Valkeakoski

Valkeakoski

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista Suomessa. Muista merkityksistä katso Valkeakoski (täsmennyssivu).
Valkeakoski
Valkeakoski.vaakuna.svgValkeakoski.sijainti.suomi.2009.svg
sijainti
Sijainti61°16′00″N,024°01′50″E
MaakuntaPirkanmaan maakunta
SeutukuntaEtelä-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskusValkeakosken keskustaajama
Perustettu1923[1]
– kaupungiksi1963[1]
KuntaliitoksetSääksmäki (1973)[1]
Kokonaispinta-ala372,03 km²
245:nneksi suurin 2019 [2]
– maa272,04 km²
– sisävesi99,99 km²
Väkiluku21 143
49:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
– väestötiheys77,72 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [4]
– 0–14-v.16,5 %
– 15–64-v.58,7 %
– yli 64-v.24,8 %
Äidinkieli2016 [5]
– suomenkielisiä96,3 %
– ruotsinkielisiä0,2 %
– muut3,5 %
Kunnallisvero20,25 %
242:nneksi suurin 2019 [6]
KaupunginjohtajaJukka Varonen
Kaupunginvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD
 • Muut
 • Kesk.
 • Vihr.
16
10
5
5
2
2
2
1
www.valkeakoski.fi
Valkeakoski on noin 21 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään. Se kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuuden keskuskaupunkina, teollisuuspaikkakuntana ja monipuolisena kulttuuri- ja urheilukaupunkina.[8] Valkeakosken naapurikunnat ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne.
Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Vesi hallitsee nykyistäkin kaupunkikuvaa. Sen yli rakennetut riippusillat yhdistävät kaupunginosat toisiinsa ja siitä valjastetusta voimasta syntyivät aikoinaan paperitehtaat. Valkeakoski on paperikaupunki, sillä eräs Suomen ensimmäisistä paperitehtaista, Myllysaaren paperitehdas, perustettiin Valkeakoskelle. Myllysaaren paperitehtaan perinteitä jatkaa UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren paperitehdas, joka valmistaa tarra- ja kirjekuoripapereita kolmella paperikoneella. Tehdas on nykymittakaavassa pienehkö paperitehdas 350 000 tonnin vuosituotannollaan. Tervasaaressa valmistetaan tarran taustapaperia eniten maailmassa.[9] Tehtaiden ja Hakalan rannan halkoplaanin välillä kulki 1900-luvun alussa kapearaiteinen 600 mm:n raidelevyinen Valkeakosken tehdasrata.[10]
Valkeakoski-päivä on 27. lokakuuta.[11]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken nimi tulee paikalla sijainneesta Valkeakoskesta (ääntämys paikallisessa murteessa myös valkeekoski, valkiakoski).[12] Nimen alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Sillä on voitu viitata joko kuohuvaan koskeen tai rannoilla sijainneisiin nuotioihin. Nimistöntutkija Timo Alanen on pitänyt oikeana ensin mainittua selitystä[12]. Paikalliset asukkaat käyttävät Valkeakoskesta lempinimeä Koski.

Mansikkapaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mansikkapaikka on Valkeakosken kaupungin itselleen ottama lisänimi,[13] jonka tarkoitus on markkinoida Valkeakoskea Pirkanmaalla perheystävällisenä asuinpaikkana. Markkinoinnin tavoitteena on saada lisää asukkaita kaupunkiin.[14]
Mansikkapaikka tulee vanhasta sananlaskusta "Oma maa mansikka, muu maa mustikka."lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydän-Hämeen alueella alettiin viljellä maata noin 1500 eaa. Tätä ennen asutus oli ollut hajanaista. Rapolan muinaislinnan rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta se on suojannut asukkaitaan hyökkääjiltä ensimmäisellä vuosituhannella.[15]

Suur-Sääksmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Sääksmäen mahtipitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1340.[16] Se löytyi paavi Benedictus XII:n julistamasta pannabullasta, joka annettiin veronmaksuista kieltäytymisestä.[15]
1400- ja 1500-lukujen vaihteessa alueelle rakennettiin Sääksmäen kirkko.[17] Samoihin aikoihin valmistui Sääksmäen alueelle monia kartanoita.[15] Keskiajalla Valkeakoski oli tunnettu myllykylä, jonne tultiin matkojen takaa veneillä viljaa jauhamaan. 1869 valmistunut kanava käänsi liikemiesten katseet Valkeakoskelle. Rannalle rakennettiin ensin puuhiomo ja paperitehdas, ja 1880 käynnistyi Suomen ensimmäinen selluloosatehdas. Valkeakoski alkoi muuttua myllykylästä teollisuuskeskukseksi, vaikka raskaasti koetellut sisällissota katkaisikin kasvun vuosiksi.

