunki. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2008).
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. ↑ Arja Sadinmaa: Tilastotietoja Tornio 2007. Tilastotietopaketti Torniosta. Tornion kaupunki, 2007. ISSN 0782-548X. Teoksen verkkoversio.
  13. ↑ Talven lumista ja lumisuudesta Ilmatieteen laitos. Viitattu 24.6.2008.
  14. ↑ Auringon nousu- ja laskuajat: Tornio vantaaweather.info. Viitattu 7.7.2016.
  15. ↑ Kuukauden ja vuoden sääkeskiarvot (Tornio, 95400) MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 23.8.2008.
  16. ↑ Tornio, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  17. ↑ http://www.kukkolankoski.fi/historia.html
  18. ↑ Vahtola, Jouko: ”4”, Studia Historica Septentrionalia 3, s. 102–107. Rovaniemi: Pohjois-Suomem Historiallinen Yhdistys, 1980. ISBN 951-95472-1-5.
  19. ↑ Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa (Väitöstiedote) Oulun yliopisto. Viitattu 16.5.2011.
  20. ↑ Sandberg, Thorsten: Svenska småstäder Populärhisturia. 24.2.2011. Viitattu 3.1.2015. (ruotsiksi)
  21. ↑ Tornio-Haparanda haparanda.se.
  22. ↑ [http://www.tornio.fi/Pormestarit Tornion kaupunginkirjasto – Pormestarista kaupunginjohtajaksi] Tornion kaupunki. Viitattu 23.8.2008.
  23. ↑ Jouko Vahtola: Tornio – vuosisatojen portti Lappiin ja länteen. Uuteen nousuun.
  24. ↑ Jouko Vahtola: Tornio – vuosisatojen portti Lappiin ja länteen. 1900-luvun rajakaupunki.
  25. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  26. ↑ Virallinen asukasluku vuodenvaihteessa 2007–2008 Väestörekisterikeskus. Viitattu 24.6.2008.
  27. ↑ Virallinen asukasluku vuodenvaihteessa 2008–2009 Väestörekisterikeskus. Viitattu 4.7.2009.
  28. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  29. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  30. ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  31. ↑ Tornion ystävyyskaupunkitoimikunta Tornion kaupunki. Viitattu 16.5.2011.
  32. ↑ TIEDOTE: Rajalla – På Gränsen – matkailu 28.10.2008. Aberdeen Property Investors Finland Oy. Viitattu 29.10.2008.
  33. ↑ Sadinmaa, Arja: Tilastotietoja Tornio 2012 (pdf) (s. 13) 2/2013. Tornion kaupunki. Viitattu 4.5.2014.
  34. ↑ Kiiski, Timo: ”Ei tuommoinen elämyskeskus onnistu”, vähättelivät pessimistit: Veli-Matti ei kuunnellut - loi Tornioon 40 työpaikan menestystarinan Iltalehti. 14.1.2018. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 14.1.2019.
  35. ↑ Vägverket 2006. Vägverket. Viitattu 25.1.2009. [vanhentunut linkki]
  36. ↑ MTV3: Provincia Bothniensis – tulevaisuuden kaupunki ilman rajoja. 18. joulukuuta 2004
  37. ↑ Torniolaisnaiset myivät aikoinaan 88 000 lehmäarpaa keuhkoparantolan saamiseksi – nyt kaupunkiin nimetään ensimmäinen katu naisen mukaan Yle.fi, uutiset 24.3.2019, viitattu 24.3.2019
  38. ↑ Junat pysähtyvät jälleen Misissä ja Torniossa 29.9.2008. Oy VR-Rata Ab. Viitattu 3.10.2008.
  39. ↑ Alusliikenne 2007 Suomen Satamaliitto. Viitattu 25.1.2009.
  40. ↑ Tavaraliikenne 2007 Suomen Satamaliitto. Viitattu 25.1.2009.
  41. ↑ Liikenneyhteydet Kemi-Tornion lentoasemalta Finavia. Viitattu 25.1.2009.
  42. ↑ Matkustajat lentoasemittain 2008 joulukuu 2008. Finavia. Viitattu 25.1.2009.
  43. ↑ Activity Park TornioHaparanda Duudsonit Activity Park Oy. Viitattu 13.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)