Ylöjärvi
Ylöjärvi | |
---|---|
![]() | ![]() |
sijainti
| |
Sijainti | |
Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Seutukunta | Tampereen seutukunta |
Hallinnollinen keskus | Ylöjärven kirkonkylä |
Perustettu | 1869 |
– kaupungiksi | 2004 |
Kuntaliitokset | Viljakkala (2007) Kuru (2009) |
Kokonaispinta-ala | 1 324,14 km² 87:nneksi suurin 2019 [1] |
– maa | 1 115,64 km² |
– sisävesi | 208,50 km² |
Väkiluku | 32 980 35:nneksi suurin 31.12.2018 [2] |
– väestötiheys | 29,56 as./km² (31.12.2018) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 22,3 % |
– 15–64-v. | 61,2 % |
– yli 64-v. | 16,5 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 97,4 % |
– ruotsinkielisiä | 0,3 % |
– muut | 2,3 % |
Kunnallisvero | 20,50 % 207:nneksi suurin 2019 [5] |
Kaupunginjohtaja | Jarkko Sorvanto[6] |
Kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
2017–2021[7] • Kok. • SDP • Vihr. • Kesk. • Ps. • Vas. • KD | 12 10 8 7 6 5 3 |
www.ylojarvi.fi |
Ylöjärvi on kaupunki Pirkanmaalla. Ylöjärven naapurikuntia ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Ruovesi, Tampereja Virrat. Kaupungin pinta-ala on 1 324,14 neliökilometriä[1] ja väkiluku 32 980.[2] Vuoden 1954 alussa Teiskon kunnan läntinen, Näsijärven länsipuolella oleva osa jaettiin Ylöjärven ja Kurun kesken. 1. tammikuuta 2007 astui voimaan Ylöjärven kaupungin ja Viljakkalan kunnan kuntaliitos. Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärveä 1. tammikuuta 2009. Ylöjärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[8]
Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla ja on osa Tampereen kaupunkiseutua sekä Tampereen keskustaajamaa. Matkaa Tampereelle on 14, Helsinkiin 189 ja Turkuun 164 kilometriä. Ylöjärven kautta kulkevat Tampere–Seinäjoki-rata, valtatie 3 Tampereelta Vaasaan ja kantatie 65 Ylöjärveltä Virroille. Vuonna 1971 valmistuneella rautatiellä ei ole henkilöliikennepaikkoja Ylöjärven alueella, joten linja-autot hoitavat kaiken julkisen liikenteen.[9]
Ylöjärvi on maaseutumainen kaupunki. Sillä ei ole selvää keskustaa: Tampere–Vaasa-maantie ja Tampere–Seinäjoki-rautatie jakavat kunnan keskusta-alueen kahteen toisistaan erottuvaan osaan, kirkonkylään ja Soppeenmäkeen. Muita Ylöjärven osia ovat muun muassa Asuntila, Vuorentausta, Siivikkala, Metsäkylä, Haavisto, Kuru, Viljakkala, Vahanta, Takamaa ja Mutala.
Vuonna 2019 kaupungin kunnallisvero oli 20,50 prosenttia.[5] Ylöjärven väkiluku on kasvanut melko voimakkaasti viime vuosina Tampereen imussa; erityisesti tämä pätee Metsäkylän ja Asuntilan alueisiin. Väestön ikärakenne on myös suhteellisen nuori.
Sisällysluettelo
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylöjärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1779 erottamalla se Pirkkalasta.[10] Seurakunta itsenäistyi vuonna 1895, mutta ero Pirkkalasta toteutui lopullisesti vasta 1900-luvun vaihteessa.[11] Nykyisen kirkon paikalla sijainnut Ylöjärven ensimmäinen kirkko oli valmistunut vuonna 1781, ja se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1842. Ylöjärven maalaiskunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1871; sitä ennen kunnassa oli toiminut asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroin toiminut kiertävä pitäjänkoulu vuodesta 1811 alkaen. Jatkosodan jälkeen Ylöjärvelle asutettiin Kaukolansiirtoväkeä. Maa- ja metsätalous pysyi pitkään Ylöjärven pääelinkeinona, kunnes kunta alkoi nopeasti teollistua viime sotien jälkeen. Vuonna 1951 aloitti Ylöjärvellä toimintansa Hämeen Työläisnuoriso -opisto, jonka nimi muutettiin jo varsin pian Voionmaan opistoksiprofessori Väinö Voionmaan mukaan.[12] Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1805 lähtien. Kaaviossa on käytetty kulloinkin voimassa ollutta aluejakoa.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Ylöjärvellä oli 32 878 asukasta, joista 28 787 asui taajamissa, 3 842 haja-asutusalueilla ja 249 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ylöjärven taajama-aste on 88,2 %.[15] Ylöjärven taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Tampereen keskustaajama* | 25 382 |
2 | Kurun kirkonkylä | 976 |
3 | Kyröskoski* | 720 |
4 | Vastamäki | 590 |
5 | Viljakkalan kirkonkylä | 588 |
6 | Takamaa | 531 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ylöjärven kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Ylöjärven lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[16] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[17]Kyröskosken taajama ulottuu pääosin Hämeenkyrön kunnan alueelle.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylöjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
- Ylöjärven seurakunta
- Kurun kappeliseurakunta
- Viljakkalan seurakuntapiiri
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylöjärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[19]
Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ylöjärven kaupungin nykyisellä alueella.[18]
- Kurun seurakunta (liitetty Ylöjärven seurakuntaan 2009)
- Viljakkalan seurakunta (liitetty Ylöjärven seurakuntaan 2007)
Kaupunginosat, asuinalueet ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylöjärvellä sijaitsevia kaupunginosia, asuinalueita ja kyliä ovat Antaverkka, Asuntila, Elovainio, Haavisto, Ilmari, Kaihari, Kirkonseutu, Lempiäniemi, Metsäkylä, Mutala, Peräsilta, Pinsiö, Siivikkala, Soppeenmäki, Takamaa, Vahanta, Vasama, Veittijärvi sekä Vuorentausta.[20]
Viljakkalan alueen kylät ja asuinalueet: Hanhijärvi, Harhala, Haveri, Hiiroinen, Inkula, Karhe, Manni, Nisu, Pikku-Pispala, Viljakkalan kirkonkylä.
Kurun alueen kylät ja asuinalueet: Hainari, Itä-Aure, Kallio, Karjula, Kulju, Kurun kirkonkylä, Kyrönlahti, Länsi-Aure, Länsi-Teisko, Luode, Niemikylä, Parkkuu, Pengonpohja, Poikelus, Riuttanen, Seitseminen.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylöjärven nähtävyyksiin lukeutuvat muun muassa Villa Urpo (kustantaja Urpo Lahtisen koti ja hänen perustamansa Lehtimiehet Oy:n edustustila), Teivon ravirata (joka korvasi Tampereen Kalevassa sijainneen Hippoksen), ympäristötaidetta edustava, 10 000 istutetusta puusta koostuva Puuvuori ja Ylöjärven museo. Ylöjärvellä on neljä kirkkoa ja kaksi rukoushuonetta: Ylöjärven kirkko, Kurun kirkko, Viljakkalan kirkko, Pengonpohjan rukoushuone ja Länsi-Teiskon kirkko (rukoushuone). Antaverkassa on Huurre-yhtiön perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama Suomen Jäähdytystekniikan Museo ja hänen rakennuttamansa Pyhän Mikaelin kappeli museon vieressä. Lisäksi Ylöjärvellä on Ylisen palvelukeskuksen omistama Ylisen kirkko, joka valmistui alun perin viljavarastoksi 1921 ja vihittiin kirkoksi 1963.
Osittain Ylöjärven alueella sijaitsee Seitsemisen kansallispuisto[21].
Koulutus ja kirjastotoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: On enemmän peruskouluja |
Ylöjärven kaupungilla on neljä peruskoulua, joissa on vain ala-aste (luokat 1-6): Mutalan, Siivikkalan, Takamaan ja Vahannan koulut. Kurun, Viljakkalan, Metsäkylän ja Ylöjärven Yhtenäiskouluissa sekä Kauraslammen ja Vuorentaustan kouluissa on sekä ylä- että ala-aste. Yhteensä peruskouluja on kymmenen. [22]
Lisäksi kaupungissa toimii lukio ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, joka tarjoaa Koulutuskeskus Valossa ammatilliset perustutkinnot kone- ja metalli, sosiaali- ja terveys sekä liiketalouden aloilta. Ylöjärven lukio tarjoaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisuuden syventää opiskelijan näkemystä ja tietämystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Lukiossa toimii erillinen Y-linja.[23]
Ylöjärven pääkirjasto Leija, jonka on suunnitellut arkkitehti Tero Harjuniemi, valmistui 2002. Kirjastosalin 80-metrinen lasiseinä avautuu Kuruntielle.
Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylöjärven Urheilijat on ylöjärveläinen urheiluseura, joka toimii yleisurheilussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa ja kuntoliikunnassa. Uplakers on jääkiekossa, taitoluistelussa ja ringetessä toimiva seura. Ylöjärven Ryhti toimii lentopallon, voimanoston, hiihdon, frisbeegolfin ja jalkapallon osa-alueilla. Vuorentaustan voima (VuVo), toimii nyrkkeilyn parissa.