Myllykylästä teollisuustaajamaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken kanava ja Tervasaaren paperitehdas
Vanajaveden ja Mallasveden yhtymäkohtaan alkoi hiljalleen kasaantua myllyjä, joihin tultiin vesiteitse jauhamaan viljaa. Kehitys oli suhteellisen hidasta, kunnes Valkeakosken kanava rakennettiin vuonna 1869. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennetut paperitehdas ja puuhiomo saivat 1880-luvulla seurakseen muun muassa Suomen ensimmäisen selluloosatehtaan.[16] Teollisuustaajama alkoi syntyä tehtaiden vetäessä maaseudun asukkaita puoleensa.[15]
Pitkän aikaa Valkeakosken "myllykylä" oli Sääksmäen henkisten palvelujen varassa. Vuonna 1883, kun Valkeakosken kylän väestömäärä nousi jo kolmannekseen koko pitäjästä, sinne rakennettiin tehtaan kansakoulu, mutta vasta vuonna 1910 puinen rukoushuone eli kirkko. Oma pappi Valkeakoskelle saatiin itsenäisen kunnan perustamisen jälkeen. Valkeakoski alkoi kehittyä yhä enemmän erilleen Sääksmäestä ja alueen hallitseminen alkoi tulla hankalaksi.[15]
Sisällissota oli Valkeakoskella erittäin raju johtuen kahtia jakautuneesta valtakäsityksestä. Valkeakoskella menehtyi eniten väkilukuun suhteutettuna kaikista Suomen kunnista[15], jonka johdosta teollisuus oli pitkään suurissa ongelmissa.[16]

Kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnallinen murros ja asutuksen nopea kasvu toivat mukanaan Valkeakosken kylälle ja koko Sääksmäelle suuria sosiaalisia vastakohtaisuuksia ja jopa hankaluuksia. Ne heijastuivat myös hallinnon ja yhteiskuntatoimien eri aloille ja johtivat vuonna 1922 Valkeakosken kauppalan perustamiseen. Tuolloin Sääksmäen ja Valkeakosken väkiluvut olivat jo yhtä suuret. Sääksmäen keskiaikaisen kirkon tuhouduttua tulipalossa 1929 valkeakoskelaiset vaativat uutta kirkkoa rakennettavaksi kauppalaan. Kun Sääksmäki päätti jälleenrakentaa historiallisen pyhättönsä, seurakuntienkin ero kävi ajankohtaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen Valkeakosken talous nousi kasvuun ja väkimäärä moninkertaistui. 1950–1970-luvuilla Valkeakosken johtohahmoihin lukeutui Juuso Walden, jonka aikana tehdaselämä parantui ja jalkapallo muuttui enemmän ammattilaisurheilun suuntaan. Juuso Waldenin aikana Valkeakoskea rakennettiin paperiyhtiön ja kaupungin kiinteällä yhteistyöllä. Waldenin aikana Valkeakoski nousi otsikoihin mm. vastaanottamalla lukuisia valtiovieraita.[16] Hänen aikanaan myös koulutustaso nousi uusien koulurakennusten myötä. Näistä esimerkkinä Tyryn koulu, joka perustettiin Waldenin ja hänen vaimonsa aloitteesta.[18] Sodan jälkeen varsinkin Valkeakosken väkiluku kasvoi nopeasti teollisuuden ja osittain karjalaisen siirtoväestönkin ansiosta. 1950-luvulla Valkeakosken asemakaavaa ryhdyttiin rajusti nykyaikaistamaan.
Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema 1000-paikkainen Valkeakosken kirkko valmistui 1969. Kaupunkioikeudet Valkeakoski sai jo kuusi vuotta aiemmin, 1963[19]. Vuonna 1973 emäpitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen[1] ja 1975 kaupungin pohjoispuolella sijainnut aikaisemmin Pälkäneeseen kuulunut Painon kylä lähiympäristöineen. Vuonna 1978 suoritettiin osaliitos Hattulan ja Valkeakosken välillä, kun osa seitsemän vuotta aiemmin Hattulaan liitetyn Tyrvännön kunnan kylistä liitettiin Valkeakoskeen. Liitettyjä kyliä ovat Uskila, Mälkiäinen ja Tykölä.[20]
1980-luvulle tultaessa vuosikymmeniä vahvana jatkunut kasvu taittui. Teollisuuden työpaikkojen asteittaisesta vähenemisestä huolimatta Valkeakoski on edelleen eräs Suomen teollistuneimmista kaupungeista. Kaupunkia kohdannut raju rakennemuutos jatkuu vielä 2010-luvullakin. Tähän on yritetty vasta tukemalla monipuolista elinkeinoelämää, sekä lisäämällä koulutustarjontaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Valkeakosken väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
22 780
1985
  
22 582
1990
  
21 724
1995
  
21 168
2000
  
20 493
2005
  
20 408
2010
  
20 844
2015
  
21 332
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Valkeakosken keskustasta.
Valkeakoski on perinteinen teollisuuspaikkakunta, joten Valkeakosken poliittiset voimasuhteet kytkeytyvät pitkälti vasemmistolaisuuteen. Valkeakosken historiassa tämä näkyy aktiivisena poliittisena toimintana.lähde? Valkeakosken kaupunginvaltuustossa on kaudella 2017–2021 yhteensä 43 paikkaa, joiden puoluejako on seuraava:[22]
Valkeakoski kuuluu Pirkanmaan vaalipiiriin. Valkeakosken kaupunginjohtaja on Jukka Varonen.

