Ulvila

Ulvila

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Ulvila
Ulvsby
Ulvila.vaakuna.svgUlvila.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°25′45″N,021°52′30″E
MaakuntaSatakunnan maakunta
SeutukuntaPorin seutukunta
Hallinnollinen keskusVanhakylä
Perustettu1365
KuntaliitoksetKullaa (2005)
Kokonaispinta-ala422,51 km²
236:nneksi suurin 2019 [1]
– maa400,65 km²
– sisävesi21,86 km²
Väkiluku13 027
81:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys32,51 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.17,7 %
– 15–64-v.58,0 %
– yli 64-v.24,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,2 %
– ruotsinkielisiä0,3 %
– muut1,5 %
Kunnallisvero21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste8,1 % (2018) [6]
KunnanjohtajaJukka Moilanen
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vas.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
9
6
5
3
2
1
1
www.ulvila.fi
Ulvila (ruots. Ulvsby) on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kaupunki. Ulvila sijaitsee Kokemäenjoen varrella, Porin naapurissa. Sen naapurikuntia ovat Porin lisäksi Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Sastamala. Kaupungin keskusta koostuu kahdesta eri puolilla Kokemäenjokea sijaitsevasta taajamasta, Friitalasta ja Vanhastakylästä. Ulvilassa asuu 13 027 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 422,51 km², josta 21,86 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 32,51 asukasta/km².
Ulvilan kaupungin historia on pitkä: se perustettiin vuonna 1365, joten se on yksi Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista ja Suomen toiseksi vanhin kaupunki Turun jälkeen. Ulvila menetti kaupunkioikeutensa Porille vuonna 1558, kun Ulvilan silloinen satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut laivoille kulkukelvottomaksi. 442 vuotta myöhemmin, vuodesta 2000 lähtien Ulvilan kunta on taas käyttänyt itsestään nimitystä kaupunki. Nykyisen muotonsa Ulvilan kaupunki sai, kun Kullaan kunta liitettiin siihen vuonna 2005. Ulvilan kaupunginvaltuusto päätti 15. ja 29. joulukuuta 2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kanssa. Liitoksen (hankenimeltään Nauhakaupunki) piti tulla voimaan vuoden 2011 alussa. Vuoden 2009 alusta aloittanut uusi valtuusto päätti kuitenkin 2. maaliskuuta 2009 purkaa liitossopimuksen.
Ulvilassa ilmestyy paikallislehti Ulvilan Seutu, jonka levikki on 3 243.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerjää vetäytyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerjää vetäytyi Ulvilan alueelta noin 7600–7500 eaa. Asumiskelpoinen ei Ulvila vielä ollut, sillä alueen peitti noin 200 metriä syvä meri. Ulvilan ylävimmät reunaosat alkoivat kohota meren pinnan yläpuolelle noin 2000 eaa.[9]

Kivikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilan asutut osat ovat enimmäkseen melko matalaa, tasaista Kokemäenjokilaaksoa, joten maankohoaminen on vaikuttanut alueeseen voimakkaasti. Kivikaudelta on merkkejä Kiukaisten kulttuuriin kuuluneesta metsästäjä- ja hylkeenpyytäjäasutuksesta. Maanviljely alueella alkoi pronssikaudella, jolloin viljavat tasangot otettiin viljelyskäyttöön. Jälkeensä nämä asukkaat jättivät röykkiöhautoja. Asutus oli tähän aikaan ilmeisesti kiinteää, koostuen yksittäistaloista.

Rautakausi ja autioituminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakauden alku toi mahdollisesti mukanaan väestön taantumisen. Ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen jälkeen Ulvilan ja Nakkilan alueelta ei enää tunneta kalmistolöytöjä, joten on mahdollista, että väestö hävisi ja alue muuttui erämaaksi noin vuosituhannen ajaksi.
Samaan aikaan Ulvilan alueella ollut merenlahti jatkoi maatumistaan ja Kokemäenjoki toi nykyisten Friitalan ja Vanhankylän alueille savimaata, joka oli ilmeisesti liian sitkasta muokattavaksi aikakauden tekniikalla. Lähin tunnettu asutus sijaitsi Kokemäellä ylempänä Kokemäkijokilaaksossa.

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilan keskiaikainen kirkko.
Rautakauden vaihtuessa historialliseksi ajaksi maanviljelytaidot kehittyivät ja asutus levisi Kokemäen suunnasta Ulvilan suuntaan. Ensimmäisenä syntyi Haistilan kylä noin 1200-luvulla. Haistila-niminen kylä on myös Kokemäellä, joten väki saattoi olla kotoisin sieltä. Vaikka uudisasutus sitkeämmille saviseuduille tuli rauta-auran myötä mahdolliseksi, oli Kokemäenjoen suiston asutus osin vierasperäistä. Visbyn ja muiden kaupunkien hansakauppiaat tarvitsivat sataman ja tukikohdan, jollaisen harvaan asuttu Ulvilan seutu tarjosi.[10]
Suistossa ei 1100-luvulla luultavasti ollut maataloja, mutta 1200-luvulla tilanne saattoi jo muuttua. Asiakirjoja 1200-luvulta ei ole jäljellä, mutta jo 1300-luvun dokumentit kertovat vilkkaasta toimeliaisuudesta. Uudet asukkaat ja kokemäkiset ratkoivat lukuisia kiistojaan käräjillä, kun nautintaoikeuksista, kalastamojen hallinnasta ja kylien rajoista käytiin uusjakoa. Myös Ruotsin kuningas otti kantaa kiistoihin ja päätti uusista käytänteistä kokemäkeläisten tappioksi. Hiljalleen kokemäkeläisten vaikutusvalta ja hallinta suiston ja sen yläpuolisilla alueilla siirtyi uudisasukkaille näiden elämisen edellytyksiä vahvistamaan.[10]
Ulvilan kirkon rakentamisen alkuvaiheita ei tiedetä kovin tarkasti. Vuoden 1311 kirjeessään piispa Ragvald vaati kirkon rakentamista Liikistöön. Rakentamisen rahoitus on ratkaistu osittain aneiden myynnillä, mikä Ragvaldin kirjeestä käynee ilmi. Paikalle on ilmeisesti rakennettu väliaikainen puukappeli, jonka ympäristö palveli myös hautausmaana. Vuonna 1332 piispa Pentti antaa luvan kirkon rakentamiseen, mikä kertonee varainkeruun onnistumisesta. Molemmat piispat kirjoittivat Liikisten saaresta kirkon paikkana, mutta nykyinen kirkko sijaitsee Saarenluodon vieressä. Kun piispa Hemming vuonna 1347 kirjoittaa uuden Ulvilan hautausmaan vihkimisestä, käy kirjeiden sisältö ristiriitaiseksi. Onko kirkko rakennettu alkujaan Saarenluodon viereen vai siirrettiinkö se sinne vasta myöhemmin? Hemmingin kirjeessä oli kirkon nimi vaihtunut Liikisten kirkosta Ulvilan kirkoksi, joka tuli samalla perustetun kauppalan nimeksikin. Kirkon lopullista valmistumisaikaa ei tiedetä, mutta vielä vuonna 1350 hanke vaati piispojen huomiota. Vuonna 1352 Ulvilan seurakunta mainitaan regaalisena kirkkopitäjänä. Vuonna 1412 kirjoitti Klaus Fleming Ulvilan kirkosta ”kirkkosaarena joen suussa”.[10]
Perimätiedon mukaan sijaitsi Ulvilassa 1200–1300-luvuilla Liikistön kirkon lisäksi myös toinen kirkko. Tämä kirkko oli ylempänä joella, nykyään Nakkilaan kuuluvassa AnolanKirkkosaaressa. Siitä ei ole jäljellä näkyviä jäännöksiä.[11]
Markkinapaikka keräsi ympärilleen paljon väkeä, mutta viljelevän asutustoiminnan kehitys vaati maakaaren hyväksymistä. Useimmissa kylissä asuttiin 1400-luvulla, mutta kauempana olevat kylät oli perustettu viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Ulvilan kylistä Viikkala, Lautila, Leistilä, Masia, Ruskeala ja Haistila lienevät alkujaan olleet suomalaisen oikeuden kyliä, mutta 1300-luvun jälkeen syntyneet uudet kylät tulivat ruotsalaisen oikeuden piiriin. Myös suomalaisen oikeuden kylien pilkkominen siirsi uudet kylät ruotsalaisen oikeuden piiriin. Uudet asukkaat olivat uudisasukkaita ulkomailta, muualta Suomesta tai kokemäkeläisiä. Tilojen ja asukkien nimet kuuluivat mahdollisesti kauppiaille tai Ruotsista ja Gotlannista tulleille. Osan omistajien nimistä olivat suomalaisten nimiä, jotka ruotsinnettiin asiakirjoihin.[10]
Turun piispalla oli omistusoikeus Liikistön ja Anolan kalavesiin ja rantoihin. Alueita hoitaneet lampuodit lienevät olleet ruotsalaisia. Kuitenkin jo 1400-luvulla kylät olivat alkaneet suomalaistua, mikä on todettavissa kyläläisten nimien perusteella.
Liikisten saaren markkinat kilpailivat alusta alkaen Kokemäen kauppapaikan kanssa. Sataman hallinta joen suistossa merkitsi kilpailuetua, mutta Kokemäellä oli kaupan pääasiallinen hallintaoikeus. Hansaliiton vaikutusvallan kasvu nakersi Kokemäen kauppalan etuja. Kuten säilyneistä asiakirjoista voidaan todeta, on vuoden 1344 Gertudin kiltatuvan tilaisuudessa pidetyssä puheessa puhuteltu väkeä ”kirkkoherraksi, kaupunkilaisiksi ja seurakuntalaisiksi”, olisi Ulvila muutettu kauppalaksi. Kauppalaksi nimeäminen tapahtui mahdollisesti 1330-luvulla. Kaupunki pormestareineen se ei vielä ollut, sillä Ulvila oli vielä voudin alaisuudessa. Varsinaiset kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen vasta 7. helmikuuta 1365.[10] Alueella sijainnutta maalaiskylää lienee nimitetty jo pian tämän jälkeen Vanhaksikyläksi, vaikka nimi Gammelby siirtyikin asiakirjoihin vasta kaupungin häviämisen jälkeen.
Ulvilalaisten painostus kokemäkeläisiä kohtaan tuotti tulosta vuonna 1347. Lammaisten kalastusoikeuksien saamisen lisäksi ulvilalaisille myönnettiin vielä yksinoikeus käydä kauppaa Kokemäellä kevätmarkkinoilla. Keväällä tammikuun 13. päivästä alkaen pääsiäiseen asti käytiin Kokemäen kauppalassa markkinoita, jonne nyt myös ulvilalaiset saivat tulla myymään tuotteitaan. Rajoittavana ehtona oli, etteivät kuninkaan verotulot saaneet rinnakkaiselosta vähentyä.[10]
Ulvila ei kuitenkaan päässyt kehittymään, sillä kaupungilla ei ollut tapulioikeuksia. Kauppaa saatiin käydä vain Tukholman ja Turun kanssa eivätkä sisämaan talonpojat ja metsästäjät asioineet yksinomaan Ulvilan porvareiden kanssa. Kaupungin porvaristo ruotsalaistui saksalaisten muuttaessa pois. Vasta 1400-luvun lopulla Ulvila sai vapaan purjehdusoikeuden, mutta tämän hyöty jäi rajalliseksi, sillä aika oli sotaisaa ja rauhatonta.
Pyhän Olavin kirkko rakennettiin nykyiselle kirkon paikalle 1300-luvulla. On epäselvää, rakennettiinko jo tällöin nykyinen kirkko, joka on Ulvilan ainoa säilynyt keskiaikainen rakennus. Dendrokronologinen tutkimus ajoittaa nykyisen kirkon 1480-luvulle. Toisaalta kirkon perustusten vierestä löydettiin vuonna 2005 rahakätkö, jonka kolikot ovat 1360–1380-luvuilta.

Uusi aika koittaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unionisodat olivat rasittaneet ulvilalaisia raskaasti. Kuningas Kustaa Vaasa määräsi vuonna 1550 ulvilalaiset porvarit muuttamaan perustamaansa Helsingin kaupunkiin. Vaikka porvarit saivat muutaman vuoden jälkeen luvan palata, Suomen herttua määräsi vuonna 1558 uuden Porin kaupungin perustettavaksi seitsemän kilometriä lähemmäksi rannikkoa Kokemäenjoen silloiseen suuhun.
Ulvila edusti 1500- ja 1600-luvuilla Suomen maaseutua ja sitä leimasi kartanolaitos. Sodat, nälänhädät ja väenotot autioittivat taloja, mutta tästä huolimatta väestö kasvoi vuoden 1535 noin 350 hengestä 1600-luvun lopun 600 henkeen. Isonvihan jälkeen kasvu nopeutui. Maksamattomien verojen vuoksi kruunulle joutuneita tiloja ostettiin perinnöksi ja kartanot kehittivät maataloutta. Samalla ne ja isot talonpoikaistalot alkoivat perustaa takamailleen torppia, joiden asukkaat raivasivat suuren osan nykyisestä peltoalasta. Myös Lattomerensuoniitty kuivattiin pelloksi, mikä lisäsi peltoalaa sadoilla hehtaareilla. Väestö kasvoi vuoden 1750 seitsemästä ja puolesta sadasta asukkaasta vuoden 1855 3 800 asukkaaseen.
1700-luvulla perustettiin Leineperin ruukki. Siellä jalostettiin suomalmista takorautaa ja se tuotti myös muurauslaastin ainesosaksi tarvittua kalkkia. Ruukin ympärille syntyi omaleimainen yhdyskunta.
Moderniin yhteiskuntaan siirtyminen paransi hiljalleen kansan elinoloja. Vuoroviljelyä alettiin harrastaa järjestelmällisesti 1880-luvulla ja myös osuusmyllyjä ja -meijereitä perustettiin. Vuonna 1892 Arthur Hellman perusti Friitalan nahkatehtaan, joka muutti Friitalan kylän teollisuusyhdyskunnaksi. Vuonna 1895 valmistui Tampereen–Porin rautatie, jonka seisakkeiksi muodostuivat Friitala ja Haistila. Ajan kuljetusmetodeista kertoo se, että alkuvaiheessa Haistila toimi tavaraliikenteen pääteasemana, jossa satamaan matkalla olleet tavarat lastattiin ruuhiin jokikuljetusta varten. Jokea käytettiin myös puutavaran uittoon 1800-luvun loppupuolelta 1960-luvulle saakka.

