Ylöjärvi

Ylöjärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°33′N, 023°35′E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Hallinnollinen keskus	Ylöjärven kirkonkylä
Perustettu	1869
– kaupungiksi	2004
Kuntaliitokset	Viljakkala (2007); Kuru (2009)
Kokonaispinta-ala	1 324,14 km²; 87:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	1 115,64 km²
– sisävesi	208,50 km²
Väkiluku	32 980; 35:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	29,56 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	22,3 %
– 15–64-v.	61,2 %
– yli 64-v.	16,5 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	97,4 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	20,50 %; 207:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Jarkko Sorvanto[6]
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2017–2021[7]; • Kok.; • SDP; • Vihr.; • Kesk.; • Ps.; • Vas.; • KD	; 12; 10; 8; 7; 6; 5; 3
	www.ylojarvi.fi

Kaupungintalon piha-aluetta ja Rauhanpatsas

Kaupungintalo

Keijärvi

Kirjasto "Leija"

Ylöjärven kirkko

Ylöjärvi on kaupunki Pirkanmaalla. Ylöjärven naapurikuntia ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Ruovesi, Tampereja Virrat. Kaupungin pinta-ala on 1 324,14 neliökilometriä[1] ja väkiluku 32 980.[2] Vuoden 1954 alussa Teiskon kunnan läntinen, Näsijärven länsipuolella oleva osa jaettiin Ylöjärven ja Kurun kesken. 1. tammikuuta 2007 astui voimaan Ylöjärven kaupungin ja Viljakkalan kunnan kuntaliitos. Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärveä 1. tammikuuta 2009. Ylöjärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[8]

Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla ja on osa Tampereen kaupunkiseutua sekä Tampereen keskustaajamaa. Matkaa Tampereelle on 14, Helsinkiin 189 ja Turkuun 164 kilometriä. Ylöjärven kautta kulkevat Tampere–Seinäjoki-rata, valtatie 3 Tampereelta Vaasaan ja kantatie 65 Ylöjärveltä Virroille. Vuonna 1971 valmistuneella rautatiellä ei ole henkilöliikennepaikkoja Ylöjärven alueella, joten linja-autot hoitavat kaiken julkisen liikenteen.[9]

Ylöjärvi on maaseutumainen kaupunki. Sillä ei ole selvää keskustaa: Tampere–Vaasa-maantie ja Tampere–Seinäjoki-rautatie jakavat kunnan keskusta-alueen kahteen toisistaan erottuvaan osaan, kirkonkylään ja Soppeenmäkeen. Muita Ylöjärven osia ovat muun muassa Asuntila, Vuorentausta, Siivikkala, Metsäkylä, Haavisto, Kuru, Viljakkala, Vahanta, Takamaa ja Mutala.

Vuonna 2019 kaupungin kunnallisvero oli 20,50 prosenttia.[5] Ylöjärven väkiluku on kasvanut melko voimakkaasti viime vuosina Tampereen imussa; erityisesti tämä pätee Metsäkylän ja Asuntilan alueisiin. Väestön ikärakenne on myös suhteellisen nuori.

Sisällysluettelo

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1779 erottamalla se Pirkkalasta.[10] Seurakunta itsenäistyi vuonna 1895, mutta ero Pirkkalasta toteutui lopullisesti vasta 1900-luvun vaihteessa.[11] Nykyisen kirkon paikalla sijainnut Ylöjärven ensimmäinen kirkko oli valmistunut vuonna 1781, ja se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1842. Ylöjärven maalaiskunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1871; sitä ennen kunnassa oli toiminut asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroin toiminut kiertävä pitäjänkoulu vuodesta 1811 alkaen. Jatkosodan jälkeen Ylöjärvelle asutettiin Kaukolansiirtoväkeä. Maa- ja metsätalous pysyi pitkään Ylöjärven pääelinkeinona, kunnes kunta alkoi nopeasti teollistua viime sotien jälkeen. Vuonna 1951 aloitti Ylöjärvellä toimintansa Hämeen Työläisnuoriso -opisto, jonka nimi muutettiin jo varsin pian Voionmaan opistoksiprofessori Väinö Voionmaan mukaan.[12] Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1805 lähtien. Kaaviossa on käytetty kulloinkin voimassa ollutta aluejakoa.