Työvoima ja teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervasaaren paperitehdas
Säterin, sittemmin Avilonin entinen viskoositehdas Kirjasniemessä
Valkeakosken työttömyysprosentti oli vuonna 2011 keskimäärin 12,2%. Valkeakosken työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2009 94,0%. Piristystä Valkeakosken työttömyyteen toi vuoden 2011 tammikuussa toimintansa aloittanut Avilon Oy[23]. Avilon palkkasi syksyn 2010 aikana 200 työntekijää noin 1500 hakijan joukosta, mutta päätyi konkurssiin maaliskuussa 2013.[24] Vuoden 2012 lokakuussa ydinkeskustassa avattu Keskonliikekeskus työllistää arvioiden mukaan 120–140 henkeä.lähde?
Valkeakosken suurimmat työnantajat 31. joulukuuta 2015:[25]
  • Valkeakosken kaupunki 1445 (työvuosia)
  • Saarioinen Oy 386
  • UPM-Kymmene Oyj 360 (Tervasaaren paperitehdas)
  • Bemis Valkeakoski Oy 292
  • Valkeakosken aluesairaala 226
  • Walki Oy 177
  • Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto 143
  • Adara Pakkaus Oy 138
  • VaBe Oy 101
  • Valmet technologies Oy 90

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken keskustassa sijaitsee kolme kauppakeskusta, Koskikara[26], Torikeskus ja Yhteistalo[27].
Kauppakeskus Koskikarassa sijaitsee kaupungin suurinlähde? elintarvikeliike S-market Valkeakoski. Lisäksi Koskikarassa sijaitsee muun muassa Alko,Koskikaran Kenkä, Valkeakosken Osuuspankki, Silmäasema ja muita peruspalveluihin kuuluvia liikkeitä. Koskikaran katon alla sijaitsee 36 liikettä.[28]
Yhteistalolla sijaitsee muun muassa vuonna 2009 toimintansa aloittanut Kuntokeskus Kanava, R-kioski, Yhteistalon Kukka ja Beauty Flames. Aivan kanavanrannassa sijaitsevan kauppakeskuksen alakerrasta löytyy Bar Panama.
Vuonna 2008 Valkeakoskelle avattiin Lidl. Valkeakosken suurimmat päivittäistavarakaupat ovat Torikeskuksen K-citymarket ja Koskikaran S-market. Lisäksi Valkeakoskella on neljä K-Markettia, S-market Superi ja Sale. Valkeakoskella on myös lukuisia kioskeja, joista kolme on R-kioskeja. Tämän lisäksi Valkeakoskella on muutamia kyläkauppoja.
Valkeakosken pääkatu on Valtakatu. Valtakadulla sijaitsee liikkeitä ja palveluja kuten Sportia, Säästöpankki, Suomen terveystalo, FilmTown ja Nordea. Valtakadun varrella sijaitsee myös kauppakeskus Koskikara.
Näkymä Valkeakosken pääkadulta
Muita tärkeitä katuja keskustassa ovat Seurahuoneenkatu, Valkeakoskenkatu, Torikatu, Kauppatori ja Apiankatu. Seurahuoneen kadun varrella sijaitsevat muun muassa nuorisokahvila Barbaari ja Pohjantähti (vakuutusyhtiö). Se on yksisuuntainen katu pohjoiseen päin. Valkeakoskenkadun varrella sijaitsee puolestaan Valkeakosken kaupunginteatteri ja muutamia liikkeitä. Torikadulta pääsee kauppakeskus Koskikaraan, ja kauppakeskuksen kiinni ollessa ravintola Karpuzziin ja Hesburgeriin, jotka sijaitsevat liikekeskuksen katutasossa. Kadun varressa on myös muutamia liikkeitä, kuten SPR-Kirppis, toukokuussa 2011 avattu Cafe Hanna sekä antikvariaatti Willen Wanhat. Kauppatorin reunoilla sijaitsee useita liikkeitä, kuten Instrumentarium, Walkiakoksen apteekki, Info-kirjakeskus, Valkeakosken musiikki, Fennia ja Specsavers-optikko. Apiankatu puolestaan sijaitsee Valkeakosken kanavan eteläpuolella. Apiankadulla sijaitsee kauppakeskus Yhteistalon lisäksi K-Market, Valkeakosken linja-autoasema, Matkahuolto, Danske Bank, Kela, Expert sekä lukuisia kahviloita, ravintoloita ja erikoisliikkeitä.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakoskella on 12 peruskoulua, joista seitsemän on perinteisiä alakouluja sisältäen luokat 1–6 (Haukilan, Kärjenniemen, Leppälän, Rauhalan, Roukon, Sorrilan ja Tarttilan koulut). Näistä Roukon ja Sorrilan koulut ovat suurimmat. Tietolan koulussa on perusopetusta luokille 1–6 sekä pienluokkia ja harjaantumisopetusta. Tietolan harjaantumisopetusta käyttää myös osa naapurikunnista. Lisäksi Valkeakoskella toimii Sassin ja Sointulan koulut, joissa opetusta on vain ensimmäisellä ja toisella luokalla.
Valkeakoskella on kaksi yläkoulua: Tyryn koulu ja Naakan koulu. Valkeakosken keskustassa toimi pitkään Apian yläaste ja lukio, mutta koulu lakkautettiin uuden Tietotien lukionrakentamisen alkaessa. Yläasteen opiskelijat siirrettiin Tyryn ja Naakan yläkouluihin ja lukiolaiset evakkoon Hämeen ammattikorkeakoulun tiloihin. Tämä aiheutti paljon kritisointia Valkeakosken kaupunkia kohtaan, koska alun perin kaupunki oli luvannut oppilaiden saavan opiskella koululla uuden lukion valmistumiseen asti, mutta lähetti kuitenkin oppilaat evakkoon ennen aikojaan koulun purkutöitä varten. Koulu kuitenkin seisoi tyhjillään paikoillaan useamman vuoden liikekeskushankkeen myöhästymisen takia. Koulun purkutyöt on tarkoitus vuoden 2011 alussa.lähde? Kyseiselle korttelille valmistuu kauppakeskus vuonna 2012.lähde? Lisäksi korttelille olisi tarkoitus rakentaa 3 kerrostaloa.lähde?
Valkeakosken kaupungille on jätetty valituksia useiden koulujen kunnosta ja osa kouluista onkin asetettu jonkinasteiseen käyttökieltoon.[29] Tietolan koulun olisi tarkoitus muuttaa entisen aikuiskoulutuskeskus Eskolan tiloihin vuonna 2011.[30] Tyryn koulussa aloitettiin 2010 syksyllä teknisen työn luokan remontti. Tavoitteena oli rakentaa koko koulu uudestaan, mutta valtio ei kuitenkaan myöntänyt apurahaa kunnalle, mikä viivästytti remonttia.[31] Tyryn koulun sisätila on arvioitu paikka paikoin erittäin huonoksi. Koulun alarakenteissa on kosteutta.[32] Myös Sointulan koulun remontista on esitetty visioita.[33]

Valkeakoski Campus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakoski Campus on kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitseva koulukeskittymä. Campukseksi luetaan Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Valkeakosken opetuspiste, Tietotien lukio sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto (VAAO). Campukselle on myös suunniteltu opiskelija-asuntoloita sekä Lotila Business Gardenia.[34]
Valkeakosken uusi, Tietotien lukio avasi ensi kertaa ovensa oppilaille syksyllä 2009. Lukiossa on noin 400 oppilasta. Uusi lukio rakennettiin pitkälti nykyteknologia varaan, ja lukiossa ovat esimerkiksi käytössä älytaulut sekä opetustuntien videointi. Oppilaat voivat katsoa tunnit uudelleen videoina. Lukio tekee yhteistyötä HAMKin kanssa. Tietotien lukion rehtorina toimii Pasi Syrjä[35].
Lukukaudella 2010–2011 Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken opetuspisteessä toimii kolme koulutusohjelmaa: automaatiotekniikan (Automation Engineering), tuotantotalouden (Industrial Management) ja "Degree Programme in International Business".[36] HAMKissa opiskelee runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita. HAMK tekee yhteistyötä Tietotien lukion lisäksi Hakan kanssa[37].
Campuksen suurin oppilaitos on Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, jossa opiskelee vuosittain noin 1 400 oppilasta.[38] VAAO rakensi vuonna 2010 uuden osan kouluunsa kaupan ja hallinnon alan siirryttyä keskustasta campukselle. Lukukaudella 2011–2012 alkavat seuraavat ammattikoulutusohjelmat:[39]
Valkeakosken ammattikoulussa opiskelee paljon ulkopaikkakuntalaisia. Suurimmat opiskelijamäärät Valkeakosken lisäksi tulevat Tampereelta, Kangasalta, Akaasta, Kylmäkoskelta ja Pälkäneeltä.

Kaupunginosia, kyliä ja kulmakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseutu ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsänlahti Mallasvedellä
Pääosin koko Valkeakosken maaseutu on vanhaa Sääksmäen kunnan aluetta.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken keskustaajamassa on 22 kaupunginosaa. Kaupunginosat jakautuvat edelleen osa-alueisiin. Kaupunginosat ja niiden osa-alueet ovat:[40]
  1. 1. kaupunginosa
    • Tervasaari, Myllysaari, Tietola ja Tehtaankatu
  2. 2. kaupunginosa
    • Ydinkeskusta, Tallinmäki ja Kerhomaja
  3. 3. kaupunginosa
    • Kauppilanmäki, Yrjölä ja Heikkilä
  4. 4. kaupunginosa
    • Jyräänmäki, Haka-alue, Kaskela, Laiska, Lumikorpi, Naakanrinne, Naakka ja Pässinmäki
  5. Antinniemi
  6. Roukko
  7. 7. kaupunginosa
    • Matinmäki, Mäntylä, Roukonperä ja Vääräkoivu
  8. Lintula
  9. Kirjasniemi
  10. Ulvajanniemi
 
  1. 11. kaupunginosa
    • Pohjankorpi ja Tyry
  2. 12. kaupunginosa
    • Juhannusvuori, Kokkola, Naakka, Raikas ja Sassi
  3. Tuomaala ja Haapasaari
  4. Raija-Koivuniemi
    • Raija ja Koivuniemi
  5. Sointula
  6. Eerola
  7. Pispantalli
  8. Holmi-Varsanhäntä
    • Holmi ja Varsanhäntä
  9. Kärjenniemi
  10. Irjala
  11. Kemmola
  12. Juusonranta
Lisäksi näiden kaupunginosien läheisyydessä mutta niiden ulkopuolella sijaitsevat Vanhakylä ja Viuha.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Valkeakoskella oli 21 136 asukasta, joista 18 429 asui taajamissa, 2 478 haja-asutusalueilla ja 229 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Valkeakosken taajama-aste on 88,1 %.[41] Valkeakosken taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[42]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Valkeakosken keskustaajama17 066
2Kärjenniemi688
3Kasuri348
4Huittula327
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valkeakoskella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[43]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valkeakosken alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[44]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Valkeakosken kaupungin nykyisellä alueella.[43]

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäkansan Wanha Asema

Majoittuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotelli Waltikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakoskella sijaitsee 83 huoneen hotelli Waltikka. 83 huoneesta kolme on saunallisia sviittejä. Näiden lisäksi Waltikassa on kaksi huonetta liikuntaesteisille.[45] Waltikassa on kaksi ravintolaa: ravintola Walentina ja pub Captain Cook.[46] Waltikassa on myös seitsemän kokouskabinettia ja kuusi ryhmätyötilaa.[47]
Waltikalla on ulkona sijaitsevat tennis- ja lentopallokentät sekä höyrysauna ja useita tavallisia saunoja.[48] Waltikan ravintolassa pidetään konsertteja, joihin mahtuu yleisöä noin 700 henkeä.[49] Vuonna 2008 Waltikassa yövyttiin 15 175 yötä. Keskimäärin noin puolet huoneista oli käytössä koko ajan.
Waltikan yhteyteen suunnitellaan rakennettavaksi kymmeniä lomaosakehuoneistoja 5 vuoden sisällämilloin?. Osa huoneistoista sijaitsisi hotellin vieressä sijaitsevan Mallasveden päällä. Näihin huoneistoihin pääsisi myös veneellä. [1]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apian leirintäalue majoittaa ihmisiä ympäri vuoden. Leirintäalueella on ympärivuotisia mökkejä, huoneita, asuntovaunupaikkoja sekä telttapaikkoja. Leirintäalue on Apianlahdenrannalla, ja vuokrattavissa on rantasauna. Leirintäalueella vuokrataan veneitä, kanootteja sekä polkupyöriä. Leirintäalueella toimii myös ravintola.[50] Vuonna 2008 leirintäalueella oli yöpymisvuorokausia 9 347.
Kaupungin rajan sisäpuolella, Sääksmäen sillan läheisyydessä toimii motelli Viidennumero, jossa on huoneiden lisäksi vierasmaja ja ravintola.[51] Metsäkansassa Ilolan maatilamatkailu majoittaa vierailijoita ympäri vuoden, kesällä järvenrantamökkejä ja ympärivuotisesti majoitusta yli 60 petipaikkaa.Savusauna ja palju tilauksesta ryhmille, Maatilalla toimii myös Wanha asema-kahvilaravintola, Ilolan Ratsutalli sekä Ilolan lähipuoti ja Metsäkansan asiamiesposti.[52] Lisäksi Valkeakoskella toimivat Salmisen mökit[53], mökinvuokrauspalvelu sekä yksityisiä vuokraajia.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken suurin vuosittainen kulttuuritapahtuma on Työväen Musiikkitapahtuma, johon vuonna 2010 osallistui yli 35 000 ihmistä.[54] Sääksmäellä on vieläkin käytössä helka-juhlaperinne. Se on ainoa laatuaan Suomessa.[55]
Valkeakoskella järjestettiin ensimmäinen Onni Rock vuonna 2007, jolloin pääesiintyjänä oli Ari Koivunen.[56] Vuonna 2008 sen nimi oli Onni Pop ja pääesiintyjänä lavalle nousi Anna Abreu. Vuodet 2009 ja 2010 tapahtuma toimi Onnirokki-nimellä. Vuonna 2009 esiintyjänä oli Apulanta ja vuonna 2010 Fintelligens sekä Pete Parkkonen.[57] Myös paikallisessa kauppakeskus Koskikarassa järjestetään konsertteja. Muun muassa Anna Abreu, Cheek[58] ja Hevisaurus ovat esiintyneet Koskikarassa.
Valkeakosken useat kulttuurimuseot (Suomen Jalkapallomuseo, Myllysaaren museo, Emil Wikströmin museo ja Kari-paviljonki) ovat tärkeä osa Valkeakosken matkailua. Kesäisin turismia lisää Hakan ottelut jalkapallon Veikkausliigassa sekä vuonna 2010 rakennettu kesäteatteri.[59] Vuonna 2010 kesäteatterissa esitettiin Pirkko & Åke -musikaali, joka kertoi Pirkko Mannolan ja Åke Lindmanin välisestä romanssista.[59] Päärooleissa nähtiin Ilkka Koivula ja Iina Kuustonen.[59] Näytelmää kävi katsomassa yli 20 000 henkilöä.[60]