Kunnalliselämä ja sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1865 kunnallishallintouudistuksessa seurakunnan ja kunnan hallinto erotettiin toisistaan. Ensimmäinen kuntakokous pidettiin vuonna 1868. Työväestö ja torpparit eivät saaneet kuntakokouksessa ääntään kuuluville, sillä äänioikeus perustui veronmaksuun ja maanomaisuuteen. Ulvila olikin Suomen teollistuneinta aluetta: lähes 30 % väestöstä työskenteli teollisuudessa. Työväenliike saikin heti synnyttyään vahvan aseman Ulvilassa.
Ensimmäinen kiertokoulu perustettiin Ulvilaan vuonna 1855, mutta kansakoulua – Vanhakylän koulua – saatiin odottaa vuoteen 1880, jolloin se empimisen jälkeen perustettiin. Lainakirjaston oli perustanut rovasti Stenbäck jo vuonna 1865. Myös muut tavanomaiset uudistukset saapuivat Ulvilaan: Kaasmarkkuun perustettiin vapaaehtoinen palokunta vuonna 1898 ja Ulvilaan nuorisoseura[12] 1906, joiden toiminta jatkuu edelleen.
Ravanin kylään perustettiin 1880-luvulla 2. Turun tarkk'ampujapataljoonan 7. reservikomppanian harjoitusalue kasarmeineen. Suomen suuriruhtinaskunnan armeija hajotettiin 1900-luvun alussa ja myöhemmin, 1920- ja 1930-luvuilla, paikalla sijaitsi suojeluskunnan leirialue. Reservikomppanian kasarmirakennus siirtyi myöhemmin Satakunnan maanviljelysseuran omistukseen.[13]
Suomen sisällissotaan enemmistö ulvilalaisista osallistui punaisten puolella. Valkoisessa armeijassa taisteli noin 40 ja punaisella puolella 1 500–2 000 miestä. Vuoden 1916 vaaleissa sosiaalidemokraattinen puolue oli saanut ennätysmäisen 77 % kannatuksen. Suomen sotasurmat -projektin tietojen perusteella ulvilalaisia kuoli väkivaltaisesti kansalaissodan yhteydessä 312 ja kullaalaisia 99. Näistä valtaosa oli punaisia ja heitä kuoli myös vankileireillä.
Kansalaissodan jälkeen torpparit vapautettiin, jolloin syntyi noin 160 uutta tilaa. Elinkeinorakenteen muutos jatkui teollistumisen edetessä. Toisen maailmansodan aikana Toejoen, Koiviston, Ruosniemen ja Kartanon kylät luovutettiin Porin kaupungille, mikä vähensi ulvilalaisten teollisuustyöläisten määrää, mutta toi nämä taajaväkiset yhdyskunnat kaupungin kunnallistekniikan piiriin. Vasemmisto pysyi kuitenkin voimakkaana. Sosiaalidemokraatit ja kommunistien peitejärjestöt menestyivät kunnallisvaaleissa hyvin ja porvarillisella puolella maltilliset voimat saivat suurimman kannatuksen IKL:n jäädessä vähäiseksi tekijäksi. Ulvila on pysynyt vasemmistoenemmistöisenä kuntana nykypäiviin asti.

Nykyaikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Ulvilaan asutettiin noin 1 000 evakkoa pääasiassa Hiitolan pitäjästä. Karjalaiset kulttuurivaikutteet toivat Ulvilaan mm. virpomisperinteen ja karjalanpiirakat. Ulvilan väkiluku jatkoi nousuaan suurten ikäluokkien myötä ja 1960-luvulla kunta alkoi kunnanjohtaja Teuvo Aallon johdolla harrastaa aktiivista maapolitiikkaa. Keskimäärin kunta on myynyt viitisenkymmentä omakotitonttia vuodessa, mikä on synnyttänyt Krapiston, Mynsterin, Rantalan, Suurpään, Nummelan, Loukkuran, Nahkurin ja Mukulamäen pientaloalueet. Kerrostaloja on rakennettu Vanhaankylään ja Friitalaan.
Ulvilan yhteiskuntarakenne on muuttunut palveluvaltaiseksi. Friitalan nahkatehtaan toiminta on jo loppunut.[14] Sitä ovat korvanneet huipputekniikkayritykset Cimcorp Oy, Neorem Magnets sekä aivan Porin ja Ulvilan rajalla, tosin Porin puolella sijaitsevat Luvata Pori Oy:n ja Cupori Oy:n (aikoinaan Outokumpu Oy:n) kuparinjalostustehtaat.
Kuntarakenteen muutos on vaikuttanut myös Ulvilaan. Aiemmin Ulvilasta eronnut Kullaa on palannut emopitäjänsä yhteyteen vuonna 2005. Samalla Kullaan seurakunnasta tuli jälleen Ulvilan kappeliseurakunta. Kaupungin nimen Ulvila otti itselleen jälleen vuoden 2000 alusta. Viime vuosina Ulvilan väestö on ollut lievässä laskussa.

Yritykset ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja ulvilalaisia yrityksiä ovat muun muassa automaatioalan Cimcorp, sähköteknisiä tuotteita valmistava Urho Tuominen Oy tytäryhtiöineen, Neorem Magnets, virolaiseen Harju Elekter -konserniin kuuluva Satmatic, Ulvilan Konepaja ja maidonjalostusyritys Satamaito. Friitalan nahkatehdas oli tunnettu nahanjalostusyritys.
Tuotantosektoreittain Ulvilassa on työpaikkoja seuraavasti:[15]
  • maa- ja metsätalous 3 %
  • teollisuus 31 %
  • palvelut 61 %.

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin asukkaat muodostavat tilastollisesti seuraavat ryhmät:[15]
  • 15 vuotta täyttäneitä: 82,2 %
  • alimman korkea-asteen tutkinto: 17,0 %
  • alemman korkeakouluasteen tutkinto: 12,7 %
  • ylemmän korkeakouluasteen tutkinto: 7,3 %
  • tutkijakoulutuksen suorittaneet: 0,5 %
  • eläkkeellä olevien osuus väestöstä: 25,8 %.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla silakkamollot eli silakkaperunat ja kirnupiimä, fläskisoosi ja perunavoi sekä korput ja paakkelssit.[16]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilan kautta kulkevat Tampere–Pori-rata, Porin ja Helsingin välinen valtatie 2 sekä Porin ja Tampereen välinen valtatie 11. Ulvilan (Friitalan) rautatieasema (alkujaan laituri) ja Haistilan pysäkki kuuluivat Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Haistilassa oli radan toiminnan alkuvuosina vilkas lastaussatama, josta junilla sisämaasta tuotu puutavara lastattiin proomuihin kuljetettavaksi edelleen Mäntyluodon satamaan. Maantieliikenteen syrjäytettyä raideliikenteen molemmat liikennepaikat lakkautettiin: Haistilan seisake vuonna 1974, Friitalan asema kymmenen vuotta myöhemmin.[17]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1915 vuoteen 1950.
AjankohtaVäkiluku[18]
19158 161
19208 198
19258 392
19309 171
193511 072
194012 252
19507 324
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat kaikkina vuosina mukana sekä Ulvilan että siihen liitetyn Kullaan asukkaat.
Ulvilan väestönkehitys 1980–2016
VuosiAsukkaita
1980
  
12 809
1985
  
13 960
1990
  
14 317
1995
  
14 490
2000
  
14 118
2005
  
13 803
2010
  
13 606
2016
  
13 312
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ulvilassa oli 13 237 asukasta, joista 11 140 asui taajamissa, 1 937 haja-asutusalueilla ja 160 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ulvilan taajama-aste on 85,2 %.[20] Ulvilan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Porin keskustaajama*10 549
2Koski351
3Kaasmarkku240
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ulvilan keskuspaikka Vanhakylä sekä Friitala eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Porin keskustaajamaa, joka ulottuu Ulvilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle.[21] Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.[22]

Ikärakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukon tiedot ovat vuoden 2015 tietoja.
IkäryhmäOsuus [15]
0–14-vuotiaat17,7 %
15–64-vuotiaat62,2 %
Yli 65-vuotiaat11,8 %

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ulvilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ulvilan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[24]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ulvilan kaupungin nykyisellä alueella.[23]

Taajamat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvila ennen kuntaliitosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhakylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhakylä eli Vanha-Ulvila on maaseutumainen taajama Ulvilassa. Se sijaitsee Kokemäenjoen itärannalla, ja se muodostaa Ulvilan keskustaajaman itäisen osan.

Friitala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friitala on osa Ulvilan kaupungin vajaan 6 000 asukkaan keskustaajamaa.[25] Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsevasta Friitalasta on matkaa Porin keskustaan noin seitsemän kilometriä ja se on myös osa Porin keskustaajamaa.

Haistila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haistila on kylä Ulvilan kaupungissa Valtatie 2:n tuntumassa noin kaksi kilometriä kaupungin keskustaajamasta Friitalasta Helsinkiin päin. Pientaloista koostuva asutus on levinnyt lähinnä nauhamaisesti parin kilometrin matkalle Ulvilasta Nakkilan johtavan maantien varrelle. Haistila on yksi Ulvilan vanhimmista kylistä, sen asutus lienee syntynyt jo 1200-luvulla. Myös Kokemäellä on Haistila-niminen kylä, joten on mahdollista, että Ulvilan Haistilan alkuperäinen asutus on peräisin sieltä.[26]

Harjunpää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjunpää on 1 500 asukkaan kylä Ulvilassa Porin kaupungin kyljessä. Kylän asutus on pääosin kallioiden päällä ja kupeessa. Harjunpään kylän kallioilta näkyy Harjunpäänjoen ja Kokemäenjoen rantapelloille.[27]

Kaasmarkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasmarkku on maaseutukylä ja 607 asukkaan taajama Ulvilan itäosassa. Kaasmarkun merkittävimpiä rakennuksia ovat koulu, VPK:n talo ja rukoushuone. Kaasmarkku sijaitsee lähellä Valtatie 11:tä, joka kulkee Porista Tampereelle. Vuonna 2005 Kaasmarkku valittiin Satakunnan vuoden kyläksi.[28]

Ravani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravani on kylä Ulvilan kaupungissa Kokemäenjoen pohjoispuolella Yhdystien 2440 varrella. Ulvilan keskustaajamaan kuuluvaan Vanhakylään on matkaa reilu kilometri.

Sunniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunniemi on Ulvilan kylä, joka sijaitsee pohjoisempana olevan Harjunpään ja etelämpänä olevan Suosmeren välissä. Maaseudulla sijaitsevan kylän läpi virtaa Harjunpäänjoki. Kylän asutus, noin 90 kotitaloutta, koostuu pääasiassa vanhoista Sunniemen kartanon torpista sekä 1950-luvun maanhankintatiloista, jotka lohkaistiin sodan jälkeen siirtoväelle kartanon maista.

Suosmeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosmeri on Ulvilan kylä, joka sijaitsee Ulvilasta Tampereelle johtavan valtatien 11 pohjoispuolella, Ulvilan ja Porin palveluiden läheisyydessä. Kylän laidalla virtaavat Kokemäenjoki ja Saarenluotoa kiertävä Pikkujoki.

Entinen Kullaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koski on kylä Ulvilassa, entisen Kullaan kunnan alueella. Koskin koulussa on noin 80 oppilasta ja luokat esikoulusta kuudenteen sekä iltapäiväkerho.[29]

Kangas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangas on Ulvilaan liitetyn entisen Kullaan kunnan kylä.[30]

Leineperi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leineperi on 261 asukkaan maaseutukylä Kullaalla Ulvilassa. Leineperi tunnetaan yhtenä Suomen parhaiten säilyneenä kulttuurihistoriallisena ruukkikylänä, ja kylässä vierailee vuosittain useita kymmeniä tuhansia vierailijoita.[31] Kylän merkittävin nähtävyys on vuonna 1771 perustettu Leineperin ruukki.[32]

Levanpelto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levanpelto on kylä Kullaalla Ulvilassa ja myös entisen Kullaan kunnan aiempi nimi. 1.1.2005 alkaen, Ulvilan kaupungin ja Kullaan kunnan kuntaliitoksen jälkeen se ollut osa Ulvilaa.

Ahmaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmaus on Ulvilan kylä, entisen Kullaan kunnan alueella. Ahmaus on laaja, noin 20 kotia käsittävä kyläalue itäisimmässä Ulvilassa, Valtatien 11 varrella.[33]

Palus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palus on kylä Ulvilassa entisen Kullaan kunnan alueella, Palusjärven rannalla. Asukkaita kylässä on noin 230.[34] Palus valittiin Satakunnan vuoden kyläksi vuonna 2000.[35]

Muita Entisen Kullaan kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimmät nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja ulvilalaisia tai paikkakunnalla syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilalaisia urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57–100. julkaisusta Satakunta VII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 28.1.2012).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Ulvila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Ulvilan seutu, mediatiedot
  9. ↑ Tiivistelmä Ulvilan historiasta, Ulvila.fi
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
  11. ↑ Ulvilan kaupungin historiaa
  12. ↑ Ulvilan nuorisoseura
  13. ↑ Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 323. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  14. ↑ http://www.friitalatalo.fi/historia.html
  15. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c 886 Ulvila Ulvsby ulvila.fi.
  16. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 47. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  17. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 128. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  18. ↑ Suur-Ulvilan historia II. Itsenäisyyden ajan vuosikymmenet. Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, 1968. (suomeksi)
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  22. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  23. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  25. ↑ Tilastokeskus – Väkiluku postinumeroalueittain. Viitattu 5.3.2018.
  26. ↑ Historical roots of Uotila in Ulvila region leabright.wordpress.com. 28. syyskuuta 2008. Viitattu 28.5.2012.
  27. ↑ http://www.kyla-ulvila.fi/harjunpaa.html Kylään Ulvilaan, Harjunpää
  28. ↑ Satakylät ry:n historikki 1999–2008 Satakylät ry. Viitattu 28.8.2009.
  29. ↑ http://www.kyla-ulvila.fi/koski.html
  30. ↑ http://www.kyla-ulvila.fi/kangas.html
  31. ↑ http://www.leineperi.com
  32. ↑ http://personal.inet.fi/yhdistys/kkmy/leineperi.htm
  33. ↑ http://www.kyla-ulvila.fi/ahmaus.html
  34. ↑ Palus Kylään Ulvilaan. Kylä-Ulvilan kylät ry. Viitattu 3.9.2009.
  35. ↑ Satakylät ry:n historiikki 1999–2008 Satakylät ry. Viitattu 28.8.2009.
  36. ↑ Ulvilan Pesä-Veikot ulvilanpesa-veikot.fi. Viitattu 22.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)