Ylöjärven väestönkehitys
Vuosi			Asukkaita
1805			1 336
1860			2 338
1900			3 098
1930			4 304¹
1964			8 809
1996			19 293
2010			30 500²
2016			32 799
Selitykset: ¹ Lielahti liitettiin Tampereeseen 1950 ² Viljakkala liitetty 2007 ja Kuru 2009 Lähde: 2010–2016 Tilastokeskus;[13] 1805–1996 Historian suursanakirja.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ylöjärvellä oli 32 878 asukasta, joista 28 787 asui taajamissa, 3 842 haja-asutusalueilla ja 249 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ylöjärven taajama-aste on 88,2 %.[15] Ylöjärven taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[16]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Tampereen keskustaajama*	25 382
2	Kurun kirkonkylä	976
3	Kyröskoski*	720
4	Vastamäki	590
5	Viljakkalan kirkonkylä	588
6	Takamaa	531

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ylöjärven kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Ylöjärven lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[16] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[17]Kyröskosken taajama ulottuu pääosin Hämeenkyrön kunnan alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylöjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Ylöjärven seurakunta
- Kurun kappeliseurakunta
- Viljakkalan seurakuntapiiri

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylöjärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[19]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ylöjärven kaupungin nykyisellä alueella.[18]

Kurun seurakunta (liitetty Ylöjärven seurakuntaan 2009)
Viljakkalan seurakunta (liitetty Ylöjärven seurakuntaan 2007)

Kaupunginosat, asuinalueet ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven kylät vuonna 1931:
1-Lielahti, 2-Possila, 3-Kukkola, 4-Niemi, 5-Pohtola, 6-Siivikkala, 7-Teivaala, 8-Ilmari, 9-Mäkkylä, 10-Keijärvi, 11-Ylöjärvi, 12-Kuusisto, 13-Metsäkylä, 14-Lakiala, 15-Lempiäniemi, 16-Liimola, 17-Kaihari, 18-Runsas, 19-Kyöstilä, 20-Mutala, 21-Pohjankylä, 22-Penko, 23-Pengonpohja

Ylöjärvellä sijaitsevia kaupunginosia, asuinalueita ja kyliä ovat Antaverkka, Asuntila, Elovainio, Haavisto, Ilmari, Kaihari, Kirkonseutu, Lempiäniemi, Metsäkylä, Mutala, Peräsilta, Pinsiö, Siivikkala, Soppeenmäki, Takamaa, Vahanta, Vasama, Veittijärvi sekä Vuorentausta.[20]

Viljakkalan alueen kylät ja asuinalueet: Hanhijärvi, Harhala, Haveri, Hiiroinen, Inkula, Karhe, Manni, Nisu, Pikku-Pispala, Viljakkalan kirkonkylä.

Kurun alueen kylät ja asuinalueet: Hainari, Itä-Aure, Kallio, Karjula, Kulju, Kurun kirkonkylä, Kyrönlahti, Länsi-Aure, Länsi-Teisko, Luode, Niemikylä, Parkkuu, Pengonpohja, Poikelus, Riuttanen, Seitseminen.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven nähtävyyksiin lukeutuvat muun muassa Villa Urpo (kustantaja Urpo Lahtisen koti ja hänen perustamansa Lehtimiehet Oy:n edustustila), Teivon ravirata (joka korvasi Tampereen Kalevassa sijainneen Hippoksen), ympäristötaidetta edustava, 10 000 istutetusta puusta koostuva Puuvuori ja Ylöjärven museo. Ylöjärvellä on neljä kirkkoa ja kaksi rukoushuonetta: Ylöjärven kirkko, Kurun kirkko, Viljakkalan kirkko, Pengonpohjan rukoushuone ja Länsi-Teiskon kirkko (rukoushuone). Antaverkassa on Huurre-yhtiön perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama Suomen Jäähdytystekniikan Museo ja hänen rakennuttamansa Pyhän Mikaelin kappeli museon vieressä. Lisäksi Ylöjärvellä on Ylisen palvelukeskuksen omistama Ylisen kirkko, joka valmistui alun perin viljavarastoksi 1921 ja vihittiin kirkoksi 1963.

Osittain Ylöjärven alueella sijaitsee Seitsemisen kansallispuisto[21].

Koulutus ja kirjastotoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven kaupungilla on neljä peruskoulua, joissa on vain ala-aste (luokat 1-6): Mutalan, Siivikkalan, Takamaan ja Vahannan koulut. Kurun, Viljakkalan, Metsäkylän ja Ylöjärven Yhtenäiskouluissa sekä Kauraslammen ja Vuorentaustan kouluissa on sekä ylä- että ala-aste. Yhteensä peruskouluja on kymmenen. [22]

Lisäksi kaupungissa toimii lukio ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, joka tarjoaa Koulutuskeskus Valossa ammatilliset perustutkinnot kone- ja metalli, sosiaali- ja terveys sekä liiketalouden aloilta. Ylöjärven lukio tarjoaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisuuden syventää opiskelijan näkemystä ja tietämystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Lukiossa toimii erillinen Y-linja.[23]

Ylöjärven pääkirjasto Leija, jonka on suunnitellut arkkitehti Tero Harjuniemi, valmistui 2002. Kirjastosalin 80-metrinen lasiseinä avautuu Kuruntielle.

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven Urheilijat on ylöjärveläinen urheiluseura, joka toimii yleisurheilussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa ja kuntoliikunnassa. Uplakers on jääkiekossa, taitoluistelussa ja ringetessä toimiva seura. Ylöjärven Ryhti toimii lentopallon, voimanoston, hiihdon, frisbeegolfin ja jalkapallon osa-alueilla. Vuorentaustan voima (VuVo), toimii nyrkkeilyn parissa.

Ylöjärvellä on keskustan alueella urheilutalo, jossa on muun muassa uimahalli ja palloilusali. Elonvainion alueella on jäähalli ja liikuntakeskus. Julkujärvellä sijaitsee 26-väyläinen frisbeegolfrata.

Yrityksiä ja yhdistyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimpia ylöjärveläisiä yrityksiä ovat muun muassa Avant Tecno ja Huurre Group Oy:n kylmäkalustetehdas. Plastiroll Oy valmistaa roska- ja biopusseja sekä jätesäkkejä.

Lakialassa lähellä Hämeenkyrön rajaa toimi vuosina 1943–1966 Outokumpu Oy:n Paroisten kuparikaivos, joka oli aikanaan kunnan merkittävimpiä työnantajia. Entisellä kaivoksella on vuodesta 1967 lähtien toiminut Puolustusvoimien tutkimuslaitos.

Ylöjärveläisistä yhdistyksistä Rantajätkät järjestää erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on kesällä pidettävä Räikkärock.

Ylöjärvi fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle TV2:ssa ensimmäisen kerran vuosina 1978–1980 esitetyn, aikansa suosituimpiin kuuluneen komediasarjan Tankki täyteen ulkokohtaukset kuvattiin toimintansa lopettaneella Kesoilin huoltoasemalla Soppeenmäessä. Huoltoasema oli rakennettu valtatie 3:n ja Kuruntien risteyksen länsipuolelle vuonna 1960, ja se purettiin 1980-luvun lopulla.[24]

Tunnettuja ylöjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimpiin ylöjärveläisiin kuuluvat Syrjän veljekset Martti Syrjä ja Mikko "Pantse" Syrjä ja heidän serkkunsa Aku Syrjä sekä Juha Torvinen, jotka kuuluvat ylöjärveläiseen Eppu Normaali -yhtyeeseen. Tunnettuja ovat myös Syrjän veljesten vanhemmat, kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas.