Vantaanjoki
| Vantaanjoki | |
|---|---|
 Vantaanjokea Vantaanlaaksossa heinäkuussa 2010 | |
| Alkulähde | Erkylänjärvi, Hausjärvi |
| Laskupaikka | Vanhankaupunginlahti |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 101 km |
| Alkulähteen korkeus | 110 m |
| Virtaama | 1,4 - 317 m³/s |
| Valuma-alue | 1685 km² |
Vantaanjoki (ruots. Vanda å) on Vantaanjoen vesistön 101 kilometriä pitkä laskujoki eteläisessä Suomessa. Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä Erkylänjärvestä ja laskee Suomenlahteen Helsingissä Vanhankaupunginlahdella. Valuma-alueen pinta-ala on 1 685 km² ja sen vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Vantaanjoki kulkee Hausjärven, Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaanja Helsingin kautta. Pitkäkosken yläpuolelta Keravanjoen yhtymäkohtaan saakka se on Helsingin ja Vantaan rajana. Joen valuma-alue ulottuu myös Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Sipoon, Espoon, Vihdin ja Lopen alueelle.
Vantaanjoen vettä käytettiin pääkaupunkiseudun talousvetenä vuoteen 1982, kunnes Päijännetunneli otettiin käyttöön. Vettä käytetään edelleen juomavetenä Päijänne-tunnelin huoltotöiden yhteydessä joko kokonaan tai osittain.
Sisällysluettelo
Kosket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaanjoen koskista suurimmat sijaitsevat joen alajuoksun varrella. Vantaan alueella ovat Seutulankoski ja Vantaankoski, Vantaan ja Helsingin rajaa pitkin kulkevalla jokiosuudella Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Helsingin alueella sijaitsevat Pikkukoski sekä aivan joen suulla oleva Vanhankaupunginkoski.
Joen yläjuoksun varrella sijaitsevat Nurmijärvellä Myllykoski ja Nukarinkoski, Hyvinkäällä Vanhanmyllynkoski, Vakkurinkoski, Koskipirtinvirta, Åvikinkoski sekä Kittelänkosket.
Sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaanjoen pisin sivujoki on Keravanjoki, joka yhtyy Vantaanjokeen Helsingin ja Vantaan rajalla. Muita huomattavia sivujokia ovat Luhtaanmäenjoki (ylempänä Nurmijärven alueella Lepsämän- ja Luhtajoet), Tuusulanjärvestä alkava Tuusulanjoki, Palojoki ja Kytäjoki, jonka latvavedet ovat osittain Lopen ja Vihdin alueilla.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaanjoki on ollut aikoinaan merkittävä kalajoki. Nykyisen käsityksen mukaan jokeen noussut lohikala on ollut meritaimen. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vantaanjoesta on vuodelta 1351, kun kuningas Maunu Eerikinpoika myönsi Tallinnan lähellä sijaitsevalle Padisen luostarille kalastusoikeuden kruunun vesiin Helsingejoessa. [1]
Vantaanjoen uomanvaihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaanjoki virtasi ennen mereen nykyistä Mätäjoen uomaa pitkin mm. Pitäjänmäen läpi ja laski Isoon Huopalahteen. Maankohoaminen ja kallionselänteen paljastuminen hiekkamaan alta sai aikaan sen, että joki alkoi kiertää selänteen sen itäpuolelta. Lopulta Vantaanjoki yhtyi Keravanjokeen Helsingin pitäjän kirkonkylän kohdalla.[2]
Ympäristövahingot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaanjoen vakavimpia ympäristövahinkoja oli elokuussa 1995 Riihimäellä Havin tehtaalla sattunut vuoto. Jokeen pääsi inhimillisen erehdyksen seurauksena noin 15 000 litraa astianpesuainetta, minkä seurauksena joen vesi vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli. [3] Tapaus johti ympäristörikostutkintaan ja Havilla työskennellyt laitosmies tuomittiin sakkoihin. Havi maksoi syksyllä 1996 Helsingin ja Vantaan kaupungeille sekä Vantaanjoen kalastuskunnalle runsaan 300 000 markan vahingonkorvaukset.lähde?[4]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaisyhtye Teleks on kirjoittanut Vantaanjoesta kappaleen "Hiljaa virtaa vantaa".
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikkola, Jukka & Saura, Ari: Viemäristä lohijoeksi : Vantaanjoen vaelluskalatutkimuksia vuosilta 1987-1993. Helsinki: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 1994. ISBN 951-8914-64-8.
- Tikkanen, Matti & Ruth, Olli: Origins and development of the ancient outflow channel of the river Vantaanjoki, southern Finland, as indicated by fluvial sediments. Fennia - International Journal of Geography, 2003, 181. vsk, nro 1, s. 49-67. Helsinki: Geographical Society of Finland. ISSN 0015-0010. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.1.2013. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kalastus Vantaanjoella (vantaanjoki.com)
- ↑ Mätäjoen kotikaupunkipolku 1.2.2010. Helka ry. Viitattu 24.7.2012.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1996, s. 355. Helsinki: Otava, 1995.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998, s. 9−10. Helsinki: Otava, 1997.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vantaanjoki Wikimedia Commonsissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti