Ajankohtainen: Pääsiäinen

Pääsiäinen

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Ylösnousemus, Luca Giordanon maalaus vuodelta 1665.

Kristinuskon pääsiäinen on vuosittainen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana.[1] Ylösnousemus on Jeesuksen ja kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla vuodesta.[2][3] Pääsiäistä edeltää useissa kirkoissa hiljainen viikko, jonka sisältö on Kristuksen kärsimyskertomuksessa, joka huipentuu pitkäperjantaihin, historialliseen[4][5] Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä. Nämä päivät ovat pyhäpäiviä Suomessa ja monessa muussa maassa.[6]

Pääsiäisenä perinteenä on ollut askartelemalla valmistetut pääsiäismunat, vitsat ja rairuohot sekä pääsiäisruoat. Suomessa perinteisiin on kuulunut myös katsoa tai esittää pääsiäisnäytelmiä, pääsiäisvaelluksia, joissa yleisö voi osallistua Kristuksen kärsimyskertomukseen.[7] Tunnetuimpia niistä ovat Passiodraama, Ylös Jerusalemiin ja Via Crucis – Ristin tie.

Juutalaisuudessa, joka on kristinuskoa edeltävä uskonto eikä tunnusta messiasta, ei vietetä pääsiäistä, mutta sen sijaan pesah-juhlaa Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistoksi, mistä osittain johtuu myös sana pääsiäinen. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä Happamattoman leivän juhla. Pesahin ajankohta ei ole sidoksissa kristilliseen pääsiäiseen, vaan se määräytyy juutalaisen kalenterin mukaan.[8][9]

Kristillinen juhla antoi uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle.[3] Nykyiseen pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kanit eli puput sekä hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden: vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman.[10] Muna on eri puolilla maailmaa tunnettu hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuva.[11]

Sisällysluettelo

• 1Juhlan alkuperä
• 2Sanan alkuperä
• 3Juutalainen pesah
• 4Pääsiäisen ajankohta
  • 4.1Ajankohdan historiallinen tausta
• 5Pääsiäinen kirkoissa
  • 5.1Pääsiäisyön messu
  • 5.2Hiljainen viikko
  • 5.3Pääsiäistä edeltävä paasto päättyy
• 6Pääsiäisen vieton perinteitä
  • 6.1Pääsiäisnäytelmät
  • 6.2Pääsiäisruoat
  • 6.3Virpominen
  • 6.4Pääsiäisnoidat
  • 6.5Pääsiäiskokko
• 7Katso myös
• 8Lähteet
  • 8.1Viitteet
• 9Kirjallisuutta
• 10Aiheesta muualla

Juhlan alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäinen on kristinuskon juhlista vanhin sekä tärkein,[12] ja sitä alettiin viettää jo 100-luvulla.[13] Hiljaista viikkoa alettiin viettää myöhemmin 300-luvulla Jerusalemissa.[14]

Sanan alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacques Reich, Eástre, 1909.

Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana ja tarkoittaa paastosta ”pääsemistä”, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä. Tämä 'pääseminen' nähdään kristinuskossa usein myös synnistä pääsemiseksi, siirtymiseksi kuolemasta elämään, liittyen Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Monissa kielissä pääsiäisen sana lienee johdettu juhlan hepreankielisestä kevätjuhlan nimestä pesah, joka tarkoittaa vapautumista Egyptin orjuudesta: esimerkiksi armeniaksi ja venäjäksi pasha, kreikaksi paskha ja ruotsiksi påsk.[15]

Englannin kielen kristillistä pääsiäistä tarkoittava Easter ja saksan vastaava sana Ostern ovat muinaisgermaanista alkuperää. Juutalaisesta pesah-kevätjuhlasta käytetään englannin kielessä sanaa Passover.[15]

Easter-nimen alkuperä on keskienglannin kielen estre – muinaisenglannin kielen eastre – ja edelleen vanhan saksan kielen ostarun(monikko) ja skandinaavinen ostra. Bede Venerabiliksen mukaan (700-luvulla) Eastre eli Eostre eli Ostara oli vanha anglosaksinenkevään ja aamunnousun jumalatar, ja Beden mukaan hän antoi nimensä myös tälle hänen kunniakseen vietetylle juhlalle. Vanhassa englanninkielessä se tarkoittaa myös itää, samoin nykyenglannissa kytkentä on näkyvä.[16] Englannin ja saksan pääsiäistä merkitsevät sanat on sukua muinaiskreikan Eos- ja latinan Aurora-sanoille, jotka nekin tarkoittivat aamuruskon jumalatarta.

Juutalainen pesah[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pesah

Juutalaisuudessa ei vietetä pääsiäistä. Siinä vietetään kylläkin keväällä Pesah-juhlaa Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistoksi, mistä johtuu etymologisesti mahdollisesti myös sana pääsiäinen. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä Happamattoman leivän juhla. Pesahin ajankohta ei ole sidoksissa kristilliseen pääsiäiseen, vaan se määräytyy juutalaisen kalenterin mukaan.[8][9]

Pääsiäisen ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäismunia. Muna on vanha hedelmällisyyden vertauskuva. Kristillisessä perinteessä muna on vertauskuva ylösnousemukselle.

Pääartikkeli: Pääsiäisen laskeminen

Sanonta ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” on vain viitteellinen, koska pääsiäisen ajankohta on alusta asti määräytynyt kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella. Lisäksi ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä yksinkertaistettuja oletuksia.[17][18]

Pääsiäisen ajankohdan laskemiseen on käytetty 19 vuoden mittaisia taulukoita, jotka määräävät, milloin kevään ensimmäinen täysikuu on – aikaisintaan kevätpäiväntasauksena 21.3. Tässä yhteydessä ajankohtaa laskettaessa käytettävät kevätpäiväntasaus ja täysikuu ovat muodollisia, taulukoituja päiviä, eivät todellisesti tähtitieteeseen pohjautuvia päiviä.[18] Matematiikan kehityttyä riittävästi pystyttiin taulukoiden rinnalle kehittämään kaavat, joilla pääsiäisen ajankohta on käytännössä helpompi laskea. Ensimmäisen menetelmän julkaisi Carl Friedrich Gauss vuonna 1800.[19]

Ajankohdan historiallinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa artikkelisarjasta Keskeiset Jeesuksen elämän tapahtumat evankeliumeiden mukaan

Jeesus Elämän alkuaika syntymä kaste kiusaukset Opettajana ja parantajana vuorisaarna vertaukset ihmeteot Pääsiäisaika viimeinen ateria ristiinnaulitseminen ylösnousemus Ylösnousun jälkeen ilmestymiset taivaaseenastuminen toinen tuleminen

Matthias Grünewald, Isenheimin alttaritaulu: Ylösnousemus, noin 1510.

Jeesuksen kuoleman ajankohtaa ei voida varmuudella selvittää, mutta todennäköisimpinä päivämäärinä on pidetty perjantaita 7. huhtikuuta vuonna 30 tai 3. huhtikuuta vuonna 33.[20] Se tapahtui juutalaisten pääsiäis­juhlan aikoihin, joka alkoi Nisan-kuun 15. päivänä.[21] Synoptisten evankeliumien mukaan Jeesus vietti edellisen päivän iltana 12 oppilaansa kanssa pääsiäisateriaa[22] ja teloitettiin ristillä seuraavana päivänä, joka oli sapatin valmistuspäivä[23] eli perjantai. Johanneksen evankeliumin mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui sen sijaan jo pääsiäisen valmistus­päivänä,[24] jolloin pääsiäislammas teurastettiin Jerusalemin temppelissä.

