Vihti

Vihti

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Vihti
Vichtis
Vihti.vaakuna.svgVihti.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti60°25′00″N,024°19′10″E
MaakuntaUudenmaan maakunta
SeutukuntaHelsingin seutukunta
Hallinnollinen keskusVihdin kirkonkylä (–2004)
Nummela (2004–)
Perustettu1507
Kokonaispinta-ala567,06 km²
202:nneksi suurin 2019 [1]
– maa522,02 km²
– sisävesi45,04 km²
Väkiluku29 228
37:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys55,99 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.19,5 %
– 15–64-v.63,2 %
– yli 64-v.17,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä93,7 %
– ruotsinkielisiä1,7 %
– muut4,6 %
Kunnallisvero20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaErkki Eerola[6]
Kunnanvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • RKP
10
10
10
5
4
2
1
1
www.vihti.fi
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 29 228 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,04 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,99 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta.[8]
Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin
  • muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) [9]
  • germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992 Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) [9][10]
  • ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007)[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaismaisemaa Vihdissä.
Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön.[11][12] Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.[13]
Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.
Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.[13]
Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.[14] Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie.[15] Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.[16][17] Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.[12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdin asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä etelään päin ja kuntakeskus on siirtynyt Vihdin kirkonkylästä Nummelaan. [18][19]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Vihdissä oli 29 054 asukasta, joista 21 552 asui taajamissa, 7 119 haja-asutusalueilla ja 383 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vihdin taajama-aste on 75,2 %.[20] Vihdin taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:[21]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Nummela*13 957
2Vihdin kirkonkylä3 525
3Ojakkala1 418
4Otalampi979
5Veikkola*454
6Haimoo401
7Huhmari326
8Olkkala258
9Oinasjoki204
10Helsingin keskustaajama*30
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Nummelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Lohjan kaupungin alueelle. Veikkolan taajama ulottuu pääosin Kirkkonummen kunnan alueelle. Itäisessä Vihdissä, lähellä Nurmijärven Lepsämää sijaitseva pieni alue on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[21]

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti.
  • 1749: 1 403
  • 1850: 5 376
  • 1950: 11 003
  • 2004: 25 414
  • 2011: 28 544 (31.10.2011)
  • 2018: 29 204 (ennakkoväkiluku 31.8.2018)
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Vihdin väestönkehitys 1980–2016
VuosiAsukkaita
1980
  
16 871
1985
  
19 267
1990
  
21 648
1995
  
22 895
2000
  
23 858
2005
  
25 935
2010
  
28 311
2016
  
28 967
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vihdissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vihdin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[24]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkipuoliainen on Vihdin eteläosassa sijaitseva järvi.
Nummela on Vihdin suurin taajama.
Vihti sijaitsee Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Hiidenveden rannalla. Ensimmäiseen Salpausselkään kuuluva Lohjanharju kulkee Vihdin halki. Harjumuodostumalla sijaitsevan Nummelan taajaman toisella puolella on Karjaanjoen vesistöön kuuluva Hiidenvesi ja toisella puolella Siuntionjoen vesistöön kuuluva Enäjärvi. Itäisimmät osat Vihdistä kuuluvat Vantaanjoen vesistöalueeseen, ja Nuuksionsuunnalla jotkut pikkujärvet laskevat Mankinjoen vesistöön.

Asemakaavoitetut taajamat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemakaavoitettuja taajamia Vihdissä ovat kunnan neljä suurinta tilastollista taajamaa eli Nummela (noin 13 200 asukasta, Vihdin hallinnollinen keskus),Ojakkala (noin 1 400 asukasta), Otalampi (noin 890 asukasta) ja Vihdin kirkonkylä (noin 3 800 asukasta).
Näiden ohella Vihdin tärkeimpiä toiminnalliset kyliä ovat Haimoo, Herrakunta, Huhmari/Palojärvi, Irjala-Pääkslahti, Jokikunta, Moksi, Oinasjoki, Ojakkala, Olkkala, Selki, Tervalampi, Vanjärvi, Vesikansa ja Vihtijärvi.[25]
Broom icon.svg
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla.
Tarkennus: Selkeämpi olisi esittää luettelo rekisterikylistä täydellisenä, koska ylempänä olevista taajamista ja kylistäkään kaikki eivät ole maarekisterikyliä
Muita kyliä kiinteistörekisterissä ovat Haapkylä, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ollila, Oravala, Pakasela, Pappila, Pietilä, Ridal, Ruskela, Salmi, Siippoo, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Veikkola, Vähäkylä

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdin kirkko ja VPK Vihdin kirkonkylällä.
Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[26]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.
Vihdin ilmastotilastoa
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)−2,5−2,71,88,715,919,622,420,514,88,52,4−0,9ka.9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)−9,5−11,1−7,3−1,52,67,19,88,84,81,5−2,9−7,4ka.-0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C)−5,6−6,5−2,63,59,81416,714,89,85,00−3,8ka.4,6
Sademäärä (mm)523537283858708360706452Σ647
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2,5
−9,5
−2,7
−11,1
1,8
−7,3
8,7
−1,5
15,9
2,6
19,6
7,1
22,4
9,8
20,5
8,8
14,8
4,8
8,5
1,5
2,4
−2,9
−0,9
−7,4
S
a
d
a
n
t
a		52
35
37
28
38
58
70
83
60
70
64
52