Ylöjärvellä on keskustan alueella urheilutalo, jossa on muun muassa uimahalli ja palloilusali. Elonvainion alueella on jäähalli ja liikuntakeskus. Julkujärvellä sijaitsee 26-väyläinen frisbeegolfrata.
Yrityksiä ja yhdistyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunnetuimpia ylöjärveläisiä yrityksiä ovat muun muassa Avant Tecno ja Huurre Group Oy:n kylmäkalustetehdas. Plastiroll Oy valmistaa roska- ja biopusseja sekä jätesäkkejä.
Lakialassa lähellä Hämeenkyrön rajaa toimi vuosina 1943–1966 Outokumpu Oy:n Paroisten kuparikaivos, joka oli aikanaan kunnan merkittävimpiä työnantajia. Entisellä kaivoksella on vuodesta 1967 lähtien toiminut Puolustusvoimien tutkimuslaitos.
Ylöjärveläisistä yhdistyksistä Rantajätkät järjestää erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on kesällä pidettävä Räikkärock.
Ylöjärvi fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yle TV2:ssa ensimmäisen kerran vuosina 1978–1980 esitetyn, aikansa suosituimpiin kuuluneen komediasarjan Tankki täyteen ulkokohtaukset kuvattiin toimintansa lopettaneella Kesoilin huoltoasemalla Soppeenmäessä. Huoltoasema oli rakennettu valtatie 3:n ja Kuruntien risteyksen länsipuolelle vuonna 1960, ja se purettiin 1980-luvun lopulla.[24]
Tunnettuja ylöjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tähän osioon kaivataan lähteitä. |
Tunnetuimpiin ylöjärveläisiin kuuluvat Syrjän veljekset Martti Syrjä ja Mikko "Pantse" Syrjä ja heidän serkkunsa Aku Syrjä sekä Juha Torvinen, jotka kuuluvat ylöjärveläiseen Eppu Normaali -yhtyeeseen. Tunnettuja ovat myös Syrjän veljesten vanhemmat, kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas.
Muita tunnettuja Ylöjärvellä asuneita tai nykyään asuvia ovat tai ovat olleet muun muassa Aron,[25] Antti Honkkila, Pasi Kaunisto, Esa Keskinen, Sanni Leinonen, Maria Lund, Tiina Lymi, Jaakko Löytty, Pate Mustajärvi, Toni Nieminen, Ville Nieminen, Ari Vallin, Matti Nykänen, Mervi Tapola, Tenho Saurén, Carl J. Danhammer, Kirsi-Kaisa Sinisalo, Matti TonderSaara Tuominen, Joni Karvinen, Rosa Lindstedt, Harri Veistinen, Jenni Banerjee ja Maria Ylipää. Vuorineuvos Paavo V. Suominen perusti Ylöjärvellä toimivan kylmäkalustevalmistajan Huurre Oy:n.
Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvikan kunta, Ruotsi
Skinnskattebergin kunta Ruotsi
Kongsvinger, Norja
Skive, Tanska
Saku, Viro
Kareda, Viro
Saare, Viro
Vyšni Volotšok, Venäjä
Balatonföldvár, Unkari
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ab Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ ab Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ ab Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ http://ylojarvenuutiset.fi/2014/12/10/ylojarvella-alkoi-sorvannon-aika/
- ↑ Kuntavaalit 2017, Ylöjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 174
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ Tuohitorventien sukututkimuspiste – Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 459. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑ Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 489–490. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ ab Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ ab Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Ylöjärven kyläkartta
- ↑ Seitsemisen kulkuyhteydet ja kartat Luontoon-sivusto. 2018. Metsähallitus. Viitattu 13.12.2018.
- ↑ Koulut ja esiopetus ylojarvi.fi. Viitattu 24.10.2018.
- ↑ Koulutuskeskus Valo – Ylöjärven kaupunki ylojarvi.fi. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Jukka Vesterinen: Huoltoasemakirja, s. 110–111. Helsinki: Alfamer Oy, 2009. ISBN 978-952-472-086-1.
- ↑ http://www.aron.fi/?page_id=735
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 80. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylöjärvi Wikimedia Commonsissa
- Ilmapanoraamakuva Ylöjärven keskustasta – Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
- Kaupungin viralliset sivut
- Tilastokeskus – Ylöjärven avainluvut
- Ylöjärven kouluportaali
- Ylöjärven kaupunkiopas – Ylöjärviopas
- Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), WSOY 1978 (ss. 480–482)
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti