Ylitornio

Ylitornio

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Ruotsin Ylitorniosta (Övertorneå) on erillinen artikkeli.
Ylitornio
Övertorneå
Ylitornio.vaakuna.svgYlitornio.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti66°19′10″N, 023°40′15″E
MaakuntaLapin maakunta
SeutukuntaTorniolaakson seutukunta
Hallinnollinen keskusYlitornion kirkonkylä
Perustettu1482
Kokonaispinta-ala2 212,47 km²
38:nneksi suurin 2019 [1]
– maa2 028,04 km²
– sisävesi184,43 km²
Väkiluku4 017
197:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys1,98 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.10,5 %
– 15–64-v.55,2 %
– yli 64-v.34,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,7 %
– ruotsinkielisiä0,5 %
– saamenkielisiä0,1 %
– muut0,8 %
Kunnallisvero20,00 %
250:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaTapani Melaluoto
Kunnanvaltuusto17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
11
5
1
www.ylitornio.fi
Ylitornio (ruots. Övertorneå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 4 017 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 212,47 km2, josta 184,43 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,98 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.
Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä
Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhanraja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.
Ylitornion nimi taipuu ulkopaikallissijoissa (Ylitorniolla, Ylitorniolta, Ylitorniolle) toisin kuin naapurinsa Tornio (sisäpaikallissijoissa Torniossa, Torniosta, Tornioon).

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 7 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitornion ilmastotilastoa
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)-8,3-7,3-1,54,711,917,920,617,511,43,9-2,8-6,6ka.5,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)-17,3-16,7-11,9-51,57107,73,1-1,9-9,2-15,2ka.-4
Vrk:n keskilämpötila (°C)-12,4-11,6-6,506,812,615,312,57,51-5,8-10,6ka.0,7
Sademäärä (mm)373437283761757147524536Σ560
Sadepäivät (d)161614111213151414161817Σ176
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-8,3
-17,3
-7,3
-16,7
-1,5
-11,9
4,7
-5
11,9
1,5
17,9
7
20,6
10
17,5
7,7
11,4
3,1
3,9
-1,9
-2,8
-9,2
-6,6
-15,2
S
a
d
a
n
t
a		37
34
37
28
37
61
75
71
47
52
45
36

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuudenlähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.
Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut[7].

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla on Meän Opisto, Ylitornion kristillinen opisto sekä Ammattiopisto Luovin toimipiste. Kirkonkylältä löytyvät ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella, Nuotiorannassa ja Raanujärvellä, joskin Nuotiorannan koulusta on jo annettu lakkautuspäätös.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Ylitornion väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
6 792
1985
  
6 648
1990
  
6 258
1995
  
6 029
2000
  
5 535
2005
  
5 184
2010
  
4 731
2015
  
4 291
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ylitorniolla oli 4 118 asukasta, joista 1 931 asui taajamissa, 2 142 haja-asutusalueilla ja 45 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ylitornion taajama-aste on 47,4 %.[9] Ylitornion taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Ylitornion kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 931 asukasta.[10]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylitorniolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[11]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylitornion alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[12]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla sijaitsee myös Suomen pohjoisin vankila. Se on aloittanut toimintansa 18.4.1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40.[13]Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan.[14]

Tunnettuja ylitorniolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Ylitornio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Yleistietoa Ylitornion kunta. Viitattu 29.9.2010.
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  11. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  12. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
  13. ↑ Ylitornion vankila Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.9.2010.
  14. ↑ Ylitornion vankilan naispaikat Kestilään Yle uutiset - Perämeri. 2.11.2012. Yle. Viitattu 4.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)