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kaavoitus- ja tekninen lautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, keskusvaalilautakunta, kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta, tarkastuslautakunta ja ympäristölautakunta. Lisäksi nuorten asiaa Vihdissä ajaa Uudenmaan vanhin nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna 1997.
Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[27][28][29]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[30] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdissä ja erityisesti sen suurimassa taajamassa Nummelassa on vahvat uintiperinteet. Kunnan tunnetuin urheilija on Nummelan Kisaajia edustanut, Suomen kaikkien aikojen menestynein uimari, Jani Sievinen.
Vihdin Pallon naisten pesäpallojoukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 1998.
Vihtiläinen jalkapalloseura NuPS pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla, Kakkosessa.

Jokavuotisia tapahtumia Vihdissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vihti-päivät ja Wuosisatamarkkinat[31]
  • Päivölän kirjallisuuspäivät[32]
  • Vihdin kirkonkylän Juhannusjuhla[33]
  • Tellus Fest[34]
  • Yöjalka Fest[35]
  • Vappuvaellus[36]
  • Viljonpäivän konsertti[37]
  • Averian maraton[38]
  • Hiiden Hurmos

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla fläskpannukakku, sallaatti ja paistetut silakat.[39] Perunapuuro tunnetaan Vihdin seudulla nimellä melakkapuuro.[40]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muijalan eritasoliittymä
Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatie 1 eli E18-tien, Poriin johtavan valtatie 2 sekä Hanko-Hyvinkää-tien eli valtatie 25 solmukohdassa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Matka Helsinkiin kestää Vihdin suurimmasta taajamasta Nummelasta noin 45 minuuttia.
Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.
Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvisin kentälle jäädytetään matkaluistelurata.

Tunnettuja paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia vihtiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Question book-4.svg
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kunnanjohtaja 19.11.2018. Vihdin kunta. Viitattu 8.1.2019.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Vihti Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  9. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e Katsaus sikurin ja Kolkon kylien historiaan messon.fi.
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Taustatietoa Vihdistä. Luoteis-Uusimaa Kesälehti, 2016, s. 6.
  11. ↑ Kerttu Itkonen: Kertomus Vihdin pitäjän kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnistakyppi.fi. 1966.
  12. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Historia www.vanjarvi.fi. Viitattu 27.4.2018.
  13. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Vihdin historiaa vihti.fi. Viitattu 17.6.2016.
  14. ↑ A. J. Hipping: Vihdin pitäjä, s. 156-157. alkuteos: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, 1845. Suomentanut W. J. P. Hidén. Vihti-seura, 1965. Vihti-seuran julkaisuja 1
  15. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800-1918, s. 158-162. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  16. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800-1918, s. 119-137. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  17. ↑ Olkkala - Kartanoiden myöhemmät omistussuhteet www.olkkala.kylanetti.fi. Viitattu 27.4.2018.
  18. ↑ Satavuotinen kunnantalo on edelleen vilkkaassa käytössä Vihdin Uutiset. Viitattu 27.4.2018.
  19. ↑ Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa, s. 21. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  23. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ Helsingin ortodoksinen seurakunta
  25. ↑ Vihdin kylät Vihdin kunta. Viitattu 27.4.2018.
  26. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800-1918, s. 36-57. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  27. ↑ Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  28. ↑ Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  29. ↑ KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  30. ↑ Visit Vihti - Vihti - Nähtävyydet www.visitvihti.fi. Viitattu 13.6.2017.
  31. ↑ wuosisatamarkkinat www.wuosisatamarkkinat.fi. Viitattu 13.6.2017.
  32. ↑ Päivölän kirjallisuuspäivät Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  33. ↑ Vihdin Juhannus Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  34. ↑ Tellus Fest www.tellusfest.com. Viitattu 13.6.2017.
  35. ↑ Yöjalka Fest Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  36. ↑ toimitus: Vappuvaellus jälleen kirkonkylällä Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017.
  37. ↑ maria.aittoniemi@media.fi: Viljonpäivän konsertti kuuluu painaviin perinteisiin Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017.
  38. ↑ toimitus: Paula Havu oli Averian maratonilla miehiäkin nopeampi Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017.
  39. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 64. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  40. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 84. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
  41. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Nähtävyydet Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  42. ↑ Konian luolakirnu, Vihti | Retkipaikka Retkipaikka. 13.8.2012. Viitattu 13.6.2017.
  43. ↑ Ymparisto > Konianvuori www.ymparisto.fi. Viitattu 13.6.2017.
  44. ↑ Uudenmaan upein luolakohde – Rokokallio, Vihti | Retkipaikka Retkipaikka. 23.6.2014. Viitattu 13.6.2017.
  45. ↑ Rokokallio 27 Crags. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)