Utsjoki

Utsjoki; Ohcejohka
vaakuna	sijainti
Sijainti	69°54′N, 027°01′E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Pohjois-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Utsjoen kirkonkylä
Perustettu	1876
Kokonaispinta-ala	5 372,00 km²; 13:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	5 145,98 km²
– sisävesi	226,02 km²
Väkiluku	1 232; 292:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	0,24 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	14,9 %
– 15–64-v.	58,1 %
– yli 64-v.	27,0 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	51,3 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– saamenkielisiä	45,0 %
– muut	3,5 %
Kunnallisvero	21,00 %; 138:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Kunnanvaltuusto	15 paikkaa
2017–2021[6]; • Kesk.; • Kok.; • SDP; • Vas.; • Ps.; • RKP; • KD	; 5; 3; 2; 2; 1; 1; 1
	www.utsjoki.fi

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 232 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 5 372,00 km², josta 226,02 km² on vesistöjä.[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,24 asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno(kutsutaan paikallisesti norjankielisellä nimellä Tana) ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta.[7] Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty rajamerkilläNuorgamiin.[8] Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista, ja se on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.[9]

Kunnan inarinsaamelainen nimimuoto merkitsee pientä jokea, mutta paikallinen, pohjoissaamelainen muoto on merkitykseltään tuntematon. Kielentutkijat ovat päätelleet että se palautuu johonkin jo hävinneeseen kieleen, joka ei itseasiassa ole lainkaan saamea.[10]

Sisällysluettelo

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan asutus on keskittynyt pääasiassa Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä kerrotaan Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva nykyinen tie valmistui aluksi polkutienä 1970-luvulla. Nykyisessä muodossaan se vihittiin käyttöön vuonna 1983.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4:n pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa (vähittäiskauppa), poro- ja luontaistalous ja matkailu (Tenojoen lohenkalastus).

Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti; lisäksi norjalaiset asioivat paljon vuonna 2001 Nuorgamiin ja 2014 Karigasniemeen avatuissa Alkon myymälöissä.

Utsjoella on monta lomakylää, muun muassa Tenon lohituvat. Suurin osa niistä on perheyrityksiä.^lähde?

Entisaikaan monelle utsjokilaiselle talviaikainen riekon ansapyynti oli lähestulkoon ammatti, mutta nykyään riekkoa pyytävät lähinnä ulkopaikkakuntalaiset.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [11] Utsjoen seurakunta, jolla on toimintaa kaikissa kunnan kylissä.[12] Seurakunta on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että saamen kieltä. Utsjoen seurakunta on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan ja muodostaa yhdessä Inarin seurakunnan kanssa Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän.[13]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Utsjoen alueella toimii vuosittain Lapin ortodoksinen seurakunta. [14]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella toimii kaksi ala-astetta ja yksi ala-aste yläkoulun kanssa.

Utsjoella toimii myös EU:n pohjoisin saamelaislukio, koulussa voi joko opiskella saameksi tai opetella saamea. Koulussa on oppilaille opiskelija-asuntolat, joissa asuminen on maksutonta.

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella toimii Pedar Jalvi kirjasto ja sen kirjastoauto.

Utsjoella toimii myös EU:n pohjoisin elokuvateatteri 30-paikkainen Davvneάsti. Elokuvateatterissa on huomioitu Saamen kulttuuri ja elokuvien trailereiden sijasta näytetään saamelaisia lyhytelokuvia.

Utsjoella on uimahalli, liikuntasali ja sauna Nisulammella avantoineen talviaikaan.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella, Karigasniemessä ja Nuorgamissa on omat terveystalonsa. Siellä tarjotaan mm. neuvolapalveluita, hammashoitoa, kotiterveydenhoitoa ja kouluterveydenhoitoa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä; helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsevassa Kevon luonnonpuistossa sijaitsee Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni. Kanjonin vartta pitkin kulkee runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku. Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.[15] Myös Nuorgam–Sevettijärvi-retkeilyreitti on suosittu, mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee Suomen laajin erämaa-alue Kaldoaivi. Utsjoen alueen luonnonmarjoja ovat muun muassa puolukka, hillaeli suomuurain, variksenmarja ja mustikka.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta. Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa. Nyt jo lopetetulla Utsjoen Outakosken sadeasemalla vuosisademäärän keskiarvo jäi vieläkin alemmas, 369,8 millimetriin vuodessa.[16]

Kevon ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	−9,2	−8,1	−3,2	2,4	7,9	14,7	18,3	15,4	9,6	2,3	−4,4	−7,5	ka.	3,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	−19,1	−18	−13,8	−7,7	−0,5	5,1	8,5	6,5	2,3	−3,4	−12,5	−17,3	ka.	-5,8
Vrk:n keskilämpötila (°C)	−14	−12,8	−8,2	−2,5	3,7	9,6	13,1	10,7	5,7	−0,5	−8,3	−12,3	ka.	-1,3

Sademäärä (mm)	27	24	21	25	27	50	72	57	38	39	28	25	Σ	433

Auringonpaistetunnit (h/d)	0	2	4	6	6	7	7	4	3	2	0	0	ka.	3,4

Sadepäivät (d)	23	21	19	16	17	17	17	18	18	21	22	22	Σ	231

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

−9,2

−19,1

−8,1

−18

−3,2

−13,8

2,4

−7,7

7,9

−0,5

14,7

5,1

18,3

8,5

15,4

6,5

9,6

2,3

2,3

−3,4

−4,4

−12,5

−7,5

−17,3

S
a
d
a
n
t
a

27

24

21

25

27

50

72

57

38

39

28

25

Lähde: Kevon sääaseman tietoja 1962 alkaen (1962–2008) Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010

Utsjoki Outakoski, sademäärän keskiarvo 1981-2009
kuukausi	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu	vuosi ka.
sademäärä	21,9	19,7	16,4	18,8	17,0	38,0	61,0	53,6	34,6	37,6	28,9	22,3	369,8

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Utsjoella asui 1 294 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 648 henkilöä ja saamea 614 henkeä. Ruotsinkielisiä oli neljä ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.[17]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utsjoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			1 479
1985			1 548
1990			1 514
1995			1 568
2000			1 394
2005			1 363
2010			1 297
2015			1 250
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Utsjoella oli 1 242 asukasta, joista 317 asui taajamissa, 898 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Utsjoen taajama-aste on 26,1 %.[19] Utsjoella on Suomen matalin taajama-aste niistä kunnista, joissa on taajamaväestöä. Utsjoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Utsjoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 317 asukasta.[20]

Tunnettuja utsjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aslak Laiti (1837–1895), viranhaltija
Eino Guttorm (1941–2005), kirjailija ja kirvesmies
Inger-Mari Aikio-Arianaick (s. 1961), runoilija
Jovnna-Ánde Vest (s. 1948), kirjailija ja kääntäjä
Kari-Pekka Kyrö (s. 1963), urheiluvalmentaja
Kirsti Paltto (s. 1947), kirjailija
Ulla Pirttijärvi-Länsman (s. 1971), muusikko
Anni Ahlakorpi (s. 1986) kunnanvaltuutettu, Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja
Áilu Valle, rap-artisti

Kuvasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenojoki
Suunnistustaulu Utsjoen keskustassa seututie 970:n ja valtatie 4:n risteyksessä.
Kevojoen kanjoni
Saamen silta ja Utsjoen taajaman rakennuksia nähtynä Norjan puolelta.
Saamen silta yhdistää Utsjoen ja Tenon kunnat.
Utsjoen keskusta
Utsjoen kirkko ja kirkkotuvat