Asuntomessut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Asuntomessut järjestettiin Valkeakosken Lintulassa.[61] Messujen avajaiset olivat 10. heinäkuuta. Messuille varattu 25 hehtaarin alue oli suurin sitten vuoden 2000 messujen Tuusulassa. Asuntoja rakennettiin yhteensä 42, joista 40 oli näyttelykohteina.[62]
9. elokuuta päättyneiden messujen teemana oli energiatehokas asuminen.[63] Kävijöitä messuilla oli yhteensä 142 386[62], joka täytti järjestäjien odotukset.[64]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, perunamokko eli perunasose ja hapanreikäleipä.[65]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääksmäen silta
Jutikkalan moottoritieliittymä Saarioispuolessa
Valkeakoskelta pääkaupunkiin ajaa moottoritietä puolessatoista tunnissa ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan puolessa tunnissa.
Valkeakosken keskustan vierestä kulkee Seututie 130, joka on entinen Valtatie 3. Valkeakoskelta kulkee myös Valtatie 3 kahdessa kohdassa. Valkeakosken keskustasta kulkee Valtatie 3:lle Seututie 304. Seututie 304:n loppupäästä kääntyy paikallistie 3044, joka vie Toijalaan. Kärjenniemen kohdalla Seututie 304:ltä kääntyy Lempäälään vievä paikallistie. Valkeakosken keskustasta pääsee Seututie 307:ä pitkin Pälkäneelle, ja Seututie 310 vie Kangasalle. Valkeakosken taajaman eteläosasta pääsee myös paikallistietä pitkin Huittulaan, Sääksmäelle. Sääksmäeltä pääsee myös paikallistie 3071:tä pitkin Haukilaan ja sieltä aina Pohjois-Hattulaan.
Helsingin ja Tampereen välisistä linja-autojen pikavuoroista noin 65% pysähtyy Valkeakoskella. Suoria pikavuoroja Tampereelle ja Helsinkiin kulkee päivittäin noin 20 kappaletta suuntaansa. Matka-aika Helsingin osalta vaihtelee kahden tunnin molemmin puolin. Valkeakosken ja Tampereen välillä vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 30 kappaletta suuntaansa. Lauantaisin vuorojen määrä on tästä noin puolet ja sunnuntaisin kolmannes. Matka-aika Tampereelle on vakio- ja pikavuoroilla nopeimmillaan noin puoli tuntia.
Valkeakoskelle on rautatieyhteys Toijalasta. Rata valmistui 1938, ja sillä on ainoastaan tavaraliikennettä, paitsi silloin, kun Haka pelaa Suomen Cupin finaalissa. Tällöin asemalta lähtee perinteinen cup-juna.[66]
Juna-bussi-yhteydellä Toijalan kautta matka-aika Valkeakosken ja Helsingin välillä sekä Valkeakosken ja Turun välillä on nopeimmillaan noin kaksi tuntia. Valkeakosken ja Tampereenvälinen matka kestää tätä reittiä noin tunnin. Valkeakosken ja Toijalan välisiä linja-auton vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 15 kappaletta suuntaa kohden. Viikonloppuisin määrä on tästä noin kolmasosa.
Linja-autojen pikavuoroilla Valkeakoskelta pääsee ilman autonvaihtoa myös Nokialle, Ikaalisiin, Seinäjoelle ja Vaasaan. Valkeakoskelta pääsee myös Pietariin muutamia kertoja viikossa pikavuorolla. Suoria vakiovuoroja liikennöidään Valkeakoskelta lisäksi Hauholle ja Pälkäneelle.
Valkeakoski on järviväylien varrella ja siellä oleva kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajaveden.[67]

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakoskella toimii useita aktiivisia urheiluseuroja, joista tunnetuin on yleisseura Valkeakosken Haka. Valkeakosken Hakasta irrottautunut "Haka-perheeseen" kuuluva jalkapalloseura Haka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä. Valkeakosken Hakan hiihtojaosto on yksi Suomen menestyneimpiä hiihtoseuroja. FC Hakan juniorijoukkueita ennen pelataan Valkeakosken Nappulaliigassa, joka on perustettu vuonna 1960.[69]
Tehtaan kenttä
Valkeakosken Isku-Veikot pelasi ensimmäisen kerran Lentopallon SM-liigaa kausina 1964–1965 ja 1965–1967[70], jonka jälkeen joukkue palasi divisiooniin pelaten niissä 40 vuotta. Kauden 2006–2007 päätteeksi Isku-Veikot nousi SM-liigaan voittamalla Keski-Savon Paterinyhdellä pisteellä.[70] Isku-Veikot kuitenkin putosi SM-liigasta kauden 2009–2010 päätteeksi[71], jolloin Isku-Veikkojen edustusjoukkue lopetettiin. Nykyisin Isku-Veikoissa on vain harrastustoimintaa. Joukkue pelasi kotiottelunsa Apian urheilutalolla Valkeakoskella[72].
Valkeakoskella on menestyvä futsaljoukkue Mad Max, joka pelaa Futsal-liigaa.[73] Valkeakoskella vaikuttavat myös urheiluseurat Valkeakosken Koskenpojat, Pallo-Sepot 44, Valkeakosken uimaseura sekä jääkiekkojoukkue Kiekko-Ahmat, joka pelaa Suomen II-divisioonaa Hämeen alueella. Ahmojen edustusjoukkue lakkautettiin kaudelle 2009-2010, mutta pelaaminen jatkui kaudella 2010-2011..[74].
Sääksmäen Sopu on vuonna 1960 perustettu sääksmäkeläinen jalkapallojoukkue. Sen edustus pelasi kaudella 2010 Tampereen piirin IV divisioonassa.[75]
Vuonna 1991 perustettu Koski-Petankki on valkeakoskelainen petanque-seura.[76] Seura pelaa naisten ja veteraanien SM-sarjassa, sekä yleisen sarjan I-divisioonassa. Seura on Suomen Petanque-Liiton jäsen[77] ja sillä on mestaruuksia erilaisista veteraanikilpailuista.[78]
Valkeakoskella on kaksi tanssiseuraa, joilla on toimintaa: Rocking Flames ja Tanssiseura Marimba. Tanssiseura Marimba on menestynyt rock 'n' roll -tanssissa. Seuran parit ovat voittaneet Suomen mestaruuden vuosina 2005, 2008 ja 2010-2015. Valkeakoskelaisia rock 'n' roll -tanssin Suomen mestareita ovat Jani Lähdesmäki, Anne-Maria Rantala, Jori Huovinen, Heidi Huovinen, Laura Hell, Hanna Lähdesmäki ja Niklas Hagel. Lisäksi seuranparit ovat saavuttaneet lukuisia mitaleja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. Junioriluokan mitalisteja ovat Mikko Vihervä, Sanni Mäkinen, Niklas Hagel ja Salla Nikkanen. Aikuisten sarjassa puolestaan mitaleille on yltänyt parit Jani Lähdesmäki ja Hanna Lähdesmäki sekä Jori Huovinen ja Laura Hell.[79]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d Gummeruksen uusi tietosanakirja, Osa 4, s. 1972. Jyväskylä: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2924-3.
  2. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Valkeakoski Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Järvinen, Jarmo: Valkeakoski - tunny kattoon, niin näät 5.9.2001. GoFinland: Kotimaan matkailu. Viitattu 13.12.2010.
  9. ↑ Kunnas, Elina: Prosessitekniikan koulutusohjelman tutkintotyö Tampereen ammattikorkeakoulu 2005. Viitattu 13.12.2010.
  10. ↑ Rautatie. Valkeakosken kirjaston paikallisaineisto, Viitattu 17.12.2010.
  11. ↑ Valkeakoski-päivän ohjelma 27.10.2010. Valkeakosken kaupungin tapahtumakalenteri Viitattu 14.12.2010.
  12. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Alanen, Timo: Sääksmäen vanhaa paikannimistöä nykyisellä Valkeakoskella. Teoksessa: Alanen, Timo & Jyrki Lehtinen: Sääksmäen vanhat paikannimet ja historialliset kartat Valkeakoskella, s. 27. Rapola-tutkimuksia 5. Helsinki: Museovirasto, 2003. ISBN 951-616-105-7.
  13. ↑ Mansikkapaikka tehtaan varjossa Kauppalehti 28.12.2000. Viitattu 18.12.2010.
  14. ↑ Tehtaan varjosta mansikkapaikaksi Taloussanomat 10.12.2002. Viitattu 18.12.2010.
  15. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f Mäntynen, Tuija: Ensin oli vesi Internet-versio Kari Rydmanin Valkeakosken 75 v juhlateoksen pohjalta. Valkeakosken kaupungin Internetportaali. Viitattu 20.12.2010.
  16. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d Rautakaudelta paperikaudelle Valkeakosken kaupunki. Viitattu 20.12.2010.
  17. ↑ Valkeakosken kaupunki: Kirkot Viitattu 20.12.2010.
  18. ↑ , Historiaa Valkeakosken kaupungin sivut. Viitattu 6.1.2011.
  19. ↑ Kaupungin perustamiskirja, Valkeakosken kaupungin Internetportaali. Viitattu 20.12.2010.
  20. ↑ Tyrväntö luopui itsenäisyydestään 40 vuotta sitten Tyrväntö-verkko 6.12.2010. Viitattu 23.12.2010.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  22. ↑ Kuntavaalit 2017, Valkeakoski Oikeusministeriö. Viitattu 20.8.2018.
  23. ↑ Avilon palkkaa parhaat Valkeakosken Sanomat 23.12.2010. Viitattu 27.12.2010.
  24. ↑ Lyhyet: Avilon päätyi konkurssiin. Talouselämä, 8.3.2013, s. 18.
  25. ↑ Valkeakosken kaupunki Viitattu 31.10.2016.
  26. ↑ Yhteystiedot Koskikara. Viitattu 23.12.2010.
  27. ↑ Tapahtumakalenteri: Joulunavaus, kauppakeskus Yhteistalo 30.11.2010. Valkeakosken kaupungin Internetportaali. Viitattu 23.12.2010.
  28. ↑ Liikkeet aakkosittain Koskikara. Viitattu 23.12.2010.
  29. ↑ Valkeakoskesta tuli käyttökieltolandia Valkeakosken Sanomat 27.9.2010. Viitattu 20.12.2010.
  30. ↑ Tietolassa "tikut silmissä" vielä 1,5 vuotta Valkeakosken Sanomat 7.9.2009. Viitattu 20.12.2010.
  31. ↑ Tyryläiset kärvistelevät tunkkaisissa luokissa Valkeakosken Sanomat 20.12.2010. Viitattu 20.12.2010.
  32. ↑ Tyryn B-siivessä haisee sisäilma Valkeakosken Sanomat 16.9.2010. Viitattu 20.12.2010.
  33. ↑ Uusi koulu ja päiväkoti tulossa Sointulaan Valkeakosken Sanomat 16.11.2010. Viitattu 20.12.2010.
  34. ↑ Lotila Business Garden Valkeakoski Campus, Viitattu 27.12.2010.
  35. ↑ Tietotien lukio: Henkilökunta Valkeakosken kaupungin Internetportaali Viitattu 27.12.2010.
  36. ↑ Valkeakoski Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.12.2010.
  37. ↑ Haka voitti aina kun HAMK kannusti! Valkeakosken Sanomat 25.10.2010. Viitattu 27.12.2010.
  38. ↑ VAAO on osa Valkeakoski Campusta Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Viitattu 24.12.2010.
  39. ↑ Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto: Koulutustarjonta 2011 Viitattu 27.12.2010.
  40. ↑ Kaupunginosat Valkeakosken kaupunki. Viitattu 10.12.2009.
  41. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  42. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  43. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  44. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta
  45. ↑ Huoneet Rantahotelli Waltikka Viitattu 17.12.2010.
  46. ↑ Ravintolat Rantahotelli Waltikka Viitattu 17.12.2010.
  47. ↑ Kokouspalvelut Rantahotelli Waltikka Viitattu 17.12.2010.
  48. ↑ Vapaa-aika Rantahotelli Waltikka Viitattu 17.12.2010.
  49. ↑ Samantha Fox, hotelli Waltikan Walentina ravintola Valkeakosken kaupungin tapahtumakalenteri. Viitattu 17.12.2010.
  50. ↑ Esittely Apianlahti Camping Viitattu 17.12.2010.
  51. ↑ Motelli-Ravintola Viidennumero Viitattu 17.12.2010.
  52. ↑ Ilolan maatilamatkailu Viitattu 17.12.2010.
  53. ↑ Sijainti Salmisen mökit. Viitattu 17.12.2010.
  54. ↑ Työväen Musiikkitapahtumassa ennätysyleisö - 35 000 kävijää Valkeakosken Musiikkitapahtuma 2.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
  55. ↑ Valkeakosken kansallinen kaupunkipuisto, s. 21. Valkeakosken kaupunki: Tampere 2010. ISBN 978-951-96307-7-9 Viitattu 14.12.2010.
  56. ↑ Rokkia ja räppiä Apianniemen sunnuntaissa Valkeakosken Sanomat 10.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
  57. ↑ Järjestetäänkö Onnirokki myös ensi vuonna? Valkeakosken Sanomat 16.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
  58. ↑ Lauantai-ilta täyttyy hevin ja räpin rytkeestä Valkeakosken Sanomat25.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
  59. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Pirkko & Åke - Vuosisadan rakkaustarina Viitattu 17.12.2010.
  60. ↑ Siirtyykö Pirkko ja Åke sisätiloihin? Valkeakosken Sanomat 26.8.2010. Viitattu 17.12.2010.
  61. ↑ Valkeakoski 2009 Suomen asuntomessut Viitattu 14.12.2010.
  62. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Messuhistoria Suomen asuntomessut. Viitattu 14.12.2010.
  63. ↑ Messuteemat Suomen asuntomessut. Viitattu 14.12.2010.
  64. ↑ Valkeakosken asuntomessut päättyivät onnellisesti Suomen asuntomessut. Viitattu 14.12.2010.
  65. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 78. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  66. ↑ Valkeakoskella odotetaan cup-junaa MTV3.fi 29.10.2008. Viitattu 27.12.2010.
  67. ↑ Valkeakoski - kanava Tampereen museot/Vapriikki AKSELI 2003. Viitattu 23.12.2010.
  68. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto Viitattu 23.12.2010.
  69. ↑ Valkeakosken Nappulaliiga 50 vuotta! Sääksmäen Sopu 2.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
  70. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Hurrikaani ja Isku-Veikot nousivat miesten SM-liigaan Suomen Lentopalloliitto1.4.2007. Viitattu 23.12.2010.
  71. ↑ Isku-Veikot putosi ykkössarjaan Valkeakosken Sanomat 4.4.2010. Viitattu 23.12.2010.
  72. ↑ Isku-Veikot tavoittelee Apialle yleisöennätystä Valkeakosken Sanomat 9.3.2010. Viitattu 23.12.2010.
  73. ↑ Futsal Mad Max: Edustusjoukkue Viitattu 23.12.2010.
  74. ↑ Kiekko-Ahma vei Nastolan Kiekkoa Valkeakosken Sanomat 19.12.2010. Viitattu 20.12.2010.
  75. ↑ Edustus Sääksmäen Sopu. Viitattu 20.12.2010.
  76. ↑ Koski-Petankki Valkeakosken kaupunki. Viitattu 20.12.2010.
  77. ↑ Jäsenseurat Suomen Petanque-Liiton rekisteri Viitattu 20.12.2010.
  78. ↑ TUL:n Veteraanipäivien Petanquemestaruuskilpailut TUL Kymenlaakso 11.6.2010. Viitattu 20.12.2010.
  79. ↑ Seurat Valkeakoski. Viitattu 24.12.2010.
  80. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g Valkeakosken ystävyyskaupungitValkeakosken kaupungin internetportaali, Viitattu 14.12.2010.
  81. ↑ Kahdenväliset suhteet Suomen suurlähetystö, Budapest. Viitattu 14.12.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)