Oletettu ristiriita tulee siitä, että juutalaista uskontoa ja kulttuuria tuntematon lukija samaistaa sapatin yleensä lauantaihin. Todellisuudessa sapatti juutalaisille tarkoitti uskonnollista juhlaa viikonpäivästä riippumatta (kuten joulupäivä, joka vaihtaa kalenterissa viikonpäivää vuodesta toiseen). Koska ko. viikolla oli ensin pääsiäinen torstaina ja perjantaina puolestaan alkoi aina Nisan-kuussa (meidän kalenterimme maalis/huhtikuu) samaan aikaan vietettevä happamattoman leivän juhla, peräkkäin oli siten kaksi sapatinpäivää (Johannes viittaa tähän puhuessaan että sapatinpäivä oli "suuri", jota tavallinen lauantai ei voi mitenkään olla). Tällöin Jeesus ristiinnaulittiin torstaina, ja hän ylösnousi sunnuntaina. On myös huomattava, että juutalainen päivä lasketaan illasta seuraavaan iltaan, eikä aamusta iltaan. Myöskään Luukkaan evankeliumin 24. luvun kertomus opetuslapsista Emmauksen tiellä ei ole mielekäs, ellei ristiinnaulitsemisesta olisi kulunut kolme päivää (kertomus ajoitetaan tapahtuneeksi samana päivänä kun Jeesuksen hauta oli todettu tyhjäksi, eli kyseisen viikon sunnuntaiksi).

Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla.[25]

Nikaian kirkolliskokouksessa vuonna 325 pääsiäispäivän vietto päätettiin yhtenäistää yhdelle yhteiselle sunnuntaille läpi kristikunnan, mutta ilmeisesti tarkan päivämäärän laskemisesta ei päätetty itse kokouksessa vaan myöhemmin Aleksandriassa. Joka tapauksessa pääsiäisen ajankohdan yhtenäistäminen vei kristikunnassa vielä satoja vuosia. Silti vähitellen, Nikaian päätösten pohjalta, pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasaustaseuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.[18]

Ajanlaskun uudistus Länsi-Euroopassa vuosina 1582–1753 säilytti samat periaatteet ja pääsiäispäivän edelleen välillä 22.3.–25.4. Paavin istuimelta lähtöisin ollut ajanlaskun uudistus herätti vastustusta protestanttisissa maissa, joissa lykättiin gregoriaanisen kalenterin käyttöönottoa. Kun uudistuksia vihdoin alettiin hyväksyä 1700-luvun alussa, päätettiin eräissä protestanttisissa maissa, että pääsiäinen lasketaan ajanlaskussa eri tavalla, niin sanotun parannetun kalenterin mukaisesti.[19] Järjestelmä jäi kuitenkin vähitellen lähes kokonaan käytöstä 1770-luvulle mennessä.[26]

Ortodoksiset kirkot ovat pitäytyneet pääsiäisen suhteen vanhassa ajanlaskussa (juliaaninen kalenteri), minkä takia itäisessä kristikunnassa pääsiäinen sijoittuu tällä hetkellä välille 4.4.–8.5. Muista poiketen Suomen ortodoksinen kirkko viettää kuitenkin pääsiäistä samaan aikaan kuin gregoriaanista kalenteria käyttävät läntiset kirkkokunnat.[27][17]

Ruotsissa ja Suomessa noudatettiin helmikuuhun 1753 asti pääosin juliaanista kalenteria. Vuodesta 1753 alkaen käytettiin gregoriaanista kalenteria, mutta pääsiäinen laskettiin parannetun järjestelmän mukaan.[28][19] Useimmiten poikkeava päivämäärä täsmäsi idän kirkkojen kanssa, mutta vielä vuonna 1845 pääsiäinen oli Suomessa viikkoa muuta Eurooppaa jäljessä.[29]

Vuosi	Protestantit, katolilaiset ja Suomen ortodoksinen kirkko[30]	Ortodoksit pois lukien Suomen ortodoksinen kirkko[30]
2011	24. huhtikuuta	(yhtenevä)
2012	8. huhtikuuta	15. huhtikuuta
2013	31. maaliskuuta	5. toukokuuta
2014	20. huhtikuuta	(yhtenevä)
2015	5. huhtikuuta	12. huhtikuuta
2016	27. maaliskuuta	1. toukokuuta
2017	16. huhtikuuta	(yhtenevä)
2018	1. huhtikuuta	8. huhtikuuta
2019	21. huhtikuuta	28. huhtikuuta
2020	12. huhtikuuta	19. huhtikuuta
2021	4. huhtikuuta	2. toukokuuta
2022	17. huhtikuuta	24. huhtikuuta

Pääsiäinen kirkoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäisyön messu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisia benediktiinimunkkeja sytyttämässä pääsiäiskynttilää pääsiäisyön messussa.

Pääsiäisyön messu on seuraavan aamun jumalanpalveluksen ohella tärkeimpiä päivän jumalanpalveluksia. Pääsiäisyön messua pitävät muun muassa katoliset, ortodoksiset ja jotkut protestanttiset kirkot, mukaan lukien Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Perinne on lähtöisin ortodoksisesta kirkosta.[31][32]

Ortodoksisessa kirkossa messuun kuuluu erityisesti ristinsaatto, jossa kierretään kirkko ennen varsinaisen jumalanpalveluksen alkua. Messussa lähes kaikki osuudet lauletaan. Evankeliumi luetaan usealla kielellä.[31]

Monissa eri kirkkokunnissa pääsiäisyön messuun kuuluu pääsiäiskynttilän sytyttäminen. Myös ehtoollinen on monissa tapauksissa osa messua.

Hiljainen viikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hiljainen viikko

Pääsiäisnäytelmän kulkue Jerusalemissa.

Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava viikko, jota läntisessä kristillisessä perinteessä nimitetään hiljaiseksi viikoksi tai pyhäksi viikoksi, itäisessä perinteessä suureksi viikoksi. Suomessa on läntisen perinteen mukaisesti hiljaisen viikon eri päiville omat nimensä[33]:

• palmusunnuntai eli virposunnuntai
• malkamaanantai
• tikkutiistai
• kellokeskiviikko (huom. ei pidä sekoittaa tuhkakeskiviikkoon)
• kiirastorstai
• pitkäperjantai
• pääsiäislauantai, lankalauantai eli hiljainen lauantai
• sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai

Ortodoksisessa eli itäisessä perinteessä kyseisen viikon eli suuren viikon päivien nimitykset ovat erilaiset.^lähde? Viikon aikana kirkossa muistellaan Jeesuksen kärsimystietä. Kiirastorstaina muistellaan ehtoollisen asettamista. Kiirastorstain illasta alkaa triduum sacrum eli pyhä kolmen päivän aika, ristin ja ylösnousemuksen muistelu, joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan.[34] Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen kuolemaa ihmiskunnan syntien sovittamisena. Pitkäperjantain liturginen väri luterilaisessa kirkossa on musta.[35] Pitkäperjantaita seuraavana hiljaisena lauantaina muistetaan Jeesuksen haudassa oloa. Pääsiäinen on surun ja ilon juhla, ja koska Jeesus nousi haudasta, liturginen väri vaihtuu luterilaisessa kirkossa mustasta valkoiseen. Pääsiäisen jälkeen paaston alusta lopetettu ylistyksen laulaminen jatkuu taas.[36]

Pääsiäistä edeltävä paasto päättyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeesuksen ylösnousemusta kuvaava ortodoksinen ikoni.

Ennen pääsiäistä vietetään Suuren paaston eli pääsiäispaaston aikaa.[37] Paasto päättyy pääsiäisen jumalanpalvelukseen, jota vietetään eri kirkkojen liturgisten tapojen mukaan joko pääsiäisyönä tai pääsiäisaamuna.

Ortodoksinen pääsiäisyöpalvelus alkaa aamupalveluksen aloittavalla ristisaatolla, joka kiertää kirkon ympäri. Ristisaatto pysähtyy kirkon ulko-oven eteen, jossa luetaan ensimmäinen ylösnousemusevankeliumi ja huudetaan ensimmäistä kertaa pääsiäistervehdys Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi! Tämän jälkeen kirkkokansa palaa tyhjään kirkkoon, joka symboloi Kristuksen tyhjää hautaa, ja varsinainen pääsiäisjuhlapalvelus alkaa. Pääsiäisen sanoma ilmoitetaan jumalanpalvelustekstien lisäksi myös joka pääsiäisenä luettavassa Johannes Krysostomoksenpääsiäissaarnassa.

Pääsiäisen vieton perinteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pääsiäisen perinteet

Pääsiäisenä perinteitä on ollut mm. askartelemalla valmistetut koristeet, kuten pääsiäismunat, pajunkissat ja rairuohot. Perinteisiä pääsiäisruokia ovat mm. mämmi, verimakkarat ja lammaspaisti. Nykyään suklaa ja siitä valmistetut suklaamunat ja suklaapuput ovat iso osa pääsiäistä. Pääsiäismusiikki liittyy usein sanomaltaan pääsiäisen tapahtumiin ja toisaalta virpomisessa on omat pääsiäiseen liittyvät lausutut lastenlorut.

Pääsiäisnäytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pääsiäisnäytelmä

1970-luvulta lähtien Suomessa on alettu esittää pääsiäisnäytelmiä, pääsiäisvaelluksia, joissa yleisö voi osallistua Kristuksen kärsimyskertomukseen.[7]

Pääsiäisruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rairuohoa.

Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa perinteisiä pääsiäisruokia olivat mämmi, munamaito, verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti ja uunijuusto.[38][39] Nykyään Suomen pääsiäisruokiin kuuluu myös ortodokseilta periytynyt pasha.

Pääsiäisenä on myös tapana syödä erilaisia suklaita ja muita herkkuja.

Virpominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Virvonta

Itä-Suomessa ja Karjalassa perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina ja palkan saaminen yleensä pääsiäissunnuntaina. Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.[40] 1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden heti palkkioksi makeisia tai vastaavaa.[40]Pohjanmaalla lapset käyvät virpomassa pääsiäislauantaina ja palkka saadaan virpomisen päätteeksi.[41] Länsi-Suomessa lapset ovat koonneet kotiin pajunkissoja maljakkoon palmunlehvien vertauskuviksi.[42]

Pääsiäisnoidat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pääsiäisnoita

Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.

Pääsiäisnoidat tunnetaan nykyään varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntuneena lasten leikkinä, virpovien noitien perinteenä.[43]

Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä.[44]Ruotsin kielessä troll tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa.[16] Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta.[44] Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiin pääsiäiskokkoja.[43]

Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä pääsiäislauantain trulliperinnettä (noidaksi pukeutuminen) ja virpomisperinnettä (virpovitsat, onnentoivotus ja palkan vaatiminen). Etelä-Suomessa vastaava päivä on palmusunnuntai.[45]

Pääsiäiskokko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pääsiäiskokko

Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.[38] Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.[43]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Jeesuksen kronologia
• Pääsiäiskortti
• Uskonnoton tapakulttuuri: Kevät

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Oja, Heikki: Aikakirja. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5. Teoksen verkkoversio vuodelta 2007 (pdf).
• Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007.ISBN 951-1-12544-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten jtutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
2. ↑ DSH: Pääsiäinen ennen ja nyt (Pääsiäinen on vuoden vanhin ja tärkein kirkollinen juhla, jota vietetään joka kevät Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi.) Kouluyhdistys Pestalozzi, Deutsche Schule Helsinki. Viitattu 2.4.2015.
3. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b (Luterilaisen)Kirkon tiedotuskeskus: Pääsiäinen - kristikunnan suurin ja vanhin juhla19.04.2018. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 2.4.2015. Web archive 2015
4. ↑ James D. G. Dunn: Jesus Remembered, s. 339. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2003. ISBN 0-8028-3931-2. englanti
5. ↑ Craig L. Blomberg: Jesus and the Gospels: An Introduction and Survey, s. 211–214. B&H Academic, 2009. ISBN 0-8054-4482-3. englanti
6. ↑ Ennen vuotta 1774 olivat myös seuraava tiistai ja keskiviikko eli kolmas ja neljäs pääsiäispäivä pyhäpäiviä. Oja 1999, s.166
7. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Eri uskontokuntien pääsiäinen Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 19.04.2018.
8. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Nurminen, Heikki: Juutalaisten pääsiäinen Vantaan Lauri. 14.4.2005. Vantaan seurakunnat. Viitattu 12.3.2011. Web archive 2012
9. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Raittila, Kaisa: Juutalainen pesah on orjuudesta vapautettujen juhla Kirkko & kaupunki. 3.4.2007. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 12.3.2011. Web archive 2013
10. ↑ Pääsiäinen – yhteinen juhla (pdf) 2009. Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys. Viitattu 12.3.2011. Web archive 2016
11. ↑ Muna Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 19.04.2018.
12. ↑ Pääsiäinen Oppiminen: Juhlapäivät. YLE. Viitattu 19.04.2018.
13. ↑ Pääsiäisen perinteitä, Putkilahden kylälehti, huhtikuu 2011
14. ↑ Pääsiäisen perinteitä Tekstaritupu - Tukitekstari koululaisille. PuhEet. Viitattu 19.04.2018.
15. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pääsiäisen nimi Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 19.04.2018.
16. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Grönroos, Marko: Kevätpäivä - Ostara - ``Pääsiäinen nic.funet.fi. Viitattu 19.04.2018.
17. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Eno vastaa: Liikkuvainen pääsiäinen Vihreä lanka. 9.4.2009. Viitattu 19.04.2018.
18. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c Oja, s. 152.
19. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c Oja 2007.
20. ↑ Oja, s. 12, 153
21. ↑ Oja, s. 56
22. ↑ Matt. 26:17–30, Mark. 14:12–26, Luuk. 22:7–20
23. ↑ Matt. 27:32–62, Mark. 15:24–42, Luuk. 23:33–56
24. ↑ Joh. 18:28, Joh. 19:14–23
25. ↑ Pääsiäinen Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 19.04.2018.
26. ↑ Gent, R.H. van: Anomalous Easter Dates A Perpetual Easter and Passover Calculator. 2003. Viitattu 19.04.2018. (englanniksi)
27. ↑ Oja, s. 176
28. ↑ Oja, s. 44.
29. ↑ 1800-luvun almanakat Almanakkatoimisto. Viitattu 19.04.2018.
30. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Towards a Common Date for Easter World Council of Churches. 10.3.1997. Viitattu 19.04.2018 (englanniksi) .
31. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pääsiäisyön jumalanpalvelus Ortodoksi.net (Suomen ortodoksisen kirkon jäsenten vapaaehtoisprojekti). Viitattu 19.04.2018.
32. ↑ Pääsiäisyö Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 17.4.2014.
33. ↑ Karilas, Yrjö (toim.): Pikku jättiläinen, s. 53. 19. painos. Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
34. ↑ Kiirastorstai Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 19.04.2018.
35. ↑ Pitkäperjantai Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 19.04.2018. Web archive 2015
36. ↑ Pääsiäinen Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 19.04.2018. Web archive 2015
37. ↑ Paastonaika Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 19.04.2018. Web archive 2016
38. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo Helsinki: WSOY, 1975 (4. painos 1998). ISBN 951-0-07190-0.
39. ↑ Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 2004.
40. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Palmusunnuntai – virpominen Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 19.04.2018.
41. ↑ Muualla Suomessa virvotaan tänään – Trullit liikkuvat Pohjanmaalla vasta viikon kuluttua pohjalainen.fi. 24.3.2013. Vaasa: Pohjalainen. Viitattu 24.3.2013.
42. ↑ Oja, s. 150.
43. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c Lankalauantai – noidat Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 19.04.2018.
44. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Vilkuna 2007, s. 84–90
45. ↑ Wiirilinna, Annikki: Pääsiäiskokkojen ja trullien aikaan Keskipohjanmaa. 9.4.1971. Viitattu 19.04.2018. Web archive 2011

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Hämeenlinna: Karisto, 1999 (5. painos 2005). ISBN 951-23-3963-3.
• Hautala, Jouko (toim.): Vanhat merkkipäivät. 7. painos (1. painos 1948). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-162-3.
• Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
• Koskinen, Raija & Vuolio, Kaisu: Suomalaiset juhlat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15709-0.
• Lahtinen, Mysi: Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3151-3.
• Nirkko, Juha (toim.): Pääsiäinen: Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia. Folklore-sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-952-9.
• Nirkko, Juha (toim.): Pääsiäispilke: Alkuvuoden juhlakappaleita. Folklore-sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-150-X.
• Nirkko, Juha (toim.): Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin. Folklore-sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-587-4.
• Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.
• Vento, Urpo (toim.): Juhlakirja: Suomalaiset merkkipäivät. Kalevalaseuran vuosikirja 59. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1979. ISBN 951-717-178-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Pääsiäisen monet muodot. Ylen Elävä arkisto.
• Yle Oppiminen: Pääsiäinen.
• Ortodoksinen pääsiäinen.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pääsiäinen.

Näytä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi

Näytä

Ortodoksisen kirkon kirkkovuosi

Luokka: 

• Pääsiäinen